Mehiläisten elämä | Page 2

mehil?istarustoksi, ja kaikki se tieto jonka niist? voi saada--se on: tuskin mit??n--tavataan yhteenkoottuna Virgiliuksen Georgican nelj?nness? laulussa.
Vasta XVII:ll? vuosisadalla saa mehil?isten historia alkunsa. Silloin n?et julkaisi suuri hollantilainen tutkija Swammerdam tekem?ns? havainnot. Lienee kuitenkin syyt? lis?t? seuraava v?h?n tunnettu seikka, se n?et, ett? ennen Swammerdamia muudan flamilainen luonnontutkija Clutius oli lausunut er?it? t?rkeit? totuuksia, muun muassa ett? mehil?isemo eli kuningatar, kuten sit? useissa kieliss? nimitet??n, on koko kansansa ainoa ?iti, sek? ett? h?nell? on molempien sukupuolien ominaisuudet; mutta h?n ei ollut niit? todistanut. Swammerdam loi tieteellisen havainnon oikeat menetelm?t, keksi mikroskoopin[2] sek? s?ilytt?vi? ruiskutuksia, oli ensim?inen joka leikkeli mehil?isi?, m??r?si lopullisesti keksim?ll? munasarjat ja munatiehyet kuningattaren sukupuolen (siihen asti oli sit? luultu kuninkaaksi) sek? valaisi yhdell? kertaa koko pes?n valtioj?rjestyksen perustaen sen ?idinvaltaan. H?n piirsi viel? l?pileikkauksia ja laati niin erinomaisia kuvia, ett? ne viel? t?n?kin p?iv?n? kelpaavat monen mehil?ishoitok?sikirjan kuvittamiseen. H?n eli sen ajan vilisev?ss? ja sumuisessa Amsterdamissa kaivaten siell? "suloista maalaisel?m??" ja kuoli nelj?nkymmenenkolmen vuoden i?ss? ty?st? uupuneena. Hurskaalla t?sm?llisell? tavalla, yksinkertaisen kauniin uskon el?hytt?m?n?, joka pel?ten horjuvansa lukee kaikki Luojan kunniaksi, h?n esitti havaintonsa suuressa teoksessaan "Bybel der Natuure", jonka tohtori Boerhave vuosisata my?hemmin k??nn?tti hollannin kielest? latinaksi nimell? "Biblia Naturae" (Leyden 1737).
Seuraa sitten R��aumur, joka samoille menetelmille uskollisena teki joukon merkillisi? kokeita ja havaintoja puutarhassaan Charentonissa sek? varasi mehil?isille kokonaisen nidoksen teostaan "M��moires pour servir �� l'histoire des insectes" (Muistiinpanoja hy?nteishistorian tuntemiseksi). Sen voi lukea sek? hy?dykseen ett? huvikseen. H?n on selv?, suora, vilpit?n, onpa h?ness? jonkunmoista hieman juroa ja kuivaa vieh?tyst?. H?n otti etenkin h?vitt??kseen lukuisia entisi? erehdyksi?, teki itse muutamia uusia, selvitti osittain mehil?isparvien muodostumisen, kuningattarien hallitustavan, sanalla sanoen, keksi monen salassa olleen totuuden sek? sai vihi? useista muista. H?n teki etup??ss? pes?n rakennustaiteen ihmeet tieteellisen tutkimuksensa esineiksi, eik? kukaan ole voinut esitt?? sit? paremmin kuin h?n. H?nt? on my?s kiitt?minen lasipesien keksimisest?. N?m? ovat sittemmin parannettuina meille paljastaneet noiden arkojen ty?ntekij?in koko yksityisel?m?n, jotka alkavat ty?ns? auringon h?ik?isev?ss? valossa, mutta p??tt?v?t sen vasta pime?ss?. T?ydellisyyden vuoksi tulisi minun mainita viel? Charles Bonnetn ja Schirachin v?h?n my?hemmin ilmestyneet teokset ja havainnot (Schirach ratkaisi kuninkaallisen munan arvoituksen), mutta min? tyydyn yleisiin p??piirteisiin ja saavun Franc?ois Huberiin, nykyaikaisen mehil?istieteen mestariin ja klassikkoon.
Syntyneen? Gen��vess? v. 1750 Huber tuli sokeaksi varhaisessa nuoruudessaan. Saatuaan ensin her?tyksen R��aumurin kokeista, joita h?n tahtoi tarkistaa, h?n kiintyi piankin innokkaasti n?ihin kysymyksiin sek? uhrasi koko el?m?ns? mehil?isten tutkimiseen, apulaisenaan viisas ja uskollinen palvelija Fran?ois Burnens. Inhimillisten k?rsimysten ja voittojen aikakirjassa ei liene mit??n niin liikuttavaa ja kaunista kuin kertomus t?st? k?rsiv?llisest? yhteisty?st?, miss? se, joka tajusi ainoastaan henkisen valon, ohjasi ymm?rryksell??n sen k?si? ja katseita, joka nautti todellisesta valosta. H?n, joka kuten kerrotaan ei milloinkaan omin silmin ollut kennokakkua n?hnyt, keksi ik??nkuin n?hden sammuneiden silmiens? verhon l?pi, joka h?nelle teki kaksinkertaiseksi sen hunnun, johon luonto kaiken k??rii, sen voiman syvimm?t salaisuudet, joka juuri t?m?n h?nelle n?kym?tt?m?n kennokakun on muodostanut, ik??nkuin siten opettaaksensa meille, ettei ole sellaista tilaa, jossa meid?n t?ytyisi luopua totuutta toivomasta ja etsim?st?. En luettele kaikkea sit?, mist? mehil?istieteen on kiitt?minen Huberia. Helpompi olisi minun mainita, mist? sen ei ole h?nt? kiitt?minen. H?nen "Nouvelles observations sur les abeilles" (Uusia havaintoja mehil?isist?), joista ensim?inen osa ilmestyi v. 1789 Charles Bonnetlle osotettujen kirjeiden muodossa ja joista toinen osa ilmestyi vasta kaksikymment? vuotta my?hemmin, ovat pysyneet runsaana ja luotettavana aarreaittana, josta kaikki mehil?istutkijat ammentavat tietoja. Siin? tosin l?yt?? jonkun erehdyksen, muutaman vaillinaisen totuuden; h?nen kirjansa ilmestymisen j?lkeen ovat mikrografia, mehil?isten k?yt?llinen hoito, kuningattarien piteleminen y. m. melkoisesti edistyneet, mutta ei kuitenkaan ole voitu kumota eik? n?ytt?? virheelliseksi ainoatakaan h?nen t?rkeimmist? havainnoistaan, vaan n?m? pysyv?t muuttumattomina nykyisess? kokemuksessamme muodostaen sen perustuksen.

III
Huberin havaintojen ilmestytty? ei muutamaan vuoteen kuulu mit??n uutta. Mutta pian Dzierzon, Carlsmarkin kirkkoherra Schlesiassa, keksii partenogenian eli kuningattarien neitseellisen synnytyksen sek? laatii ensim?isen liikkuvilla kennokakuilla varustetun pes?n, jonka avulla mehil?ishoitaja vastedes saattaa edelt?k?sin ottaa osansa hunajasadosta surmaamatta parhaimpia asumuskuntiansa ja h?vitt?m?tt? hetkess? kokonaisen vuoden ty?t?. T?t? viel? sangen vaillinaista pes?? on suuresti parantanut Langstroth, joka keksi varsinaisen liikkuvan kehyksen, joka sitten Amerikassa levisi erinomaisella menestyksell?. Root, Quinby, Dadant, Cheshire, de Layens, Cowan, Heddon, Howard y.m. tekiv?t siihen viel? muutamia arvokkaita parannuksia. S??st??kseen mehil?isi? vahan valmistamisesta ja varastohuoneiden rakentamisesta, mik? niilt? vaatii paljon hunajaa sek? parhaimman osan niiden ty?ajasta, keksi Mehring keinon tarjota niille keinotekoisesti r?yhellettyj? kennokakkuja, joita ne heti k?ytt?v?t hyv?kseen soveltaen ne tarpeisiinsa. Von Hruschka keksi "Smelatorin" (hunajalingon), joka keskipakoisvoimaa k?ytt?m?ll? erottaa hunajan kennokakkuja rikkomatta. Muutamassa vuodessa tuli mehil?ishoito aivan toiselle tolalle. Pes?n vetoisuus ja tuotantokyky tulivat kolminkertaisiksi. Suuria ja tuottavia mehil?istarhoja perustetaan joka taholle. Siit? puolin p??ttyy n?itten uutterien yhteiskuntien hy?dyt?n h?vitt?minen samoin kuin se nurja takaperoinen valinta, joka siit? johtui. Ihminen tulee todella mehil?isten herraksi, salaiseksi, tuntemattomaksi herraksi, joka ohjaa kaikki k?sky? antamatta ja jota tuntemattomana totellaan. H?n asettuu vuodenaikojen vaiheiden sijalle. H?n korjaa vuoden v??ryydet. H?n yhdist?? vihamieliset yhteiskunnat. H?n tasottaa rikkaudet. H?n lis?? tai rajottaa sikiytymisen. H?n m??r?? kuningattaren hedelm?llisyyden. H?n sy?ksee t?m?n valtaistuimelta ja asettaa toisen sijaan, pakottaen