Tristan ja Isolde

Tristan ja Isolde, by Joseph
Bédier

The Project Gutenberg EBook of Tristan ja Isolde, by Joseph Bédier
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Tristan ja Isolde
Author: Joseph Bédier
Translator: L. Onerva
Release Date: October 31, 2006 [EBook #19674]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TRISTAN
JA ISOLDE ***

Produced by Sami Sieranoja and Tapio Riikonen

TRISTAN JA ISOLDE
Muinaiskelttiläinen tarina

JOSEPH BÉDIER'n toimittamasta ranskankielisestä laitoksesta
suomentanut L. ONERVA.
Kustannusosakeyhtiö Kirja, Helsinki, 1917.
Painettu Tampereen Kirjapaino-Osakeyhtiön Kirjapainossa
Tampereella 1917.

SISÄLLYS:
I. Tristanin lapsuuden-aika II. Irlannin Morholt III. Kauniin Kultakutrin
etsintä IV. Lemmenkalkki V. Brangien annetaan orjien käsiin VI. Suuri
petäjä VII. Kääpiö Frocin VIII. Hyppäys rukouskappelin korkeudesta
IX. Morois'n metsä X. Erakko Ogrin XI. Surman Kaalamo XII.
Tuli-koe XIII. Satakielen sävel XIV. Ihmeellinen kulkunen XV. Isolde
Valkokäsi XVI. Kaherdin XVII. Dinas Lidanilainen XVIII. Tristan
narrina XIX. Kuolema

I.
Tristanin lapsuuden-aika.
Arvon herrat, suvaitsetteko kuulla kauniin tarinan rakkaudesta ja
kuolemasta? Se on Tristanista ja Isolde-kuningattaresta. Kuulkaa siis,
kuinka he suuressa riemussa ja suuressa surussa rakastivat toinen
toistaan ja kuolivat samana päivänä toinen toisensa vuoksi.
Muinaisina aikoina hallitsi kuningas Mark Cornwallin maata. Saatuaan
tietää, että hänen vihollisensa ahdistivat häntä, lähti Rivalin, Loonnois'n
kuningas, viemään hänelle apua meren yli. Hän palveli häntä mielellä
ja miekalla, aivankuin joku vasalli, niin urhoollisesti, että kuningas
Mark palkinnoksi antoi hänelle kauniin Valkokukan, sisarensa, jota
kuningas Rivalia rakasti sanoin kertomattomalla rakkaudella.
Hän otti hänet vaimoksensa Tintagelin kappelissa. Mutta tuskin oli hän

nainut hänet, kun sanoma saapui, että hänen vanha vihollisensa herttua
Morgan oli hyökännyt Loonnois'n maahan ja hävitti siellä paraillaan
hänen linnojaan, peltojaan ja kaupunkejaan. Rivalin laittoi laivansa
kiireesti lähtökuntoon ja levitti purjeensa kaukaista kotimaataan kohti,
vieden mukanaan Valkokukan, joka oli raskaana. Hän laski maihin
Kanoel-nimisen linnansa luona ja uskoi kuningattaren marski Rohaltin
haltuun, jota yleensä hänen uskollisuutensa vuoksi nimitettiin Rohalt
Sanan-Pitäjäksi; sitten Rivalin, koottuaan parooninsa, lähti sotaan.
Valkokukka odotti häntä kauan. Voi poloista! Rivalin ei ollut koskaan
palaava. Eräänä päivänä kuningatar sai kuulla, että herttua Morgan oli
tappanut hänet kavaluudella. Hän ei vuodattanut kyyneltäkään; ei
ainoata huutoa, ei valitusta päässyt hänen huuliltaan, mutta hänen
jäsenensä kävivät heikoiksi ja voimattomiksi; hänen sielunsa sai
kiihkeän halun irtautua ruumiista. Rohalt yritti lohduttaa häntä:
"Kuningatar", sanoi hän, "ei hyödytä mitään lisätä surua surun päälle;
eikö kaikkien, jotka syntyvät, ole kuoltava! Ottakoon Jumala haltuunsa
kuolleet ja varjelkoon eläviä!..."
Mutta Valkokukka ei tahtonut häntä kuunnella. Kolme päivää hän vielä
jaksoi olla yhtymättä rakastettuun herraansa. Neljäntenä hän synnytti
maailmaan pojan, ja nostaen hänet käsivarsilleen sanoi hän:
"Poika, kauan olen toivonut saada nähdä sinua; ja nyt näen edessäni
kauneimman olennon, mitä nainen koskaan on kantanut. Surussa
saavuin tänne, surussa synnytin sinut, surullinen on ensimäinen juhla,
jonka sinulle valmistan. Ja koska näin siis olet tullut maailmaan surun
kautta, niin olkoon nimesi Tristan." [Triste, surullinen (Suom. huom.).]
Nämä sanat sanottuaan hän suuteli lasta, ja heti sen jälkeen heitti hän
henkensä.
Rohalt Sanan-Pitäjä otti orvon hoivaansa. Jo piirittivät herttua
Morganin miehet Kanoelin linnaakin; mahdotonta olisi ollut Rohaltin
kauan kestää. Sanotaanhan: "Uhkarohkeus ei ole sankaruutta". Rohaltin
täytyi antautua Morganin armoille. Mutta peläten, että Morgan surmaisi
Rivalinin pojan, antoi marski hänen käydä omasta lapsestaan sekä

kasvatti hänet omien poikiensa joukossa.
Kun Tristan oli täyttänyt seitsemännen ikävuotensa ja aika oli tullut
vieroittaa hänet naisten suojeluksesta, uskoi Rohalt hänet viisaan ja
hyvän knaapin, mestari Gorvenalin huostaan. Gorvenal perehdytti hänet
muutamassa vuodessa kaikkiin niihin taitoihin, jotka kuuluivat
paroonille. Hän opetti häntä käyttelemään keihästä, kalpaa, kilpeä ja
jousta, heittämään kivikiekkoa, ponnahtamaan yhdellä hyppäyksellä
leveimpienkin ojien yli; hän opetti häntä vihaamaan kaikkea valhetta ja
vilppiä, auttamaan heikkoja, pitämään sanansa; vielä lisäksi opetti hän
hänelle myös useita erilaisia laulutapoja, harpunsoittoa ja
metsästystaitoa; ja kun lapsi muiden nuorten knaappien kera lähti
ratsastamaan, istui hän ratsunsa selässä kuin valettu, niin että hevonen,
aseet ja hän itse muodostivat ikäänkuin vain yhden ainoan ruumiin.
Kaikki, jotka näkivät hänen jalon ryhtinsä ja ylevyytensä, hänen leveät
hartiansa ja hoikan vyötäryksensä, hänen väkevyytensä, uskollisuutensa
ja uljuutensa, ylistivät Rohaltia siitä, että hänellä oli sellainen poika.
Mutta Rohalt, joka muisteli Rivalinia ja Valkokukkaa ja näki
Tristanissa uudestaan ilmielävänä edessään heidän nuoruutensa ja
kauneutensa, rakasti häntä kuin omaa poikaansa ja kunnioitti häntä
salaa herranaan.
Mutta sitten tapahtui, että koko hänen ilonsa riistettiin häneltä pois, kun
norjalaiset kauppiaat, jotka olivat houkutelleet Tristanin laivalleen,
veivät hänet eräänä päivänä ryöstösaaliina mukanaan. Turhaan
rynnisteli Tristan pauloissaan kuin nuori, ansaan joutunut susi, laivan
täysin purjein kiidättäessä häntä tuntemattomia maita kohti. Mutta
tunnettu seikka on, ja kaikki merenkulkijat sen tietävät, että meri ei
mielellään kanna kavalia pursia eikä auta ryöstäjiä eikä
petoksenharjoittajia. Se yltyi raivoihinsa, peitti laivan kuohujensa
hämäriin ja piti sitä seitsemän päivää ja seitsemän yötä tuuliajolla.
Vihdoin näkivät merimiehet sumun halki häämöittävän