Minkä mitäkin Tyrolista | Page 4

monet ritarit ennen vanhaan olivat astuneet, tuli meit? vastaan linnan is?nt?, yst?v?llisesti tervehtien ja avaimet k?dess? helisten, ja kysyi, tahdoimmeko n?hd? linnan. Tietysti tahdoimme--ja h?n l?hti meit? kuljettamaan. Kuljetti l?pi holvien, kautta katottomien kirkkojen ja salien, n?ytti meille neitokammiot, vankilat, tallit, kaivot, jotka kaikki olivat siin? kunnossa, mihin ne olivat j??neet, kun linna viimeksi valloitettiin, parisen sataa vuotta takaperin, jonkin y?llisen p??llekarkauksen kautta. Tuo nyt ei ollut sen kummempaa eik? oudompaa kuin muissakaan samanlaisissa linnanraunioissa, joita on niin monia tuhansia maailmassa ja joita on Suomessakin muutamia matkailijan tarpeeksi. Mutta oli t?ss? linnassa kuitenkin jotakin erikoisempaakin n?ht?v??.
Kuljemme juuri muutamaa k?yt?v??, kun huomiotamme her?tt?? puoleksi maan alla oleva suuri suunnaton holvisali, jota isompaa ei ole monta kirkkoa Suomessa. Koetimme arvailla, mik? tuo oli mahtanut olla: juhlasaliko, talliko, navettako?--Ei! viinikellari se oli! Vanhan ry?v?riritarin viinikellari! Joivathan ne, osasivat, osasivat ottaa ryypyn ne pojat, klasin kallistaa--mutta mist? tuli kaikki tuo tavara, joka moisen holvin t?ytti?
Vastaukseksi vei meid?t nykyinen is?nt?--linnan vartija ja vieraiden opas--linnan korkeimpaan torniin ja k?ski katsoa ymp?rillemme. Nuo kukkulat ja rinteet, jotka t?nne n?kyiv?t, kaikki viinimaita jo silloin niinkuin nytkin, kaikki ne ja viel? toiset rinteet ja kukkulat niiden takana--kaikki ne olivat linnan herran viinimaita, joita h?n alustalaisillaan viljelytti ja joista neste j?ttil?istynnyreiss? vy?ryi tuonne holvisaliin.
Oli siin? mist? itse ryypyn ottaa, oli siin? mit? vieraalle tarjota!
Ajatus oli kovin l?hell? ollakseen syntym?tt?, toivomus liian luonnollinen j??d?kseen lausumatta: ?ollapa, ett? olisivat meillekin tilkkasen s??st?neet! Mutta nahkaansa ovat, pakanat, viinins? viimeiseen tippaan vet?neet!?
Liek? vartija arvannut aivoituksemme, en tied?--mutta samassa h?n virkkaa:
--Jos korkeasti kunnioitetut herrat tahtovat tyhjent?? pullon viini?...
--Linnanko viini??
--Puhdasta viini? ... linnan vanhassa viinimaassa kasvanutta!
Josko me tahdoimme!
H?n viittaa puolisolleen tuolla alhaalla, jossa h?nell? vanhan muurin kyljess? on asuntonsa, ja ennen pitk?? me istumme linnan vanhan tornin katolla, pullo viini? edess?mme, jolla on se ihmeellinen vaikutus, ett? me pian kuvailemme olevamme emme ainoastaan vanhoja maantieritareita, vaan itse t?m?n linnan is?nti?, Reinin kreivej?, jotka istuvat t?ss? t?ysin varustetussa linnassaan ja tornin huipulta t?hystelev?t virtaa pitkin ja maantiet? pitkin, eik? sielt? olisi tulossa joku kurja r??m?saksa, jolta voisimme korkeat maantieverot kiskoa ... tai jos h?n siit? kielt?ytyisi, niin me h?nt? pullolla p??h?n ... t??lt? ylh??lt? ... tuonne alas, miss? tie mutkittelee, junat vihelt??, laivat virtaa kynt?? ja proosallinen maailma menee menojaan, kysym?tt? yht? v?h?n entisten kuin nykyistenk??n runoritarien mielt?, jotka olkoot itse kiitolliset siit?, ett? h?nen saksalaisen majesteettinsa ja Preussin kuninkaallisen j?rjestyksen turvissa saavat matkustaa miten itse tahtovat, kunhan passi vain on kunnossa ja kun eiv?t vain toisten rauhaa h?iritse.
1897

KUVAUKSIA SVEITSIST?
(1897.)

IHANNEMAA.
Sanotaan, ett? Jumala antaa p?iv?ns? paistaa niin hyville kuin huonoillekin. Uskotaan my?skin, ettei niin huonoa ja rumaa maata, jolla ei olisi omia etujaan ja erityist? kauneuttaan Luojan lahjana. Sen mukaan olisivat kaikki maat siis tavallaan yht? kauniita. Joskaan ei pohjolalla--sanotaan--ole etel?n l?mmint? kes?? ja hehkuvata aurinkoa, ei etel?ll? ole pohjolan puhdasta lumitalvea eik? sen hulmuavia revontulia. Ei ole pohjolalla etel?n hurmaavia kuutamoita, mutta ei etel?ll? my?sk??n meid?n valoisia kes??it?mme. J.n.e. Maailman laatija on siis muka antimiaan jaellessaan menetellyt verrattain puolueettomasti ja koettanut panna onnen lahjat jotakuinkin tasan.
Maailmata matkustellessaan tulee kuitenkin aika usein ajatelleeksi, ettei hyv? haltija sent??n ole ollut aivan niink??n puolueeton etuja antaessaan. H?n on kuin onkin suosinut er?it? seutuja tekem?ll? niist? ihmisten olinpaikkoja niin ihania, ett? kaikki muut j??v?t niiden rinnalla varjoon. Niihin lempipaikkoihinsa h?n on kuin kokoamalla koonnut kaikki, mit? on tiennyt, tehd?kseen suosikkiensa olon ja el?m?n niin hauskaksi ja mukavaksi kuin mahdollista.
Sveitsi on yksi semmoinen Luojan lempimaa. Se on kuin n?yte siit?, miten t?ss? maailmassa voi ihmisten olon ja el?m?n j?rjest?? kaikkien heid?n toiveidensa ja mielihalujensa mukaisesti. Se on kuin niit? varten, jotka tahtovat yht'aikaa el?? etel?ss? ja pohjolassa, er?maassa ja kulttuurin keskess?. Sill? joka tahtoo ja voi oleilla ja elell? joko lyhemm?n tai pitemm?n aikaa mahdollisimman vaihtelevata ja monipuolista el?m??, mit? t?m? matoinen maailma yleens? voi tarjota, h?n valitkoon-- ja h?n tavallisesti valitseekin--Sveitsin olinpaikakseen.
Johan itse maan asemakin on aivan verrattomasti valittu. Sveitsiss? ei ole Pariisia, mutta ei sielt? Pariisiin kuitenkaan ole kuin muutamien tuntien matka ja melkein yht? nopeasti p??see sielt? Wieniin ja Berliiniin. Ei se ole Italia, mutta jos haluttaa k?yd? vierailemassa Milanossa, Firenzess?, Venetsiassa tai Roomassa, ei tarvitse ottaa aikaa mukaansa enemm?n kuin l?htiess??n esim. Kuopiosta Helsinkiin. Kulkuneuvojensa puolesta se on parhaimman Euroopan keskess? ja saattaa sielt? pist?ytym?ll? ja niin sanoakseni p?iv?selt??n k?v?ist? sen kuuluisimpia ja ihanimpia paikkoja katselemassa ja palata seuraavana p?iv?n? majaansa ylh??ll? alpeilla tai hiljaiseen asuntoonsa jonkin vuorij?rven rannalla.
Mutta ei Sveitsiss? asuvan tarvitse tehd? semmoisiakaan matkoja p??st?kseen osalliseksi siit?, mit? luonto ja kulttuuri parasta tarjota taitavat. H?nell? on omassa maassaan omat sivistyksen kehdot semmoiset kuin Geneve, Zyrich, Bern, Lausanne, Basel, joissa henkiset harrastukset ovat yht? vilkkaat ja opinahjot yht? kuumat kuin miss??n muualla Euroopassa. Ja mit? luontoon ja el?m??n sen helmassa tulee, niin ei h?nelt? puutu mit??n, mit? siin? suhteessa tarvitsisi l?hte? muualta hakemaan. Laaksoissaan on h?nell? paikoitellen ikuinen kes? ja ikuinen vihreys. Ylh??ll? vuorillaan on h?nell? loppumaton talvi, ja voi h?n siirty? toisesta toiseen sit? mukaa kuin