Vanhoista kätköistä | Page 9

ja vakavallakin miehell? on kyllin tekemist? koettaessaan tehd? vastarintaa naisen vehkeilyille, ymm?rsi nuoren veljens? surkuteltavan suhteen kolmeen naiseen, jotka katsoivat itsell??n olevan taloon osaa ja voivansa velvoittaa nuorimman veljens? my?ntym??n heid?n aikeihinsa. N?m?t halpamaiset vehkeet Frans teki tyhjiksi.
Sen sijaan keksittiin uusi keino, mill? Aleksis mahdollisesti oli suostutettava sisarten naittamispuuhiin. P??tettiin, ett? Maria, v?linpit?m?t?n kun oli kaikesta maallisesta, muuttaisi talosta ja samalla sanoisi irti sen 6,000 markan suuruisen lainan, jolla h?n talonostossa oli avustanut.
Aleksis hankki kuitenkin ilman suurempia vaikeuksia t?m?n summan antamalla kiinnityksen taloonsa, mutta hankalammaksi k?viv?t olot h?nelle, joka ei suinkaan ollut mik??n liikemies, kun taloon j??neet sisaret sittemmin aina kun tilaisuutta oli noudattivat armottomasti t?t? menettelytapaa, jos kohtakin pienemm?ss? muodossa. Kaksi per?kk?in seurannutta katovuotta tuotti h?nelle viel?kin enemm?n hankaluuksia, ja Aleksis oli sit? paitsi maanviljelyksens? edist?miseksi pakoitettu kiinnityst? vastaan hankkimaan sangen suuren lainan.
Harvat olivat h?nell? nyttemmin levollisuuden p?iv?t, levollisimmat ehk? ne p?iv?t, jolloin h?n Urjalassa palveli viimeist? asevelvollisuuskauttaan. Silloin sisaret kuten ennenkin h?nt? valvoivat, ja rikas Amaliakin k?vi h?nt? tervehtim?ss?. Amalia l?hestyi nyt 27:tt? ik?vuottaan eik? kuitenkaan ollut l?yt?nyt makunsa mukaista kosijaa huolimatta siit? kultaisesta sy?tist?, joka kiilsi h?nen ?koukkujensa? nen?ss?.
* * * * *
Kun Aleksis oli suorittanut asevelvollisuutensa ja palasi kotiin, p??ttiv?t sisaret, ett? nyt, kun veli oli p??ssyt 24 vuoden ik??n, oli heid?n viimeinen, suurin valttinsa liikkeelle pantava.
Siin? tarkoituksessa astuivat molemmat er??n? syyskuun iltap?iv?n? veljen huoneeseen ja, tuotuaan esille moniaita tekosyit? puolustuksekseen, ilmoittivat olevansa pakoitettuja sanomaan irti kaikki rahat, jotka h?nell? viel? oli heilt? lainassa. He olivat muka kuitenkin kyllin yst?v?lliset samalla kertaa neuvomaan h?nelle varman keinon, jonka kautta h?n voisi pelastua taloudellisesta ahdinkotilastaan, j?tt?m?ll? h?nelle kirjeen, jonka Amalia oli Iidalle kirjoittanut. Siin? kirjeess? rikas tytt? selitti yst?v?tt?relleen, ett? h?n piti Aleksia kaikkia muita kosiomiehi??n parempana ja ett? h?n heti my?ntyisi sulhaseen sek? samalla antaisi h?nen vapaasti k?ytt?? melkoista ?idinperint???n, jonka h?n jo oli haltuunsa ottanut.
Aleksis kuunteli heit? vaijeten ja vakavana. Kun he alkoivat lukea Amalian kirjett?, sulki h?n silm?ns? ja pyyhk?isi k?dell??n otsaansa. Kun he olivat lopettaneet lukemisen ja aikoivat antautua suullisesti asiaa selvittelem??n, pyysi h?n aivan lyhyesti saada olla t?m?n illan yksin, h?n ei muka voinut hyvin eik? mit??n iltaruokaa halunnut.
Sisaret iskiv?t toisilleen silm?? ja poistuivat sitten huoneesta sanaa puhumatta. Ehk? heid?nkin syd?mess??n vienommat s?velet olivat p??sseet soimaan, sill? he eiv?t saattaneet olla huomaamatta, ett? heid?n nuori veljens? k?rsi katkerasti, vaikka h?n tukahdutti kaikki valitukset.
Kun Aleksis j?i yksin, lukitsi h?n huoneensa ovet, ja siell? sis?ll? oli kaikki ??neti. H?n tunsi syd?mess??n ruumiillista pahoinvointia. Se ei suinkaan ollut ensim?inen kerta, mutta t?h?n asti h?n ei ollut siihen huomiotansa kiinnitt?nyt. Nyt h?n meni p?yd?n ??reen istumaan, nojasi kyyn?sp??t siihen ja kallisti p??ns? k?siens? varaan. T?ll? tavalla h?n istui ainakin puoli tuntia, katkerien ajatusten ja kaivertavien tunteiden kiusaamana.
Vihelt?en jotain runonp?tk?? nousi h?n vihdoin seisoalleen ja alkoi k?vell? edestakaisin huoneessaan. H?nen kauniit, lapselliset kasvonsa eiv?t koskaan olleet lempe?mm?t kuin nyt, kun h?n kyyneltynein silmin katseli syksyn moniv?riseen loisteeseen pukeutuneita vaahteroita, kellastuneita koivuja ja tuota kylm?n sinist? ulappaa, jota laskeutuva syyskuun aurinko valaisi, aurinko, joka ik??nkuin j?tti rakkaat j??hyv?iset kes?lle. H?nen kasvojensa piirteet lensiv?t katkeraan hymyyn. H?n avasi lapepiironkinsa luukun ja otti sielt? konjakkipullon ja lasin, jonka h?n t?ytti reunoja my?ten. H?n nosti sen ja antoi auringon s?teiden loistaa l?pi tuon tulisen juoman, jonka h?n sitten yhdell? henk?yksell? kaatoi suuhunsa.
H?n tyhjensi viel? muutamia lasillisia t?t? huumaavaa juomaa, sieppasi sitten rakkaan harmonikkansa ja istahti keinutuoliin. H?n soitti toisen lempis?velm?ns? toisen per?st?, aina tuon tuostakin lasiinsa turvautuen.
Kun auringonter? oli l?hennyt taivaanrantaa ja alkoi vaipua sen taakse, h?n t?ytti ja tyhjensi, vaikka jo oli t?ydess? humalassa, viel? pari lasia ja soitti sen j?lkeen ?Forssan-valssin?. T?m? kaikui nyt kerta toisen per?st?, yh? tunteellisempana ja yh? vienompana, kunnes seutu k?tkeytyi keve??n h?m?r??n ja h?nen kamarinsa pime??n peittyi.
Puoleksi ep?toivoisena nousi h?nen voimakas vartalonsa nyt, h?nen kasvoistaan olivat pienimm?tkin viehkeyden ilmeet kadonneet, ja h?nen silm?ns? tuijottivat ik??nkuin olisivat kaukaa jotakin etsineet. Voimakkaalla iskulla h?n l?i soittokoneensa pirstaleiksi p?yt?? vasten, niin ett? s?p?leet lensiv?t ymp?ri huoneen. Uupuneena h?n kaatui niiden sekaan lattialle ja nukahti t?ydellisesti tajuttomana seuraavassa silm?nr?p?yksess?.

VI.
H??T
Seuraavana p?iv?n? Aleksis l?hti Iidan kanssa kaupunkiin ja toi kohteliaalla, mutta kylm?ll? tavalla kosiotuumansa Amalialle esiin. T?m? ja h?nen is?ns?, tehtailija, hyv?ksyiv?t sen luonnollisestikin ilman muitta mutkitta. Viel? samana iltana vietettiin kihlajaiset suljetussa seurassa, johon perheen l?himm?t yst?v?t kuuluivat.
Koska Amalia jo kauan oli ajatellut naimisiin menoa, olivat h?nen runsaat my?t?j?isens? jo t?ydellisess? kunnossa, josta syyst? ei mit??n estett? ollut sen sulhasmiehen toivomuksen tiell?, ett? h??t niin pian kuin suinkin olisivat vietett?v?t.
Koska Amalia nyt vihdoin oli varma siit? tulevaisuudesta, jonka h?n oli asettanut toiveittensa p??m??r?ksi, niin lievensiv?t onni ja ilo suuressa m??r?ss? h?nen v?hemm?n miellytt?vi? ja narrimaisia puoliaan, ja t?m? k?vi paljo helpommin p?ins? siit? syyst?, ett? h?n oli sangen viekas, mutta samalla luonnostaan sangen hyv?ntahtoinen olento sek? sit? paitsi Aleksiin rakastunut.
Heid?n taloutensa kuntoon asettaminen antoi Aleksille paljon hommaa, jonka t?hden h?n sen j?lkeen ainoastaan jonkun kerran k?vi asioilla kaupungissa. H?n vaati ehdottomasti, ett? h?nen talonsa myyt?isiin, sill? siihen oli h?nen raskaimpien