Sylvi; Kovan onnen lapsia | Page 2

ett? kaikella pit?? olla rajansa, ymm?rr?tk?s. Sylvi, muruseni, tule nyt taas t?nne polvelleni.
SYLVI. Eiv?tk?h?n nuo kaksi minuuttia jo olekin lopussa?
AKSEL. Aikoja sitten, mutta se ei tee mit??n. Min? en p??st? sinua, ennenkuin tulet hyv?lle mielelle taas, sirkkuseni.
SYLVI. Aksel--mit? sinulla t?ss? on,--t?ss? laatikossa, kuules?
AKSEL. Ai, el? koske siihen. Se on hyvin vaarallista.
SYLVI. Vaarallista? Mit? se sitten on?
AKSEL. Ketunmyrkky?. Strykniini?. Anna t?nne, et saa koskea.
SYLVI. Ei, min? vaan v?h?n katson. Kapseleissa? Kuoleeko kettu tuommoisesta pienest? kapselista?
AKSEL. Kuolee.
SYLVI. Mutta ihmist? se ei mahtaisi tappaa?
AKSEL. Tappaisi kyll?.
SYLVI. Tuommoinen pieni kapseli? Sep? vasta kummaa. Jos min? nyt nielisin yhden--
AKSEL.--Niin kuolisit kuin k?rp?nen.--Kas niin, nyt panemme sen pois. (Panee sen p?yt?laatikkoon.) No, pikku kissimirri,--jos min? nyt kumminkin t?m?n yhden kerran--
SYLVI. Mit? niin, Aksel?
AKSEL. Suostuisin pyynt??si, ilman ett? tutkin sit? edelt?p?in.
SYLVI. Tee se, niin olet kiltti.
AKSEL. Olkoon menneeksi.--No, anna kuulla. Mit? pikku pulmunen aikoi minulta pyyt???
SYLVI. Niin, Aksel, se oli vaan sit?, ett? sin? j?tt?isit kaikki ty?si yhdeksi viikoksi.
AKSEL. Mutta rakkahin Sylvi!
SYLVI. Yhdeksi ainoaksi viikoksi, Aksel!
AKSEL. No, mutta ole toki j?rkev?, hyv? lapsi. Enh?n min? voi laiminly?d? virkaani.
SYLVI. Joku toinen voisi hoitaa sit? sen aikaa.
AKSEL. Mit? sanot,--ei, sin? olet tosiaankin kovin lapsellinen, Sylvi kulta. Minun pit?isi yks' kaksi j?tt?? kaikki tyyni ja istua k?det ristiss?--tehd?kseni pikku vaimolleni mieliksi. Ei, se ei k?y p?ins?, lapseni.
SYLVI. Meneth?n sin? usein mets?st?m??n, esimerkiksi, ja viivyt siell? p?iv?kausia.
AKSEL. No niin, seh?n on ihan toista, tied?mm?. Enk?h?n min? kovin usein ole siell?k??n ollut.
SYLVI. Sin? et siis aijo pysy? sanassasi?
AKSEL. Maltapas--jos sovittelisimme muulla tavalla vai mit? arvelet? Ensi kes?n? voisin ehk? ottaa virkavapautta viikoksi tai pariksi.
SYLVI (nyreiss??n). Kes??n on niin pitk? aika.
AKSEL. Mutta, rakas pikku Sylvi, mink?t?hden minun sitten pit?isi heitt?? ty?ni?
SYLVI. Kyll?h?n sin? sen tied?t. Siksi ett? minulla on niin ik?v? olla yksin, kun sin? alituisesti joko olet ulkona taikka istut kirjoitusp?yt?si ??ress?.
AKSEL. Ent? kun me nyt keksisimme jotain oikein hauskaa pikku kissimirrille, suostuisitko sitten siirt?m??n tuon laiskuriviikon ensi kes??n?
SYLVI. Niin no--ehk?p?. Jos sin? tosiaankin keksit jotain erinomaisen hauskaa.
AKSEL. Annapas kun ajattelen--. Kuules nyt. Min? menen kirjakauppaan ja etsin sinulle sielt? jonkun hyvin huvittavan kirjan.
SYLVI. Ush--ei! Min? olen ihan kyll?stynyt kirjoihin.
AKSEL. Joitakuita uusia soittokappaleita sitten?
SYLVI. En min? v?lit? soitostakaan.
AKSEL. Nytp? min? tied?n. Sin? l?het?t kutsumaan vieraita.
SYLVI. Niin--mutta ket??
AKSEL. Ket? vaan itse tahdot. Anni Vidgreni?, esimerkiksi.
SYLVI. Huh--h?nt?! Joka on ik?vin olento koko t?ss? maailmassa. (J?ljittelee.) _Min?_ en hyv?ksy semmoista, sill? minusta se ei ole sopivata, _min?_ teen aina omien periaatteideni mukaan.--Ei, kiitoksia, pysyk??n Anni Vidgren t??lt? seitsem?n peninkulman p??ss?.
AKSEL. No, ent? Elin Gr?nkvist, mit?s h?nest? sanot?
SYLVI. H?n taas on niin kauhean tyhm?. Hyv?luontoinen, mutta tyhm?. Ei kelpaa.
AKSEL. Mutta Karin L?fberg sitten?
SYLVI. H?n--paras! Joka on niin koketti ja inhoittava, ett? h?nt? tuskin viitsii katsoa. Ei, h?nt? min? toki suvaitsen kaikkian v?himm?n.
AKSEL. No, sano sitten itse.
SYLVI. Kyll? min? tied?n yhden, josta pid?n enemm?n kuin kest??n muusta. Mutta se on er?s herra.
AKSEL. Herra--?
SYLVI. Viktor Hoving, arkkitehti. Kyll? sin? h?net tunnet.
AKSEL. Enp? oikein. H?n kun vasta nykyj??n on tullut paikkakunnalle. Mutta olen min? h?net n?hnyt yht? kaikki.
SYLVI. Se kelvoton kapine ei viel?k??n ole k?ynyt t??ll?. Ja me kun olimme niin hirve?n hyvi? yst?vi? lapsina.
AKSEL. Olettehan te hyvi? yst?vi? h?nen sisarensa, Almankin kanssa.
SYLVI. Ooja, mukiin menee. Kauhean hurskas ja siveellinen,--mutta h?n on kumminkin Viktorin sisar, ja min? pid?n h?nest? aika paljon.
AKSEL. No, mit?s muuta. Sin? kutsut heit? telefoonilla t?nne molempia.
SYLVI. Nytk? heti?
AKSEL. Miten vaan tahdot.
SYLVI. Mutta jos me sitten h?iritsemme sinua?
AKSEL. Ei h?t?? mit??n. Kohtahan kello on yksitoista. Minun t?ytyy tuossa paikassa menn? virastoon.
SYLVI. Se on totta, se! Kuinka sin? kumminkin olet kiltti, holhooja-set?. Nyt saat kernaasti lyk?t? laiskuri-viikkosi ensi kes??n. (juoksee telefoonin luo.)
AKSEL. Kiitoksia! (Kumartuu kirjoittamaan.)
SYLVI (soittaa). Olkaa hyv? ja yhdist?k?? Hovingin kanssa. Kiitos! (Soittaa taas.) Onko se Alma?--Hyv?. Arvaatko, kuka min? olen?--Vai niin, vai tunsit sin? heti ??nest?. Kuule, Alma hyv?, onko veljesi kotona?--Mit?k? min? h?nest?? Niin, min? aijoin pyyt?? teit? molempia t?nne, kun minulla on niin ik?v?.--Mit? sanot?--Kyll?, kyll? Aksel on kotona, mutta h?n istuu ja kirjoittaa. Ei h?nell? ole aikaa minun kanssani. Ja kohta h?n menee pois. Ota ty?t? mukaasi, muuten sin? et varmaankaan malta viipy?. Mit??----Etk? jouda viel?? Miks'et?--Vai niin.--Vai pit?? sinun kirjoittaa kirjeit?? Ent?s Viktor?--Ei, mutta--mit? ihmett?, nukkuu viel?! Se laiskajaakko. Aja h?net yl?s heti paikalla ja k?ske t?nne.
AKSEL. Mutta lopeta nyt jo, rakas Sylvi. Min? en voi pit?? ajatuksiani koossa.
SYLVI. Silm?nr?p?ys vaan, Aksel. Min? v?h?n kiusaan h?nt? ensin.--Hyv?? huomenta, unikeko. Tied?tk?s, mit? kello on? Nyt nukuit ohi aamiaisen, poloinen. Vai luuletko saavasi ruokaa viel?? Eik?s mit?--Alma ei anna leiv?n muruakaan.----Mit?? Kaksi tuntia? Kyll? kai! Sit? ei usko kukaan ihminen. Vai n?it unta? Mit? sitten? Kerropas.
AKSEL. Minun on ihan mahdoton kirjoittaa.
SYLVI. Ole vaiti, sin? siell?--!----Ei, mutta seh?n oli hassua.----Ent? sitten? Eik? mit??n muuta?--Mit?h?n se merkitsee?----Niin, jotakin hyvin, hyvin kummallista, niin min?kin luulen.
AKSEL. Ettek? te koskaan saa kylliksenne tuosta l?rp?ttelemisest?? Nyt olen kahdesti kirjoittanut p?in honkaan teid?n t?htenne.
SYLVI. Ush, mik? j?r?jaakko sin? olet. Kuule, Viktor, meid?n t?ytyy lopettaa. Herra puoliskoni kirjoittaa p?in honkaan meid?n t?htemme. Tulethan sin? sitten t?nne? Ihan tuossa tuokiossa?--?sh, j?t? sin?