Ylösnousemus II | Page 8

aina toi esille, oli siin?, ett? tilanomistajat olivat ottaneet silt? sen maan, josta se yksist?ns? saattoi el??. Oli tietysti aivan selv??, ett? lapset ja vanhukset kuolivat siksi, ettei heill? ollut maitoa, ja maitoa ei heill? ollut, koskei ollut maata miss? sy?tt?? karjaa ja korjata viljaa ja hein??; oli aivan selv??, ett? kansan koko kurjuus tai ainakin l?hin, p??syy t?h?n kurjuuteen oli siin?, ett? maa, josta kansa sai elatuksensa, ei ollut sen omissa k?siss?, vaan niiden ihmisten k?siss?, jotka k?ytt?en hyv?ksens? t?t? oikeuttansa maahan eliv?t kansan ty?st?. Mutta sit? maata, joka oli niin v?ltt?m?t?n ihmisille, ett? n?m?t meniv?t sen puutteessa sukupuuttoon, muokkasivat juuri n?m?t ihmiset jotka olivat saatetut ??rimm?iseen kurjuuteen, ja muokkasivat siin? tarkoituksessa, ett? vilja tulisi myydyksi ulkomaille ja maanomistajat voisivat ostaa itselleen hattuja, k?velykeppej?, vaunuja, pronssiesineit? j.n.e. Se oli h?nelle nyt yht? selv??, kuin oli selv??, ett? aitaukseen suljetut hevoset, sy?ty??n aitansa kaiken ruohon, v?hitellen laihtuvat ja kuolevat n?lk??n, kunnes ne p??stet??n semmoiselle maalle, mist? voivat l?yt?? ruokansa... Ja se on hirmuista, eik? semmoista mitenk??n voi eik? saa olla. T?ytyy keksi? joku keino siihen, ettei semmoista olisi, tai ainakin olla itse ottamatta siihen osaa. ?Ja min? ihan varmaan l?yd?n nuo keinot?, ajatteli h?n k?vellen l?himm?ss? koivikkok?yt?v?ss?. ?Oppineissa seuroissa, valtiollisissa laitoksissa ja sanomalehdiss? me keskustelemme kansan k?yhyyden syist? ja keinoista kansan kohottamiseksi, mutta emme keskustele siit? ainoasta mahdollisesta keinosta, joka todella kohottaisi kansan, ja joka on siin?, ett? sille annetaan silt? otettu ja sille v?ltt?m?t?n maa.? Ja h?n muisti el?v?sti Henry Georgen aatteen p??perusteet ja oman innostuksensa t?h?n kirjailijaan, ja ihmetteli kuinka h?n oli saattanut unohtaa sen kaiken. ?Maa ei voi olla omistuksen esineen?, se ei voi olla oston ja myynnin esineen?, yht? v?h?n kuin vesi, kuin ilma, kuin auringons?teet. Kaikilla on yht?l?inen oikeus maahan ja kaikkiin sen ihmisille tarjoomiin etuihin?. Ja nyt h?n ymm?rsi mink?t?hden h?nt? oli h?vett?nyt se tapa, mill? h?n oli j?rjest?nyt asiat Kusminskissa. H?n oli pett?nyt itsens?. Tiet?ess??n, ettei ihmisell? voinut olla oikeutta maahan, h?n oli kuitenkin pid?tt?nyt t?m?n oikeuden itsellens? ja lahjoittanut talonpojille osan siit?, mihin h?nell? syd?mmens? syvimm?ss? ei tuntunut olevan oikeutta. Nyt h?n ei en?? n?in menettelisi, vaan muuttaisi senkin mink? oli j?rjest?nyt Kusminskissa. Ja h?n pani p??ss?ns? kokoon semmoisen suunnitelman, ett? maa olisi annettava talonpojille arennille, mutta vuokrahinta katsottava samojen talonpoikain omaisuudeksi, siin? mieless?, ett? he maksaisivat n?m?t vuokrarahat ja k?ytt?isiv?t niit? veroihin ja kunnallisiin tarpeisinsa. T?m? ei ollut _single-tax_, Henry Georgen mukaan, vaan oli nykyisiss? olosuhteissa k?yt?nn?llisin keino sinne p?in. P??asia oli, ett? h?n luopui maaomistuksen k?ytt?misest? omaksi hyv?kseen.
Kun h?n tuli taloon, pyysi pehtori p?iv?llisille, eritt?in iloisesti hymyillen ja ilmaisten pelk??v?ns?, ettei h?nen vaimonsa yhdess? tuon h?yhenkorva tyt?n kanssa valmistamat ruokalaitokset vaan olisi liiaksi kiehuneet tai paistuneet.
P?yd?lle oli katettu karkea p?yt?liina, servietin asemasta oli pesuliina koruompeluksilla, ja p?yd?ll? oli sangattomassa soppavadissa potaattisoppaa sen saman kukon kanssa, joka oli oikonut milloin toista milloin toista mustista jaloistaan ja nyt oli leikeltyn?, palasiksi hakattuna, monin paikoin viel? karvaisena. Sopan per?st? tuli samaa kukkoa paistetuilla karvoilla ja piim?piiraisia paljolla voilla ja sokerilla. Niin v?h?n maukasta kuin kaikki t?m? olikin, s?i Nehljudof kuitenkin huomaamatta mit? s?i, niin kiintynyt h?n oli omaan suunnitelmaansa, joka yhdell? kertaa oli vapauttanut h?net siit? alakuloisuudesta, mink? h?n oli kyl?st? mukanaan tuonut.
Pehtorin vaimo katsahteli ovesta sill? aikaa kuin se tytt? korvah?yheninens? tarjosi pelokkaana ruokaa, ja itse pehtori tyytyv?isen? vaimonsa taidosta yh? iloisemmin hymyili.
P?iv?llisen j?lkeen sai Nehljudof suurella vaivalla pehtorin istutetuksi viereens?, ja tutkiakseen itse?ns? ja samalla keskustellakseen jonkun kanssa siit? mik? oli niin h?nen syd?mmell??n, esitti t?lle suunnitelmansa maan luovuttamisesta talonpojille ja kysyi h?nen mielt?ns? asiasta. Pehtori hymyili ja tahtoi osoittaa jo kauvan sitten miettineens? juuri t?t? samaa ja olevansa nyt hyvill??n siit? mit? kuuli, mutta oikeastaan h?n ei ymm?rt?nyt mit??n, eik? n?ht?v?sti ollut ymm?rt?m?tt? senvuoksi, ett? Nehljudof olisi puhunut ep?selv?sti, vaan senvuoksi, ett? t?m?n suunnitelman mukaan Nehljudof tuli luopuneeksi omasta edustaan toisten edun vuoksi; mutta se totuus, ett? jokainen ihminen huolehtii vaan omasta edustaan vastoin toisten ihmisten etua, oli niin juurtunut pehtorin tietoisuuteen, ettei h?n otaksunut t?ydellisesti ymm?rt?v?ns?, kun Nehljudof rupesi puhumaan siit?, ett? koko tulo maasta pit?isi liitty? talonpoikien omaan kunnalliseen rahastoon.
--Kyll? ymm?rr?n. Te tulisitte ottamaan koron t?st? rahastosta?--sanoi h?n mennen yht?kki? tyytyv?isyydest? loistavaksi.
--En suinkaan. Ymm?rt?k??h?n toki, min? tahdon luopua kokonaan maasta.
--Mutta menett?isitteh?n siten tulonne?--sanoi pehtori hereten nyt hymyilem?st?.
--Niin, min? aijonkin luopua siit?.
Pehtori huokasi raskaasti ja alkoi sitten j?lleen hymyill?. H?n oli ymm?rt?nyt. H?n ymm?rsi, ettei Nehljudof ollut aivan tervej?rkinen ihminen, ja alkoi heti maasta luopuvan Nehljudofin suunnitelmasta hakea oman hy?dyn mahdollisuutta; olisi v?ltt?m?tt? tahtonut ymm?rt?? suunnitelman niin, ett? h?n saisi k?ytt?? hyv?kseen pois annettua maata.
Mutta kun h?n ymm?rsi t?m?nkin mahdottomaksi, meni h?nen mielens? apeaksi eik? h?n v?litt?nyt en?? koko suunnitelmasta, vaan jatkoi hymyilemist?ns? ainoastaan is?nn?n mieliksi. Huomattuaan ettei pehtori ymm?rt?nyt h?nt?, antoi Nehljudof h?nen menn? ja istui itse veistellyn ja lakilla tahratun p?yd?n ??reen panemaan paperille suunnitelmaansa.
P?iv? oli jo laskenut vastapuhjenneiden lehmuksien taa ja hyttyset lenteliv?t parvittain huoneeseen ahdistaen Nehljudofia. H?n sai kyh?elm?ns? valmiiksi juuri siihen aikaan kuin kyl?st?