Mehiläisten elämä

Mehil?isten el?m?, by Maurice Maeterlinck

The Project Gutenberg EBook of Mehil?isten el?m?, by Maurice Maeterlinck This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Mehil?isten el?m?
Author: Maurice Maeterlinck
Release Date: August 7, 2004 [EBook #13134]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MEHIL?ISTEN EL?M? ***

Produced by Sami Sieranoja, Tapio Riikonen and PG Distributed Proofreaders

MEHIL?ISTEN EL?M?
Kirj.
MAURICE MAETERLINCK
Tekij?n luvalla suomentanut ANNA FIEANDT
* * * * *

SIS?LLYS
Ensim?inen kirja. Pes?n lentolaudalla
Toinen kirja. Parveilu
Kolmas kirja. Uuden yhteiskunnan perustaminen
Nelj?s kirja. Nuoret kuningattaret
Viides kirja. H??lento
Kuudes kirja. Kuhnurien joukkosurma
Seitsem?s kirja. Lajin kehitys
* * * * *

I KIRJA
PES?N LENTOLAUDALLA

I
Aikomukseni ei ole kirjottaa teosta mehil?isten hoidosta tahi kasvatuksesta. Kaikissa sivistysmaissa on erinomaisia julkaisuja t?lt? alalta, jotenka uuden kirjottaminen olisi turhaa. Ranskassa on Dadantin, Georges de Layensin ja Bonniern, Bertrandin, Hametn, Weberin, Cl��mentin, abb�� Collinin y.m. kirjottamia teoksia. Englanninkielisist? kirjailijoista t?ll? alalla mainittakoon Langstroth, Bevan, Cook, Cheshire, Cozvan, Root ja heid?n oppilaansa; saksalaisista Dzierzon, Van Berlepsch, Pollmann, Vogel ja monet muut.
T?ss? ei my?sk??n ole kysymys tieteellisest? monografiasta, jonka aineena olisi apis mellifica, ligustica, fasciata j.n.e., eik? kokoelmasta uusia havainnoita tai tutkimuksia. Tuskin tulen esitt?m??n mit??n, joka ei olisi tuttua ja tunnettua kaikille niille, jotka v?h?nk??n ovat mehil?ishoitoa harjottaneet. Etten taas tekisi teosta vaikeatajuiseksi, olen varannut teknillisemp??n teokseen joukon kokemuksia ja havainnoita, joita olen tehnyt kahdenkymmenen vuoden ajan harrastaessani mehil?ishoitoa, koska se mielenkiinto, jota ne voivat her?tt??, lienee liiaksi rajotettua ja liian erikoista laatua. Aion yksinkertaisesti puhua "kultasiipi mehil?isist?" (Ronsardin "blondes avettes"), niinkuin tiet?m?tt?m?lle puhuu esineest?, jota tuntee ja rakastaa. En aio koristaa totuutta enk? esitt??--niinkuin R��aumur on sattuvasti huomauttanut kaikkien niiden tehneen, jotka ennen h?nt? ovat mehil?isi? tutkineet--miellytt?v?? kuviteltua ihmett? todellisen luonnonihmeen asemesta. Mehil?ispes?ss? on niin paljon ihmeellist?, ettei ole syyt? lis?ill?. Muuten olen jo ammoin sitten luopunut etsim?st? t?st? maailmasta mielt?kiinnitt?v?mp?? ja kauniimpaa ihmett? kuin mit? totuus tai ainakin sen etsint? on. ?lk??mme etsik? el?m?n suuruutta ep?tietoisista asioista. Kaikki mik? on oikein varmaa, on sangen suurta, emmek? t?h?n p?iv??n asti ole kaikin puolin oivaltaneet ainoatakaan senlaatuista ilmi?t?. En siis v?it? mit??n, jota en olisi itse kokemuksen nojalla havainnut todeksi, tai joka ei olisi niin yksimielisesti mehil?istieteen klassikkojen hyv?ksym??, ett? sen todeksin?ytt?minen olisi turhaa. Minun teht?v?ni tulee rajottumaan siihen, ett? kerron tosiseikat yht? todenmukaisesti, mutta v?h?sen el?v?mmin, lis??m?ll? niihin muutamia laajempia ja vapaampia mietteit?, sek? siihen, ett? ryhmit?n ne sopusuhtaisemmin kuin k?yt?llisess? "oppaassa" tai tieteellisess? erikoistutkimuksessa voisi tehd?. Joka t?m?n kirjan on lukenut, ei sen nojalla kykene mehil?ispes?? hoitamaan, mutta tuntee suunnilleen kaiken omituisen, syv?sis?lt?isen ja salaper?isen, mink? varmasti tied?mme pes?n asujamista. T?m? ei ole paljoa verrattuna siihen, mik? viel? on tuntematonta. Min? sivuutan vaieten kaikki ne v??r?t perinn?isjutut, jotka viel? kansan keskuudessa ja useassa teoksessa muodostavat oikean mehil?issaduston. Kun joku asia on ep?varma, riidanalainen ja otaksumiseen (hypoteesiin) perustuva taikka kun saavun tuntemattoman rajalle, niin sanon sen suoraan. Saatte n?hd? ett? useinkin tutkimuksissamme joudumme n?ille rajoille. Paitsi niiden yhteiskuntaj?rjestyksen ja toiminnan suuria, helposti huomattavia ilmi?it? emme tied? mit??n aivan varmaa Aristaioksen satumaisista tytt?rist?. Kuta kauemmin niit? hoitaa, sit? paremmin oppii n?kem??n tiet?m?tt?myytt??n niiden todellisen olemuksen syvyyksiin n?hden, mutta t?mm?inen tiet?m?tt?myys on jo parempi kuin tuo itsetajuton ja tyytyv?inen tiet?m?tt?myys, joka on kaiken el?m?ntietomme p??aineksena; ja sen enemp?? ihminen tuskin voi kerskata oppivansa t?ss? maailmassa.
Onko ennen ollut olemassa t?m?nkaltaista teosta mehil?isist?? Jos kohta luulenkin lukeneeni miltei kaiken, mik? mehil?isest? on kirjotettu, en puolestani tunne muuta t?m?n laatuista kuin Micheletn mehil?iselle omistetun luvun h?nen "Insecte" nimisen teoksensa lopussa sek? sen tutkielman, mink? Ludwig B��chner, "Kraft und Stoff" teoksen kuuluisa tekij?, on sille omistanut "Geistesleben der Thiere" nimisess? teoksessaan.[1] Michelet on vain hipaisemalla kosketellut t?t? aihetta. Mit? B��chneriin tulee, h?nen tutkimuksensa on jokseenkin t?ydellinen, mutta kun lukee h?nen esitt?mi??n uhkarohkeita v?itteit?, legendantapaisia seikkoja sek? jo ammoin kumottuja kaskuja, her?? minussa ep?ilys, tokkohan h?n on milloinkaan astunut ulos kirjastostaan kertomuksensa sankarittaria tarkastamaan tai milloinkaan avannut yht?k??n noista lukuisista, surisevista, ik??nkuin siipien tulta s?ihkyvist? pesist?, joita t?ytyy paljastaa ennenkuin oma vaistomme aavistaa niiden salaisuuden, ennenkuin voimme sulautua noiden uutterien neitsyiden ilmakeh??n, tuoksuun, henkeen, salaisuuteen. H?nen kirjansa ei tuoksua hunajalta eik? mehil?iselt?, ja sill? on sama virhe kuin useilla tieteellisill? kirjoillamme, joiden johtop??t?kset useinkin ovat ennakolta tehtyj? ja joiden tieteellisin? rakennusaineksina on suunnaton joukko ep?varmoja ja eri tahoilta saatuja kaskuja. Muuten viittaan harvoin h?neen teoksessani, sill? l?ht?kohtamme, n?k?kantamme ja tarkotusper?mme ovat aivan erilaisia.

II
Mehil?ist? koskeva kirjallisuus--alkakaamme kirjoista p??st?ksemme niist? pikemmin ja siirty?ksemme sitten itse n?itten kirjojen l?hteelle--on sangen laajaper?inen. Alusta aikain t?m? pieni omituinen olento, joka el?? yhteiskunnassa monimutkaisten lakien alaisena ja hiljaisuudessa toimittaa niin ihmeellisi? t?it?, on her?tt?nyt ihmisen uteliaisuutta. Aristoteles, Cato, Varro, Plinius, Columella, Palladius ovat siit? kirjottaneet puhumattakaan filosofi Aristomachoksesta, joka Pliniuksen mukaan teki niist? havaintoja viiten?kymmenen?kahdeksana vuonna, ja Phyliskos Thasolaisesta, joka eli autioissa paikoissa n?hd?kseen ainoastaan niit? ja siit? sai nimen "Villi-ihminen". Mutta kaikkea t?t? voisi pikemmin sanoa