Valoa kansalle | Page 4

pyyd?n rouvasv?kea t?n??n tulemaan luokseni? Kes?inen ilma oikein vet?? ja viettelee meit? ulos.
ROUVA. Kiitoksia, jos suinkin p??semme, tahdomme tulla.
ASSESSORI. Te my?skin, neiti Sommar, kaikin mokomin! P??semisest? ei puhetta.
HANNA. Jos t?ti l?htee --
ASSESSORI. Min? luultavasti viivyn siksi kunnan-huoneessa, mutta jos ohitse ajaessanne poikkeatte sinne, niin saamme jatkaa matkaa samassa seurassa minun vaunuissani. (K?ttelee.) Hyv?sti, rouva Turholm! Hyv?sti, neiti Sommar! Te voitte tulla, kanttori, minun hevosessani.
KANTTORI. Kiitoksia, minulla on oma hevonen t??ll?; min? ajan heti j?less?.
ASSESSORI. ?lk?? vaan my?h?styk?! Viel? kerran hyv?sti!
ROUVA. Sangen ik?v?? ett? teid?n t?ytyy l?hte? niin pian, mutta ?lk?? unhoittako!
(Assessori menee.)
V. Kohtaus.
Entiset, paitsi assessori.
KANTTORI. Tied?ttek? mit? -- assessori olisi helposti k??nnetty toiseen uskoon!
HANNA. Suomenmieliseksi?
KANTTORI. Niin juuri. Me haastelimme v?h?n niist? asioista ja h?n ei ollut kovinkaan jyrkk?, valittihan vaan suomalaisten ynseytt? ja muuta sellaista, jota varsin hyvin tunnemme. Osoittipa h?n todellista suosiotakin suomalaisuutta kohtaan, vaikka siit? on viel? liian aikaista puhua.
HANNA. Todellakin! Eik?s h?n ole rikas mies?
ROUVA. On kyll?, ja sen vuoksi olisikin erinomainen voitto, jos h?n saataisiin meid?n puolelle; sit? kannattaisi koettaa,
KANTTORI. Se on minunkin mielipiteeni ja luulen ett? sellainen k??nt?mis-ty? k?visi rouvasv?elle varsin helpoksi.
HANNA. Mutta ?skenh?n juuri arvelit ettei naisilla ole mit??n kyky? sellaisissa asioissa ja ett? he aina mukaantuvat niiden miesten mukaan, joiden seurassa ovat.
KANTTORI. Se oli vaan yleist? arvelua, mutta t?ss? tapauksessa luulen, ett? er?s nainen voisi suuresti vaikuttaa assessoriin, jos vaan viitsisi itse?ns? vaivata.
ROUVA. Niin luulen min?kin.
KANTTORI. Eritt?in hauskaa, ett? siin? olette kanssani yksimielinen. Siis koettakaa!
ROUVA. Ket? tarkoitatte?
KANTTORI. Teit?, hyv? rouva.
ROUVA. Minua? Min? tarkoitan Hannaa.
HANNA. Minua -- no mutta t?ti kulta!
KANTTORI. Sit? parempi, jos voitte tehd? hy?kk?yksen yhdess? -- varmempi on voitto.
HANNA. ?lk?? l?rp?telk? joutavia! Parempi olisi, jos miettisitte mill? keinolla ensi syksyksi saataisiin t?nne kansakoulu. Silloin p??sisin min?kin omaan leip??n ja te tekisitte minulle hyv?n ty?n, josta olisin ikuisesti kiitollinen.
KANTTORI. Eik? muuta, Hanna? No, ensi syksyn?, se on: noin kuukauden p??st?, avataan t??ll? kansakoulu, sen lupaan.
HANNA. Kuinka, olisiko mahdollista? Sin? oikein s?ik?hdyt?t minua.
KANTTORI. Min? en puhu enemp??, vaan luota sanaani.
HANNA. T?ti, t?ti, kuuletko mit? ihmeit? tapahtuu?
ROUVA. Tied?th?n ettei sinulla ole mik??n kiire "omaan leip??n", niinkuin sanoit. Sinun leip?si kasvaa minun talossani niin kauan kuin siell? vaan viihdyt.
HANNA. Sen tied?n kyll?, rakas t?ti; mutta min? en tahtoisi sy?d? leip??ni laiskana ja toimettomana. Ei, ty?t? ja vaivaa ja sitten el?? omasta ansiosta -- siin? minun suurin toiveeni.
KANTTORI. Se toiveesi pian toteutuu.
HANNA. Min? luotan sinuun. Mutta pitih?n sinun kiiruhtaa assessorin j?lest? johonkin, jollen v??rin ymm?rt?nyt.
ROUVA. ?l?h?n toki karkoita kanttoria pois!
KANTTORI. Ei -- Hanna on oikeassa, minun t?ytyy kiiruhtaa kunnan kokoukseen. Olen jo viipynyt liiaksikin, mutta onneksi on minulla hyv? hevonen. -- Hyv?sti!
ROUVA. Mahdollista on ett? tapaamme viel? t?n??n toisiamme.
KANTTORI. Mahdollista kyll?. Hyv?sti Hanna!
HANNA. Hyv?sti! Kiitoksia lupauksestasi!
(Kanttori menee ja esirippu laskeutuu.)
Ensim?isen n?yt?ksen loppu.

TOINEN N?YT?S.
Pihamaa kuntahuoneen luona, josta portaat n?kyv?t vasemmalla. Ohitse kulkee maantie. Aitaan on sidottu rattaitten eteen valjastettuja hevosia. Renkipoikia k?y toisinaan hevosia katsomassa; muutamilla rattailla makaa koira. Et??mp?n? per?ll? n?kyy kirkko ja sen ymp?rill? taloja ja vainioita.
I. Kohtaus.
Assessori ja Kalso tulevat ulos kuntahuoneesta. Kohta heid?n j?less??n tulevat sielt? my?skin Tuoppala, Lahti, Kinnas ynn? muita talonis?nti?.
ASSESSORI. Itsep?iset tomppelit, joita ei saa mihink??n k??ntym??n! En ymm?rr? miss? kanttori viivyttelee. Olisiko h?n katunut kauppaansa? Onneksi saimme kokouksen keskeytetyksi nelj?nnestunniksi; jollei h?n sit? ennen ole tullut, on vaivani taaskin turha. L?hden h?nt? vastaan tielle.
(Menee.)
TUOPPALA, tullen ulos. Ei mar' sit? ruttoa ja h?vityst? niin v?h?ll? omaan tupaan p??stet?. Kyll? sit? saadaan viinaa, vaikka on kymmenenkin peninkulman p??st? haettava. Mit? t??ll? sitten sy?t?isiin, jos viljat viinaksi poltettaisiin?
LAHTI. Tuoppala puhuu oikein!
KINNAS. Kummallista se on v?h?n tuon viinakullan laita: ei se itsess??n mit??n pahaa ole. Katsokaas, jos panen viinapullon p?yt??n, niin ei se viel? mit??n pahaa vaikuta: se on siin? vaan niinkuin mik? muu hyv?ns? mustakylkinen olento. Mutta kun siihen katsoo, niin ik??n on kuin nousisi sen kaulasta viekoittelija yl?s ja sanoisi: "Maistapas ... maistapas!... Tilkkanen vaan t?t? herttaista nestett?!... Maistapas, jos olet mies!" Ja jos sitten yltyy maistamaan, niin tuo paholainen ik??nkuin tarttuu kieleen kiinni ja pakoittaa juomaan niin kauan ett? ihminen on, jos niin voisi sanoa, ik??nkuin sika. Ja kun ihminen on sikana, niin ei se tied? t?st? maailmasta, eik? osaa eroittaa iltaa huomenesta.
LAHTI. Kinnas puhuu oikein!
KALSO. Mutta sanoihan assessori antavansa meille koulun, jos suostumme h?nen pyynt??ns? -- olisihan se jotain sekin sivistyksen edist?miseksi.
TUOPPALA. Opetettaisiinko siell? koulussa sitte juomaan tai viinaa valmistamaan, -- koska sen pit?isi olla niin l?heisess? yhteydess? viinar?nnin kanssa?
KINNAS. Olkaamme ilman koulua vaikka kymmenen vuotta, kun vaan olemme yht? kauan ilman viinaa. Jos sivistys on senkaltaisissa tehtaissa, niin perustettakoon sitte konjakki-tehdas, sill? n?etteh?n ettei kukaan sivistynyt juo itse?ns? humalaan viinasta, vaan konjakista; raaka talonpoika viinasta juopuu, herrat hienommasta tavarasta.
LAHTI. Kinnas puhuu oikein!
KALSO. Mutta n?hk??s, viina on my?skin l??kett?, vatsan kivussa eritt?in terveellist? ja kylmettymist? vastaan paras keino.
KINNAS. Niin, niin, kyll? susi syit? saa ja vatsan kipuja se, joka viinaa haluaa.
TUOPPALA. Jos min? olisin keisari ja esivalta, niin en j?tt?isi maahan useampaa kuin yhden viina-tehtaan, ja sielt?k??n ei annettaisi muutoin kuin apteekarin k?skyst?.
LAHTI. Tuoppala puhuu oikein!
KINNAS. Sellaisia apteekareja on