Väinölä

A free download from www.dertz.in
The Project Gutenberg EBook of V?in?l?, by Various
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: V?in?l?
Helmivy? suomalaista runoutta
Author: Various
Release Date: August 7, 2006 [EBook #18998]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
? START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK V?IN?L? ***
Produced by Tapio Riikonen
V?IN?L?
Helmivy? suomalaista runoutta
Toimittanut
LEIMU [Kustavi Grotenfelt]
Werner S?derstr?m, Porvoo, 1899.
SIS?LLYS:
Kansanrunoutta:
Er?skummainen kantele?Miksi en laulaisi?Muinaiset aiat paremmat?Auringon tervehdyssanat?Miss? armahani??Armahan kulku?Neien laulu?Kun t?m? kana katovi?Oisko linnun lentoneuvot?Pois on mennyt meist? toinen?J??mm? mansikat m?elle?Kaksi kaunista yhess??K?y unonen k?tkyehen?Ilo ilmahan katosi?Soitappas sorea neito?Monimorsiamellinen?Sorea sotainen tauti?Veli-surmaaja?Kultani kukkuu, kaukana kukkuu?Kultaansa ik?v?iv??Kolm' on miehell? pahoa?Kummaistako kuuleminen?Kyll' on kyst? aitassamme?Piispa Heinrikin surma?Mataleenan vesimatka?Inkerin sulhot?Antero ja Kaloniemen neito?Meren neito ja mets?n sulho?Kuollutta kultaansa ik?v?iv? neito?Pahan luovutussanat?Kalmistoon manaus?Tuulta vastaan?Mets?miehen sanat?Oluen synty
Mikael Agricola.
Esipuhe
Hemming Maskulainen.
Kev??ll??Teinien ilosta
Juhana Cajanus.
Katoovaisuudesta
Mattias Salamnius.
Jesuksen syntymisest??P??si?isjuhlan s??t?misest?
Anterus Aschelinus.
Suomen ilo??ni Narvan voitosta
Sakari Lithovius.
Kaarle XII:n kuolemasta
Heinrikki Lilius.
Kehtoruno
Gabriel Calamnius.
Siit? suuresta surkeudesta, joka Suomessa oli v. 1714 ja 1715 H??runo Astrildista
Abraham Achrenius.
Onnentoivotus v?it?kseen
Juhana Frosterus.
Jumalan Pyh?st? laista
Tuomas Ragvaldinpoika.
Ylh?isen lapsen haudalla
Heinrikki Achrenius.
Kaiku?Papin rouville Vapun p?iv?n?
Frans Mikael Franz��n.
Ruhtinaalle
Heikki V??n?nen.
Lystillinen runolaulu kummasta kalakukosta
Paavo Korhonen.
Runo Suomen kielest??H??laulu
Jaakko Juteini.
Laulu Suomessa?Laulu el?m?n nautinnosta?Menestys Suomessa?Lapsen laulu leskelle
Pentti Lyytinen.
Kestikievarin virasta?Lapsen virsi
Pietari Makkonen.
Laulajan alkusanat?Ilolaulu Suomen kielen kasvannosta?Ei ou yksin el?nytt?
Olli Kym?l?inen.
Kiitos Luojalle hyv?st? vuoden tulosta?Punkaharjusta
Pietari Tickl��n.
Leivoselle?Laulajat
Abraham Poppius.
Perhosen synty?Kukkasen taivas?Lauluni?Punnittu Amor?Valistuksen vaikutus
Eerikki Tickl��n.
Neidon valitus
Kaarlo Akseli Gottlund.
Kedolla?Kaipaus?Nainen
Elias L?nnrot.
Suomen synty?Laulu Anakreonin tapaan
Kallio.
Soidin?Huolissaan runoileva?Oma maa?Milloin muistelet minua??Kiiltomato?Kultaperhoset
Konstantin Schr?der.
Vait!?Illalla?Anton Alfthan
Juhana Freedrikki Granlund.
Kev?t?Kotomaamme
Eerikki Aleksanteri Ingman.
Elias ja Anna
Pietari Hannikainen.
Kev?tlaulu?Yst?v?t?n?M?en lasku?Toivo ja rakkaus
Antti Puhakka.
Tuhman Jussin juttureissu?Surulaulu 1850 v:n kiellosta
Juhana B?ckvall.
Lauloi ennen laululaumat
Frans Pietari Kemelli.
Pohjan kes??P??skyselle
Antero Varelius.
Uimalaulu?Rakkaus
Pietari Mansikka.
Merimiehen runo?Oravan valitus?Mietelmi?
Antti R?ty.
Nuorelle runottarelle?Uskotoin yst?v??Ehtoolla?Laulajan koti
1. Oksanen. Savolaisen laulu Suomen valta Porrassalmen marssi Koskenlaskian morsiamet Etel?lle Tuopa tuopi tuiman tunnon Porthanin kuvapatsaan paljastettua Runebergin muistoksi
Jaakko R?ikk?nen.
Suomelle?Tyytym?tt?m?t
Yrj? Koskinen.
Suomen salossa?Milloin Pohjolan n?hd? saan?
Aleksis Kivi.
Kaukamets??Keinu?Pohjatuuli
1. Tuokko. Birger Jaarlin linna
Suonio.
Suksimiesten laulu?Varpunen?Hylj?tty ?iti?Vieras lippu?Feenil?iset?P?? pystyyn?Luettuani ?S?kenien? toisen parven?Runebergin kuvapatsasta paljastaessa?Virsi kotimaan puolesta
Bernhard Freedrikki Godenhjelm.
Gezelius?Suomen her??minen
Aleksanteri Rahkonen.
Imatralla?Leivo?K?en kukunta?Kev?tlaulu
Olli Vuorinen.
Leivo?Luistinretki
Paavo Cajander.
Vapautettu kuningatar?Kuva
1. Oksaselle H?meenlinnan lyseekartanon vihki?isiss? Oi jos oisi
Arvi J?nnes.
Her?? Suomi!?V?in?l?n lapset?Karjala?Vaimolleni?P??st?kirja Oprille?Kuinka Giovanni Genovesesta tuli Ruotsalainen
Juhana Heinrikki Erkko.
Laulu Vuoksella?H?m?l?isen laulu?Lemmink?isen laulu?Lapsen osa?Neiti Iisa Aspin haudalla?Veldes-laakso?H?n?Nyt ja sitten?Vanha mummo?Paimenelta
Uno von Schrowe.
Morsian?Oi terve Magyar!?Pieni mierolainen
Iisa Asp.
Aallon kehtolaulu
Juhani Pietari Hannikainen.
Karjalaisten laulu?Lauluun pyynt??Miel'-alani?Kirkkovenheess?
Kaarlo Kramsu.
Santavuoren tappelu?Ilkka?Juhani Vilhelmi Snellman?Mustalainen?Kosken partaalla?Ensimm?inen leivo
Jooseppi Mustakallio.
Karjalassa?Paimenen pyh??P??skylle
Alpo Noponen.
Suokoon taivas nousuvuoden!?Ei ole taivas kaukana
Irene Mendelin.
Nuorisolle?Maalleni?Kansansa halveksioille?Talven lapsi
Valter Juva.
Pohjanmaa, H?me, Karjala?Kirkkomatkalla?Viel? ne huojuu honkapuut
Severi Nyman.
Oksaselle?Revontulet?H?t?apu-lista?It?tuulessa
Kasimir Leino.
Kansalleni?Soitto ennen ja nyt?M. A. Castr��nille?Memento mori?Myrskylintu?Sunnuntaiaamuna?Mustat silm?t?Niinkuin merten myrskys?ill?
Larin Ky?sti.
Rekilaulu?Kulkuripoika?Takamailla
Ilmari Calamnius.
Syd?nmaan lammella?Ne tahtovat?Suomussalmi?Haltiat
Hilja Hahnsson.
Erkon ?Ainoa? katsellessa?Et konsanaan
Eino Leino.
Marjatan laulu?Aino neiti?Kiputyt?n laulu?Kuvern??rin koira?Minun mieleni on kuin lampi?Kuin musta ja valkea?Hanget soi?Helsinki sumussa
Alkupuhe toiseen painokseen.
J?tti kantelon j?lille,?Soiton Suomelle sorean.
Kun ?V?in?l?? nyt viisitoista vuotta ensimm?isen painoksen ilmestytty? uudestaan l?htee tiet?ns? etsim??n suomalaisiin koteihin, niin se jo tuntee taipaleet ja talot, eik? sen ole tarvis vieraana esitteleid?. Sen tarkoitus on antaa n?ytteit? paraasta alkuper?isest? runoudesta, eritt?inkin lyyrillisest? ja ballaadintapaisesta, mik? Suomen kielell? on. Joskus on kuitenkin otettu mukaan joku keskinkertaisempikin runoelma, joka on aikakautensa tai runoiliansa luonnetta kuvaava. Asiaan perehtynyt on huomaava, ett? mik?li vanhempaan taiderunouteen tulee, ?V?in?l?n? uusi painos, viel? enemm?n kuin edellinen, valikoimassaan l?henee Julius Krohnin ?Helmivy?t??, niin esim. Anterus Aschelinuksen, Abraham ja Heinrikki Achreniuksen, Abraham Poppiuksen y.m. suhteen. Syyn? siihen on, ett? allekirjoittanut jo ensimm?ist? painosta toimittaessani joskus katsoin Julius Krohnin vaalin olevan paraan, vaikka arvelin syyt? olevan unhotuksesta pelastaa muutaman toisenkin huomattavan runon ja sent?hden asettaa sen ?Helmivy?ss?? jo julkaistun sijalle. T?t? syyt? ei en?? ole olemassa ja olen n?iss? tapauksissa nyt palannut ?Helmivy?n? kannalle.
N?in? raskaina aikoina, jolloin mustat pilvet synkistytt?v?t valtiollisen taivaamme, on mieli hetkeksi etsiv? virkistyst? V?in?n kantelon helkynn?st?. Vaikka Suomen runous onkin k?yh?, Euroopan suurempien, rikkaampien kansojen kirjallisuuden rinnalla, voidaan kuitenkin siit?kin l?yt?? monta kirkasta, unhottumatonta helme?. Ehk?p? voidaan ?V?in?l?st?kin? saada se vakaumus, ett? Suomen kansa on kyennyt luomaan omintakeisen kansallisen sivistysmuodon, joka antaa sille oikeuden el?? omaa erikois-el?m??ns? ja jota vastaan kaikki katehien sortoyritykset ovat olevat turhat.
T?m? toinen painos on mahdollisuuden mukaan varustettu teki?in muotokuvilla. Niiden hankkiminen on joskus ollut varsin vaikea, ja antanut aihetta laajaan kirjevaihtoon; lukia n?hdess??n monet yst?v?lliset kasvot paikallaan kirjassa, ei aavistane mit? puuhaa on ollut, ennenkuin ovat siihen tulleet. Mutta mahdollista on ett? sittenkin viel? joku muotokuva olisi voinut l?yty?. Olisin hyvin kiitollinen jos minulle tulevaisuutta varten annettaisiin siit? tietoa. Niille kaikille, jotka t?ss? suhteessa nyt ovat minulle hyv?ntahtoisesti suoneet apuansa, lausun syd?mmelliset kiitokset. Samoin kiit?n kaikkia elossa olevia arvoisia runoilioita, naisia ja miehi?, ne kun pyynt??ni saada painattaa heid?n runojansa kokoelmaani ovat antaneet minulle suotuisat ja yst?v?lliset vastaukset, sek? kansanrunouteen n?hden Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa.
Helsingiss? 26 p. marrask. 1899.
Toimittaja.
KANSANRUNOUTTA.
ER?SKUMMAINEN KANTELE.
Ne varsin valehtelevat,?Tuiki tyhje? panevat,?Jotka soittoa sanovat,?Arvelevat kanteletta?V?in?m?isen veist?m?ksi,?Jumalan kuvoamaksi?Hauin suuren hartioista,?Ve'en koiran koukkuluista;?Soitto on suruista tehty,?Murehista muovaeltu:?Koppa p?ivist? pahoista,?Em?puu ikipoloista,?Kielet kiusoista ker?tty,?Naulat muista vastuksista.?Sent? ei soita kanteleni,?Ei iloitse ensink?n?,?Soitto ei soita suosioksi,?Laske ei laatuista iloa,?Kun on huolista kuvattu,?Murehista muovaeltu.
Kant. I. 1.
MIKSI EN LAULAISI.
Laulavat Lapinki lapset,?Hein?keng?t heittelev?t,?Hirven harvoilta lihoilta,?Petran pienen pallehilta;?Niin miks'en min?ki laula,?Miks' ei laula mei?n lapset,?Ruoalta rukihiselta,?Suulta suurukselliselta.
Laulavat Lapinki lapset,?Hein?keng?t heittelev?t,?Vesimaljan juotuansa,?Pet?j?isen purtuansa;?Niin miks'en min?ki laula,?Miks' ei laula mei?n lapset,?Juomalta jyv?lliselt?,?Oluelta