Avojalka | Page 8

"Ei minun nimeni ole Liisa; se on Amrei!" sanoi tytt? ja rupesi itkem??n. H?n ei antanut sed?lle k?tt?. Vierastamisen tunne saattoi h?net vapisemaan, kun set? oli kutsunut h?nt? v??r?ll? nimell?. Lapsi lienee tuntenut, ettei rakkaus ole silloin oikea, kun ei nime?k??n en?? tiedet?.
-- "Jos olette set?ni, niin miks'ette en?? tied? minun nime?ni?" kysyi Amrei.
-- "Sin'olet tuhma lapsi, mene paikalla antamaan k?tt? h?nelle", k?ski uudistalokas ja lis?si vieraalle puoli-??neen: "Se on typer? lapsi. Musta Maranna on pannut h?nen p??h?ns? kaikenlaista kummaa ja senh?n eukon laita, kuten tied?t, ei ole oikein".
Amrei katsahti kummastuneena ymp?rins? ja antoi vavisten k?tens? sed?lle. Dami oli sen tehnyt jo ennen ja kysyi nyt: "Onko sulla, set?, tuomisia meille?"
--- "Mit?p? minulla olisi tuotavaa; itseni m? teille tuon, te l?hdette minun kanssani. Tied?p?s, Amrei, se ei ole lainkaan hyv?, ett'et sin? suvaitse set??si. Muitahan ei sinulla ole ket??n maailmassa. Ket?p? olisikaan? Parasta kun tulet t?nne; istupa t?h?n viereeni -- viel? l?hemm?lle. N?etk?s? Dami veikkosi on paljoa kiltimpi. H?n on tullutkin enemm?n meid?n sukuumme, mutta meid?nh?n sin?kin olet".
Piika tuli tupaan, tuoden koko joukon miehen vaatteita ja pani ne p?yd?lle.
-- "Siin? ovat veljesi vaatteet", sanoi uudistalokas vieraalle, ja t?m? jatkoi, k??ntyen Amreihin: "Siin?, n?et, ovat is?si vaatteet, ne otamme nyt mukaamme ja te l?hdette mukaan tekin, ensin Fluorniin ja sitten puron poikki".
Amrei kajosi vavisten is?ns? nuttuun ja siniviiruisiin liiveihin. Mutta set? nosti vaatteet yl?s, osoitti kuluneihin kyyn?sp?ihin ja sanoi uudistalokkaalle: "Nuo ne eiv?t paljoa maksa, niit? ei saa korkealle harkita, enk? edes tied?, saattanenko muiden pilkaksi joutumatta niit? pit??k??n tuolla Amerikassa".
Amrei sieppasi suonenvetoisesti nutun liepeesen. Ett? h?nen is?ns? vaatteita, joita h?n oli muistellut kalliina, rahalla maksamatonna aarteena, sanottiin v?h?n maksaviksi, se n?kyi h?nt? loukanneen, ja ett? n?it? vaatteita nyt ruvetaan kantamaan Amerikassa ja joutuvat naurun alaisiksi, t?m? se melkein saattoi h?net ymm?lle, ja yleens?, -- mit? Amerikan oli t?ss? tekemist??
Se h?nelle pian selkeni, sill? tupaan tuli uudistalokkaan em?nt? ja musta Maranna, ja uudistalokkaan em?nt? sanoi: "Kuules, ukko, minusta n?hden ei lapsia suinkaan sovi noin umpim?hk??n l?hett?? tuon miehen kanssa Amerikaan".
-- "Mutta h?n on heid?n ainoa lihallinen sukulaisensa, Josenhansin veli".
-- "Olkoon vaan, mutta t?h?n asti h?n ei ole sanottavaksi n?ytt?nyt sukulaisuuttaan, eik? minun mielest?ni t?ss? k?y menetteleminen ilman kunnanneuvostoa, eik? edes sek??n yksin??n sit? saata. Lapsilla on t??ll? kotioikeus, ja sit? ei heilt? voi poisottaa heid?n maatessaan, sill? eiv?th?n lapset viel? osaa sanoa, mit? he tahtovat. Seh?n olisi vied? heid?t nukkuvina pois".
-- "Amrei tytt?ni on tarpeeksi paljon valveilla, h?n on nyt kolmeatoista vuotta vanha, mutta on ymm?rt?v?mpi kuin moni kolmenkymmenen i?ss?, kyll? h?n tiet??, mit? tahtoo", sanoi musta Maranna.
-- "Teist? olisi pit?nyt kummastakin tehd? kunnanneuvoksia", sanoi uudistalokas; "mutta sit? min?kin, ettei lapsia k?y vieminen kuin vasikoita: pist? nuora kaulaan ja kuljeta pois. Niin. Antaa sed?n itsens? puhua heid?n kanssaan, per?st? sitten n?hd??n, mit? on teht?v?; h?n on kerran heid?n luonnollinen suojelijansa ja saapi ruveta heille is?n sijaiseksi, jos tahtoo. Kuules nyt, mene sin? nyt veljesi lasten kanssa kappale matkaa ulos kyl?st?, ja te akat j??k?? t?nne, heit? ei saa kukaan kiihoittaa eik? estell?".
Set? otti lapsia k?dest? kiinni ja l?ksi ulos tuvasta ja talosta.
-- "Minnes menn??n?" kysyi h?n lapsilta kujalla.
-- "Jos tahdot olla is?n?mme, niin l?hde kotiin; tuolla on meid?n talo", sanoi Dami.
-- "Onko se auki?" kysyi set?.
-- "Ei, mutta Sysi-Matilla on avain; vaan meit? h?n ei ole viel? milloinkaan p??st?nyt sis??n. Min? juoksen edelt? ja noudan avaimen". Ja sukkelasti tempasi Dami k?tens? irti ja juoksi tiehens?.
Amreista tuntui, kuin olisi h?n ollut kahlittuna sed?n k?teen, ja puhelihan t?m? h?nelle nyt yst?v?llisesti ja syd?mmellisesti, h?n kertoi melkein kuin puolustukseksensa, ett? h?nell? itsell??n on suuri perhe, niin ett? h?n vaimonsa ja viiden lapsensa kanssa h?t'h?t??n tulee toimeen. Mutta nyt saa h?n er??lt? miehelt?, jolla on suuria metsi? Amerikassa, matkarahat sinne menn?kseen ja viiden vuoden kuluttua, kun h?n saa mets?n raivanneeksi, suuren tilan ja mit? paraimmat peltomaat vapaaksi omaisuudekseen. Kiitokseksi Jumalalle, joka l?hetti h?nelle ja h?nen lapsilleen t?m?n hyv?n, p??tti h?n paikalla tehd? hyv?n ty?n ja ottaa veljens? lapset mukaansa; mutta h?n ei tahdo heit? pakoittaa, vaan ottaa heid?t vain yleens? kerallaan, jos he kaikesta syd?mmest??n h?nt? rakastaisivat ja pit?isiv?t toisena is?n??n. Amrei katsahti h?neen nyt suurin silmin. Voi jos h?n olisi voinut saada itsens? rakastamaan h?nt?! Mutta h?n melkein pelk?si set??; siihen h?n ei mit??n voinut. Ja kun h?n ilmaantui niin ?kki? kuin pilvist? pudonneena ja vaati: rakasta minua muka! niin tuo se teki tyt?n pikemmin vastahakoisemmaksi vaan.
-- "Miss?s sinun vaimosi on?" kysyi Amrei. H?n lie tuntenut, ett? vaimo-ihminen olisi kohdellut h?nt? lempe?mmin ja hennommin.
-- "Sanonpa sulle suoraan", vastasi set?, "vaimoni ei puutu t?h?n asiaan; h?n on sanonut, ettei h?n minua kehoita eik? kiell?. H?n on v?h?n tuima ihminen, mutta ainoastaan alussa, ja kun olet hyv? h?nt? kohtaan, ja olethan ymm?rt?v?inen lapsi, niin saatat kietoa h?net vaikka sormellesi. Ja jospa sulle joskus jotakin semmoista sattuu, mik? ei ole oikein, niin muista, ett? olet is?si veljen luona, ja puhu asia minulle kahden kesken, niin koetan auttaa