Väinölä | Page 2

ohraiselta.
Laulavat Lapinki lapset,?Hein?keng?t heittelev?t,?Nokisilta nuotioilta,?Hiilisilt? hiertimilt?[1]?Niin miks'en min?ki laula,?Miks'ei laula mei?n lapset,?Lavitsoilta lautaisilta,?Huonehilta honkaisilta.
Kant. I. 4.
MUINAISET AIAT PAREMMAT.
Ajattelen aikojani,?Muistan muita p?ivi?ni,?Parempia p?ivi?ni,?Entist? elantoani.?Muin' oli aiat paremmat,?P?iv?t kaikki kaunihimmat,?P?iv?nlaskut laupiaammat,?Koreammat huomenkoitot:?Toisin silloin touko kasvoi,?Toisin maa orahan otti.?Silloin nousi nuoret hein?t,?Kun ma nousin nuorukainen;?Silloin kasvoi kaikki kaislat,?Kun ma kasvoin kaunis lapsi.?Kasvoin koissa korkeassa,?Ylenin ylituvissa,?Kaunihilla kannikoilla,?Liioilla lihamuruilla;?Vaan tuli surma suutimaton,[2]?Kesken y?t? kenkim?t?n,?Pois otti minun poloisen,?Kauas kantoi Karjalasta?N?ille ouoille oville,?Ver?jille vierahille,?Jossa harvoin p?iv? paistoi,?Harvoin kuutamet kumotti;?Harvoin on kuultu kuikan ??ni,?Harvoin kaakkurin kajatus;?Harvoin on hauki vierahana,?Siika ei sin? ik?n?,?Lohen poik' ei polvenahan.?Niinp? nyt t?t? nyky?,?T?ll? tuhmalla i?ll?,?Sijan tie?n, kussa synnyin,?Kanssa paikan, kussa kasvoin,?En tie? sit? sijoa,?Kussa kuolo kohtajavi,?N?ill? ouoilla ovilla,?Ver?jill? vierahilla.
Kant. I. 32.
AURINGON TERVEHDYSSANAT.
Terve kuu kumottamasta,?Kaunis kasvot n?ytt?m?st?,?P?iv?-kulta koittamasta.?Aurinko ylenem?st?!
Nouse kultaisna k?ken?,?Hopeaisna kyyhkyl?isn?,?Elollesi entiselle,?Matkoillesi muinaisille.
Nouse aina aamusilla?T?m?n p?iv?nki per?st?;?Teepp? meille terveytt?,?Siirr? saama saatavihin.
K?y nyt tiesi tervehen?,?Matkasi imantehena,?P??t? kaari kaunihisti,?P??se illalla ilohon!
Kal. 49 run.
MISS? ARMAANI?
(Paimenlaulu).
Miss' on, kussa minun hyv?ni,?Miss' asuvi armahani,?Miss? istuvi iloni,?Maalla kulla marjaseni??Kuulu ei ??nt?v?n ahoilla,?Ly?v?n leikki? lehossa,?Ei kuulu saloilta soitto,?Ei kukunta kunnahilta.?Oisko armas astumassa,?Marjani matelemassa,?Oma kulta kulkemassa,?Valkea vaeltamassa;?Toisin torveni puhuisi,?Vaaran rinnat vastoaisi,?Saisi salot sanelemista,?Joka kumpu kukkumista,?Lehot leikki? pit?isi,?Ahot ainoista iloa.
Kant. I. 173.
ARMAHAN KULKU.
(Paimenlaulu).
T?st' on kulta kulkenunna,?T?st' on mennyt mielitietty,?T?st? armas astununna,?Valkea vaeltanunna;?T?ss' on astunut aholla,?Tuoss' on istunut kivell?.?Kivi on paljo kirkkahampi,?Paasi toistansa parempi,?Kangas kahta kaunihimpi,?Lehto viitt? leppe?mpi,?Korpi kuutta kirkkahampi,?Koko mets? mieluisampi,?Tuon on kultani kulusta,?Armahani astunnasta.
Kant. I. 174.
NEIEN LAULU.
Kun k?vin mataramaalla,?Keikuin keltakankahalla?Eilen iltamy?h?isell?,?Aletessa aurinkoisen,?Lintu lauleli lehossa,?Kynt?rastas raksutteli,?Lauleli tyt?rten mielen,?Ja lauloi mini?n mielen.?Mie tuota sanelemahan,?Linnulta kyselem?h?n:?Oi sie kynt?rastahainen,?Laula korvin kuullakseni,?Kumman on parempi olla,?Kumman olla kuuluisampi:?Tytt?renk? taattolassa,?Vai mini?n miehel?ss???Tianenpa tieon antoi,?Kynt?rastas raksahutti:??Valkea kes?inen p?iv?,?Neitivalta valkeampi,?Vilu on rauta pakkasessa,?Vilumpi mini?valta;?Niin on neiti taattolassa,?Kuin marja hyv?ll? maalla,?Niin mini? miehel?ss?,?Kuin on koira kahlehissa,?Harvoin saapi orja lemmen,?Ei mini? milloinkana?.
Kal. 8 r.
KUN T?M? KANA KATOVI.
Kukapa t?ss? kukkunevi,?Kenp? kielin laulanevi,?T?m?n kunnahan kukuilla,?T?m?n harjun hartehilla,?Kun t?m? kana katovi,?T?m? hanhi hairahtavi,?Eksyvi emosen tuoma,?Punapuola pois menevi.
Kun t?m? kana katovi,?T?m? hanhi hairahtavi,?Katoi luuta lattialta,?Huosia pesinpytyst?,?Tuopin korvat tummenevat,?Pinttyv?t[3] pikarin laiat.
Kun t?m? kana katovi,?T?m? lintu liikahtavi,?Niin t?m? m?ki menevi,?T?m? linna liikahtavi,?Sivuin t?st? tiet teh?'?n,?Alta rannan raivatahan.
Kun t?m? kana katovi,?T?m? puola pois menevi --?Tahi kun kuolen kuulu piika,?K?t?nen kasarivaski,[4]?J??pi sulhoset surulle,?Miehet mielimurtehille,?Partasuut pahoille mielin,?Hattup??t halajamahan.
Kant. II. 18.
OISKO LINNUN LENTONEUVOT.
Voi, kun loit minua, Luoja,?Kun et luonut lent?v?ksi,?Kotkana kohoavaksi,?Lintusena liikkuvaksi!?Oisko linnun lentoneuvot?Kohottimet kotka-linnun,?Saisin siivet hanhoselta,?Kurjelta kulettimensa;?Sitte siiville rupeisin,?Lenteleisin, liiteleisin --?Kulkisin ma kullan maalle,?Asunnoille armahani.?Lent?isin lepe?m?tt?,?Matkalla makoamatta,?Ilman puussa istumatta,?Lehv?ll? lev?ht?m?tt?;?Meret ei est?isi minua,?Sel?t ei ne seisahtaisi.?En surisi iltaisesta,?Enk? eineruo'istani,?Murkinat' en muisteleisi,?Viel' en viikonkaan per?st?;?Armas minun aamustaisi,?Illastuttaisi ihana,?Kasvo kaunis sy?tteleisi,?Muoto murkinoitteleisi.
Kant. II. 44.
POIS ON MENNYT MEIST? TOINEN.
Kaks oli meit? kaunokaista,?T?ll? saarella kanoa,?Ja joella joutsenutta,?Yhen muotoiset molemmat.?K?sikk?h? me k?vimm?,?Sormikkaha me sovimma,?Rinnan riihihuonehesen,?Kilpoa kiven etehen.
Kaks oli meit? kaunokaista,?Oli kuin kananpojaista,?Yhen ?itin vaalimata,?Vanhemman varustamata.?Pois on mennyt meist? toinen,?Toinen suuresti surevi,?Itkevi ik?ns? kaiken,?Aian kaiken kaihoavi.
Kant. II. 55.
J??MM? MANSIKAT M?ELLE.
Niin on meit? piikasia,?Kuin meress? siikasia,?Niin on meit? piikasia,?Kuin m?ell? mansikoita;?J??mm? mansikat m?elle,?Mesimarjat muille maille,?Kun on poissa poimiamme,?Katehessa[5] katsojamme.?Pian kurjat kuivetumma,?Marjat maahan lankeamma,?Karisemina kaikki marjat,?Varisemma vaapukkaiset.?Ei kest? kes?inen lehti?Syksyn ilmoissa isoissa,?Kukat kaunihit koreat?Taia ei talveksi ruveta.
Kant. II. 63.
KAKSI KAUNISTA YHESS?.
Astuin, astuin aian viert?,?Kuunnellen kujan pere?;?L?ksin luoksi suuren sorsan,?Menin luoksi marjalinnun;?L?ksin haapanan haluhun,?Jouhilinnun joutelohon; --?Suot oli kaikki soslehessa[6]?Iljeness? ilman rannat.?Sotkin suota soslehista,?J??t? j?rven-rannallista,?Iljenell? itkusilmin,?Soslehessa surkusilmin,?Riettasilmin[7] riittehess?,?J?l?silmin j??t? my?ten.?Tulin luoksi jouhilinnun,?P??sin luoksi marjalinnun,?Jouhisorsan joutelohon,?Haapanan halaeluhun.?Kaks on kaunista yhess?,?Kalevaista[8] kasvokkaha,?Soreaista suuksekkaha,?Kahen p?iv?t p??ksekk?h?,?Otavaiset otsakkaha.?Kuu se kullalle kumotti,?Hopealle p?iv? hohti;?Puut kaikki punalle paistoi,?Salot siintiv?t sinelle;?Mets? meelle haiskahteli,?Ahovieret viertehelle,?Mei?n kahen kauneutta,?Kahen sorsan suoseutta,?Aholinnun armautta,?Makeutta marjalinnun.
Kant. II. 145.
K?Y UNONEN K?TKYEHEN.
(Kehtolaulu).
Tuuti, tuuti tuomen marja,?Liiku, liiku lempilehti,?Nuku nurmilintuseni,?V?sy v?st?r?kkiseni;?Nuku, kun min? nukutan,?V?sy, kun min? v?syt?n,?Vaan eip? minussa liene?Lapseni nukuttajata,?Ei taia emo poloinen?Saa'a lasta nukkumahan.??ij? on emolla huolta,?Paljo pantua muretta;?Uni ei tule use'in?Huolellisen huonehesen,?Kaihollisen kartanohon,?Murehellisen majahan.?Kun se ei emo poloinen?Saane lasta nukkumahan,?Nukuta Jumala lasta,?Makauta Maariainen;?Saisin itseki lev?t?,?Lapsen orja olla jouten.?Uni jo ulkoa kysyvi,?Unen poika porstuasta,?Lausuvi lasin takoa,?Alta ikkunan anovi:??Onko lasta k?tkyess?,?Pient? peitetten sis?ss????Tule tuutuhun unonen,?K?y unonen k?tkyehen,?Lapsen pienen peittehisin,?Vakahisen vaattehisin;?Anna maata lapsen pienen,?Lev?t? v?h?v?kisen --?Anna maata maan unia,?Maan unia, puun unia,?Maarian makeeta unta,?Pyh?n pohratsan[9] lepoa.
Kant. II. 175.
ILO ILMAHAN KATOSI.
Lauloin ennen lapsempana,?Muistin muita pienemp?n?;?Laulelin jokaisen laakson,?Joka kummun kukkuelin,?Joka rannan rallattelin,?Lehot leikki? pitelin,?Ilman lintujen iloksi,?Rastahaisien ratoksi,?Suosioksi sorsasien,?Allien aian kuluksi.?Sill? voitin viisi vuotta,?Vuotta kuutosen kulutin,?Armahan isoni luona,?Emon kaunon kartanoilla,?Veikkoni venon kokassa,?Siskon marjapoimennilla.?Allit mulle palkan maksoi,?Sorsat soittoni sovitti;?Antoi allit armautta,?Suloutta sorsat antoi,?Rastahaiset rattoutta,?Ilman lintuset iloa.?Tuli sitte aika toinen,?Aika entinen aleni,?Vei sorsa suloutensa,?Alli armahan elonsa,?Rastahaiset rattouuen,?Ilman lintuset ilonsa,?J?iv?t leikkini leholle,?Aiat armahat aholle,?Ilot kaikki kankahalle,?Laulut laaksoihin katosi.?Niin en nyt enemp?? laula,?Enk? oike'in osaja,?Hopeatt' en ensink?n?,?Vaskett' en v?h?ist?k?n?;?Laulajan laki[10] palavi,?Runon kulkku kuivettuvi,?Vaan ei korvat kuulioitten,?Naurut ilman istujitten.
Kant. II. 211.
SOITAPAS SOREA NEITO.
Soitappas sorea neito,?Rannin neito rallattele,?Sorealla soitollasi,?Kumealla kulkullasi,?Hele?ll? hengell?si,?Kaunihilla kaulallasi!?Anna suuta, Suomen neito,?T?lle Suomen sulhoselle;?Suu ei kulu suuellessa,?K?si k?tt? antaessa.
Kant. II. 238
MONIMORSIAMELLINEN.
Mont' on mulla morsianta,?Nelj? neitt? tieossani,?Viel? viieski varalla,?Kanssa kuues kuuluvissa.?Yks' on tuolla Toivolassa,?Niemel?ss? neiti toinen,?Kolmansi Kotalahella,?Nelj?s Neitolan kyl?ll?.?En taia sit? ep?ill?,?En pel?nne ensink?n?,?Ett'ei ota onkeheni?Kala viiest? ve'est?,?Osaavasti onkiessa,?Koukun konstin laskiessa;?Vaan sit? ep?elenki,?Sit? pelke?n pahasti,?Ett' en saa ma ensim?ist?,?Tuolta Toivolan kyl?st?.
Kant. II. 243.
SOREA SOTAINEN TAUTI.
Suku suuresti surevi,?Laji kaikki kaihoavi,?Heimokunta hellehtivi?Saavani minun sotahan,?Tykin suuren suun etehen,?Rautakirnujen kitahan;?Sortuvan sotatiloilla,?Vainoteill? vaipuvani.
Vaan ?l? sure sukuni,?Kaihoa lajini kaunis;?En m? silloin suohon sorru,?Enk? kaau kankahalle,?Kun min? sotahan kuolen,?Kaaun miekan kalskehesen.?Sorea on sotainen