Valoa kansalle | Page 5

meill? liiaksikin, esimerkiksi Virj?l?n saunamies, jolta ei ropit ja l??kkeet, nimitt?in viina, lopu koskaan. Siell? luullakseni Kalsokin k?y kun on vatsa kipe?, hm!
KALSO, osoittaen Kintaan harmaata kulkkupartaa. N?kyyp? minnek? Kintaankin hopeat ovat valuneet.
TUOPPALA. Noukkaileminen ei t?ss? asiaa paranna. Tuolla tulee kanttori, kysyk??mme h?nen mielt?ns?, sill? h?nell? on tavallisesti p?? oikealla kohdalla ja ajatukset selv?t kuin vesi hietapohja l?hteess?.
KAIKKI. Niin, kysyk??mme kanttorilta!
II. Kohtaus.
Assessori ja Kanttori tulevat maantielt?.
KANTTORI, terveht?en. Ompas t??ll? is?nti?! Terve Tuoppala ja Sepp?l? ja Kinnas ja Lahti ja Kalso ja Saapaslampi -- terve!
TUOPPALA. Mik?s on oikeastaan kanttorin ajatus asiasta?
KINNAS. H?n tarkoittaa viinar?nnin asiaa.
KANTTORI. Kyll? arvaan. Min? olen siit?, hyv?t pit?j?nmiehet, ennenkin puhunut teille, mutta sittemmin on tullut v?liin seikkoja, jotka ovat minua pakoittaneet ajatustani muuttamaan. Olen aina sanonut teille ett? viinapolttimoa ei pit?isi kuntaan ottaa, koska siit? saattaa paljon turmelusta levit?, ja jollei asiassa muita n?k?kantoja olisi, niin neuvoisin viel?kin samaa. Tuollaisesta laitoksesta, kuin viinapolttimo, on kyll? paikkakunnalle kaikenlaista aineellista hy?ty?, se tuottaa ty?n-ansiota, koroittaa viljan hintoja, helpoittaa karjan el?tt?mist? ja niin edesp?in; mutta niille seikoille en suurta arvoa anna, sill? laitoksesta on haittojakin, jotka t?ydellisesti h?vitt?v?t kaiken sen tuottaman hy?dyn. T?ss? on kuitenkin toinen paljon t?rke?mpi, kalliimpi asia kysymyksess?. Kenties tied?tte jo, ett? meille on tarjottu kansakoulu palkinnoksi suostumuksestamme, ja se on mielest?ni tilaisuus, jota ei pit?isi laimiin ly?d?.
LAHTI. Kanttori puhuu --
KALSO, keskeytt?en. Oikein!
LAHTI. Ei, sanon min?; kanttori puhuu v??rin!
KINNAS. Olehan vaiti ja odota.
KANTTORI. Min? en puhu v??rin kuu puhun tulevaisuudestamme, lastemme puolesta, jotka, niin kauan kuin meill? ei ole koulua, ovat el?v?n? muistutuksena siit?, ett? emme ole velvollisuuttamme t?ytt?neet. Ja mek? olisimme ainoat jotka k?ytt?v?t viinaa sivistyksen kohoittamiseksi? Kuinka tekee valtio ja hallitus? Eik? se anna polttaa niin ja niin monta miljoonaa kannua viinaa vuodessa, josta se saa niin ja niin monta miljoonaa markkaa tuloja? Niill? rahoilla autetaan kulkuneuvoja, rakennetaan rautateit?, joita pidet??n sivistyksen v?likappaleina, niit? rahoja jaetaan my?s kunnille, huomatkaa! koulutarkoituksia varten. Eik? esivalta ole siten osoittanut mill? tavalla viinateollisuutta on yhteiseksi hy?dyksi k?ytett?v?? Tahtoisimmeko me olla viisaampia kuin itse hallitus? Emmek?h?n silloin todenteolla olisi tyhmempi??
LAHTI. Min? en osaa mit??n sanoa, mutta viinaa min? pelk??n niinkuin synti?, niinkuin kuolemaa, niinkuin perkelett?. En tied? miksi, mutta kauhistus valtaa syd?meni kun ajattelen ett? t?nne asetetaan viinatehdas.
KANTTORI. Suurempi kauhistus valtaa minut kun ajattelen ett? viel? saisimme vuosikausia odottaa kansakoulun avausta t??ll? juuri t?h?n aikaan, jolloin kaikkialla Suomessa kouluja perustetaan. Olisiko mielest?nne kaunista, jos er??n? p?iv?n? huomattaisiin ett? meid?n kunta on koko avarassa Suomessamme ainoa, jossa ei ole kansakoulua? -- Viel? toinenkin seikka: moni pelk?? viinapolttimoa sen vuoksi ett? tuo tulijuoma on silloin liian l?hell? saatavissa. Mutta saahan sit? nytkin ken vaan tahtoo, ja voi! kuinka moni sit? tahtoo! Mutta jos koulu saa vaikuttaa, levitt?? opin-valoa ja sivistyst? nousevaan sukupolveen, niin olen varma siit?, ett? se p?iv? on kerran koittava, jolloin jokainen Suomen kansalainen Lahden is?nn?n tavalla kammoo viinaa niinkuin perkelett?, ja silloin viinatehtaat itsest?ns? h?vi?v?t; mutta ne ovat omaa hautaansa kaivaessa tuottaneet ??ret?nt? hy?ty? maalle ja niist? voi silloin sanoa, ett? "makeus on l?htenyt v?kevyydest?".
TUOPPALA. No niin se asia on, joka sen vaan osaa oikein harkita.
KINNAS. Makkaralla on, n?et, kaksi p??t?. Niin se on -- sanoinhan min?.
KALSO. Mit? sin? sanoit --
ASSESSORI, keskeytt?en. Suokaa anteeksi, mutta eik?h?n jo ole aika menn? jatkamaan kokousta ja tekem??n p??t?st??
KALSO. Assessori on oikeassa, menk??mme! P??t?st? ei olekaan vaikea tehd?, sill? asia on selv? kuin p?iv?.
MONET. Selv? kuin p?iv?!
(Menev?t takaisin kuntahuoneesen; Lahti p??t?ns? pudistellen.)
ASSESSORI, taputtaa kanttoria olkap??lle. Te suorititte teht?v?nne oivallisesti; olen melkein varma voitosta, sill? syrj?st? tarkastelin kuinka syv?n vaikutuksen puheenne teki.
(Menee toisten j?lest?.)
III. Kohtaus.
Kanttori ajatuksiinsa vaipuneena. Kanttorin ?iti tulee maantielt?.
?ITI koskettaa kanttoria olkap??h?n. Miksi olet noin ajatuksissasi? Onko totta ett? t??ll? nyt ratkaistaan viinapolttimon asia? Tulin sit? vartavasten kuulemaan.
KANTTORI. On.
?ITI. Ja sek? sinua huolettaa?
KANTTORI. Niin, ?iti, se todellakin painaa mielt?ni.
?ITI. Muistelet kai is??si -- olithan h?nen kuollessaan jo kylliksi vanha. Mutta luuletko ett? polttimon rakentamiseen suostutaan?
KANTTORI. Siit? olen melkein varma.
?ITI. Voi onnettomia! Toisin p??tt?isiv?t, jos olisivat kokeneet mit? min? olen kokenut, jos olisivat n?hneet siivosta miehest? v?hitellen kasvavan juopon, n?hneet varansa hupenevan niinkuin sulaa lumi l?mp?isiss? kourissa! Voi ne olivat kovat ajat minulla; luulin hulluksi tulevani -- niin paljon sain surra ja itke?. Ja kun is?si vihdoin l?ydettiin kuolleena, viinaan kuolleena, ilman pappia, syntisen?, viinapullo puolillaan viel? lakkarissa, silloin juoksin min? pitkin kujia ja huusin: Yl?s vaimot ja tytt?ret! Yl?s taisteluun hirveint? vihollistamme vastaan, joka ry?st?? meilt? is?t, puolisot, sulhaset, joka h?vitt?? tavaramme, turmelee koko sukumme, -- yl?s Suomen naiset! Mutta kukaan ei liikahtanut, ??neni sortui enk? sittemmin en??n ole huutanut. Olen vaan koettanut kasvattaa sinuun tahdon lujuutta, joka auttaisi kest?m??n viettelyksi? vastaan, sill? juuri tahdon lujuuden puute se is?si hukkaan vei. Kuinka kasvatuksessasi olen onnistunut, sit? en viel? tied? sanoa -- is?sik??n ei viel? sinun ij?ll?si v?kevi? ryyp?nnyt. Toivon kuitenkin ett'et ole h?nen luontoansa perinyt.
KANTTORI. ?iti kulta, ?lk?? ep?ilk?!
?ITI. Niin poikani, eth?n sit? murhetta minulle tekisi?
(Kuntahuoneesta kuuluu kova "jaa"-huuto ja yksi ainoa "ei!")
KANTTORI. Asia on ratkaistu.
?ITI. Polttimo p??tetty?
KANTTORI. Niin luulen.
?ITI. Pahahenki sokaisee