Päiväkirja | Page 2

joukot joka p?iv? kiilteliv?t silmieni edess?, pisti mieleeni ruveta heid?n ammattiansa harjoittamaan. Kun siis er??n? p?iv?n? sain korvapuustin is?nn?lt?ni, k?ytin tilaisuuden ly?d?kseni h?nt?, niin ett? h?n kolmen viikon kuluessa sai virua huoneessaan eik? voinut n?ytt?? itse?ns? ihmisille. -- T?st? teosta olisin melkein menett?nyt oikean k?teni, jos en olisi ollut hyvin tarpeellinen mies, min? kun osasin pit?? is?nt?ni kauppakirjoja.
Joulukuulla 1708 p??sin min? suosituksen kautta kirjuriksi arendaatorille ja raja-majurille Simo Aflechtille, ja minun tuli yl?skantaa verot Sorolahden kartanosta Karjalassa. Siell? ven?l?inen partiokunta pari vuotta my?hemmin otti minut vangiksi ja min? sain kuuman l?ylytyksen, kun en ilmoittanut heille miss? hovin hevoset ja muu omaisuus oli saatavana. Hoikka kukkaroni sek? vaatteeni kelpasivat ven?l?isille. Minua sidottiin sitten k?ysill? k?sivarsista, ja sill? lailla sain juosta 1/4 penink. Kiteelle, jossa rovioita valmistettiin, niin ett'en muuta odottanut kuin kuolemaa, mutta Jumalan armon kautta tulin kuitenkin varjelluksi ja vanhalla paidalla varustetuksi. Nyt minua taas kuletettiin hevosten v?liss? Kiteen kirkolle p?in. Mutta kun marssimme pitk?n porrassillan yli, joka vei suuren suon poikki, pakenin min? k?ysineni p?ivineni keskell? p?iv??. Ven?l?isi? oli 300 miest?; minua ajettiin ankarasti takaa, vaan min? p??sin kuitenkin suurella vaivalla toiselle suolle, miss? k?tkin itseni j??k?reilt?. Muutaman tunnin per?st? l?ksin maantielle, niinik?ydet k?sivarsillani, aikoen taas menn? kotiin eli Sorolahden kartanoon. Ei aikaakaan, niin kohtasin kaksi kasakkaa, jotka kysyiv?t: "Kuda tij jedos?" (minne matka). -- Min? vastasin: "Domoi" (kotia), lis?ten suomeksi: toverinne p??stiv?t minut kotia. -- Toinen heist? rupesi hitaasti l?htem??n tiehens?, mutta toinen aikoi minua uudestaan sitoa, k?skien pit?m??n h?nen hevostansa kiinni; mutta kun h?nell? oli paljon tavaraa, kattiloita y. m. satulan takana ja h?n sai kumartua syv?lle ennen kuin alas p??si, niin min? sain h?nt? niskasta kiinni ja tappoin h?net h?nen omalla miekallansa. H?nelt? min? sain noin 1,000 taaleria Ven?j?n rahassa, joukko hopea-sormuksia ja viherj?isen takin, joidenka kanssa juoksin mets??n ja sitten takaisin edell? mainittuun kartanoon.
Ensi teht?v?ni, kun olin kotiin p??ssyt, oli puidattaa jyvi?. Is?nn?n puolesta toimitin sitten 50 tynnyrin rukiita ja 20 tynnyri? ohria eversti Stjernschantz'ille, joka oleskeli Savonlinnassa sen sotav?en kanssa, joka antaumisen kautta oli K?kisalmesta p??ssyt.
V?h?n ajan per?st? is?nt? l?hetti minua kolmen rengin kanssa Nurmekseen tiedustelemaan vihollisen tuloa, ja viel? Kajaanin linnaan p?in; mutta matkalla jouduin ven?l?isten rosvojen k?siin, vaan pakenin taas, ja juostuani yksin 6 penink, mets?n kautta syksy-y?n?, tulin vihdoin talonpoika Oravan taloon Maansel?ll?. Ennen kuin itse juoksin mets??n, autoin er?st? renki? pakosalle, ett? h?n is?nn?lle ilmoittaisi miss? olin. Is?nt? oli t?ll'aikaa saanut kokoon 20 maasotilasta, kirjureja ja renkej?, jonka joukon min? tapasin kolmantena p?iv?n? sen j?lkeen, ja matkustin sitten heid?n seurassaan. Matkalla tapasimme me ven?l?isi? rosvoja, joita me l?imme 2 Adventtip?iv?n? v. 1710, poltimme heid?n makasiininsa ja saimme 60 hevosta. Min? puolestani ammuin 3 miest?, ja pist?m?ll? min? tappoin 10, jotka olivat pakenemassa. Sitten l?ksin Kajaanin linnaan, jossa min? pyysin eroa virastani, pantiin arestiin toisena Joulup?iv?n? ja sain 4:ten? eroni ynn? 120 taaleria kopekoissa patronalta. L?ksin sitten kapteeni S. Enberg'in kanssa Uudelle-maalle sek? Liljendaliin. Arestin sain siit? ett? pyysin eroa, sill? is?nt?ni ei tahtonut laskea minua.
V. 1711 tulin min? munsteri-kirjoittajaksi Turun l??nin jalkav?keen, majuri Jaakko Juhana Fraser'in komppaniaan. Kreivi Nieroth vainaja komensi minua Tammi- ja Toukokuulla samana vuonna partioretkille, ensin majuri Fraser'in ja sitten eversti Stjernschantz'in kanssa Viipurin tienoille. Siell? v?ijyimme vihollista Pietarinkirkolla Elokuun viimeiseen p?iv??n asti, jolla aikaa min? sain 4 oivallista hevosta, joista yhden annoin kreivi Nieroth'ille. Usein olin komennettu vakoomiselle 3--4 miehen kanssa, niinkuin senaikuisista rykmentin-p?iv?kirjoista kyll? saa n?hd?.
V. 1712, kun siirryimme Turun l??nist? Uudellemaalle, l?ksin kohta kev??ll? partioretkelle, ensin luutnantti Jochimson'in kanssa Viipurin seudulle, sitten taas luutn. M?rten Miltopaeus'en ja v?nrikki Erik Sahlman'in kanssa. -- N?ille retkille minua komennettiin Korkeakoskelta, Sutelasta ja H?meenkyl?st?. Syksyll? sota-marsalkki siirtyi armeijan kanssa S?kkij?rvelle, aikoen samota Viipurin edustalle asti, josta ei kuitenkaan tullut mit??n kiihtyv?n talven vuoksi.
Kenraalimajuri Armfelt ja eversti Krusenstjerna komensivat minua v. 1713 polttamaan Porvoon sillan vihollisten esteeksi. Sillan p??ss? ollessani, ampui vihollinen muutamilla sadoilla muskeeteilla yht'aikaa, mutta minuun ei sattunut kuitenkaan, vaikka savu nousi maasta ymp?rill?ni. Nyt n?in yhden miehen juoksevan sillalle, t?hd?ten minuun; h?nen kuulansa vei vasemman korvani, mutta mies kaatui samalla, saatuansa minulta kuulan rintaansa. Toinen puoli sillasta paloi kuitenkin. Palatessani tapasin majuri Gyllenstr?m'in, joka surkutteli korvani kadottamista, sanoen: "Miksi nyt pit?? nimitt?? L?fving'i?, joka on korvansa menett?nyt!" "Korvan olen kyll? kadottanut", vastasin min?, "mutta vasemman vaan. Mit?s siit?! Moni menett?? t??ll? henkens?kin". Tuon sanottuani rep?isin pois sen palasen korvasta, mik? viel? oli j??nyt riippumaan. T?m?n per?st? ratsasti majuri muiden upseerien kanssa eversti Maidell'in luo Gammelg?rd'in kartanoon, miss? eversti heit? kestitsi. Majuri Fraser oli t?ll'aikaa Gyllenstr?m'in sijassa ollut etu-vartiossa, ja juuri kun viimeksimainittu saapui takaisin, tuli my?s luutnantti Bergh ja kertoi ett? ven?l?iset koettivat p??st? poltetun sillan yli, mik? tietysti oli mahdotointa. Majuri nousi kivelle, n?hd?kseen heid?n temppuunsa. Ven?l?iset ampuivat nyt tykill? Papinm?elt? majurin vatsan ala-puoleen, niin ett? h?n lankesi polvilleen; 2 sotilasta kaatui my?skin. Majurin viimeiset sanat olivat: "ach mein herr Pastor, mein herr Pastor!" eli "oi herra pastori, herra pastori!" Nelj? miest? kantoi h?nt? pois