Hengen temppeliksi,?Henki taivahan taloksi!"
Kuiski toinen toisellensa:?"Mittyinen t?m? on templi,?kiuas on kirkoksi nokinen,?per?penkki alttariksi?"
Herramme Vapahtajamme?k?det risti rinnallansa,?sein?t siirtyi, katto kaartui,?taivas telttana kohosi,?v?lkkyiv?t valot v?kev?t,?liekuttivat Luojan lamput?p??n p??ll? Inehmon Poian,?valitun tuojaksi vapauden.
Soi laulu liki lakea:?"Miss? ly? hyv?t syd?met,?siell' on Luojan lyylilehto."
Jop' on tunsi toivottunsa?tuo tuhma Kalevan kansa,?jop' on katsoi kaivattunsa?tuo Suomen surujen heimo,?tunsi ukko, tunsi akka,?tunsi piikakin piloinen,?polvin maata ponnistellen,?k?si onneton ojolla,?huusivat h?d?ss? hengen,?kansan eess? noin katuen:?"Tylyn teimme ty?n h?nelle,?Karjalan kuninkahalle!"
Kertoivat kukin tarunsa.
Kuuli kansa kauhistuen:?"T?st? turmio tulevi,?vihan vaaja valkahtavi!"
Kansan vanhimmat kokousi:?"Uhratkaamme uskottomat?lempe?n lepyttimeksi,?juhlaksi Jumalan Poian!"
Tunsi maassa martahina?tuomionsa maan katalat???nen korkean korotti?Herramme Vapahtajamme:?"Menk?tte, peseyk?tte,?pukeukatte puhtosihin,?niin sin? sive? piika,?kuin sin? valio vaimo,?kuin sa ukko uurastava,?tuosta tulkatte takaisin?Armo-Luojan atrialle!"
Kuuli kansa kummastuen:?"Etk? rankaise pahinta,?palkitse parasta meiss??"
Hymyili hyv?ll? suulla?Herramme Vapahtajamme:?"Pahimmasta teen parahan."
Ja h?n kastoi kansan kaiken,?ei vedell?, vaan tulella,?Pyh?n Henkens? palolla,?hehkulla v?kev?n tahdon.
ARJA JA SELIN?.
Paistoi kerran kuu ja p?iv??autuaammille ahoille?kuin on kummut kuolevaisten.
Kaksi nousi puuta nuorta?saman luontonsa luvalla,?saalaina saman el?m?n.
Kasvoi kaksi lemmen lasta?alla auringon ikuisen,?kohinassa aarnikorven.
Mik' oli luotu miehen alku,?se oli Arjaksi sanottu,?mik? miehen kainalohon,?sen oli nimi Selin?.
Tuntenut ei toinen toista.
Toki yhdess? asuivat?puun alla lakea-latvan,?yhdess? tulen tekiv?t,?vier?htiv?t vuotehelle,?yhdess? n?kiv?t unta?ij?isest? itsest?ns?,?otsalla unelma onnen,?huulillansa huomensuukko.
Se Selin? neiti nuori?n?ki kerran keski-y?ll??silm?t kuin tuliset t?hdet?singahtavan p??ns? p??ll?,?ja ne paistoi t?ydet t?hdet,?paistoi paljaalle povelle,?poskille punehtuville,?varren valkolumpehille.
Uskoi aamulla unensa:?"Liek? liikoja tulossa,?taikoja tapahtumassa?"
Yst?v? hyv? hymyili:?"Ihailin ihanintani."
Tuop' on Arja aimo sulho?kuuli toisna keski-y?n????nen kuin Ukon vihurin?viuhahtavan p??ns? p??ll?,?ja se huusi ??ni hurja,?huusi kuin verenvihoja,?haastoi kuin syd?nhaluja?miehen mielihautehia.
Kertoi kullan-kumppanille:?"Lienk? muuksi muuttumassa,?uudeksi urostumassa?"
Naljaeli neiti nuori:?"N?it unta unelmastasi."
Valvoivat he vuotehella?keski-y?n? kolmantena,?silm?t suitsevan n?kiv?t,?kuulivat puhetta puusta:?"Tulla voitte kuin Jumala?kaikkiviisas, kaikkivalta!"
Syli toisensa tapasi.
Silloin y?n virsi virisi?syv?lt? syd?mest?ns?:?"Olin ennen onnellinen?luonnon orjana el?en,?oonko nyt otollisempi?kuninkaana luomakunnan??Tieto on viluinen vieras,?kamalampi kaiken tieto,?tieto tyhjyyden kamalin.?Tullen lapseksi takaisin,?saanen auvon, saanen armon."
Toinen ty?n virsi tohisi?aivoista avartuneista:
"Putoovat el?m?n puusta?hedelm?t hyv?n ja pahan,?meill' on valta vain valita.?Ei kysytty minulta, miksi?t?nne synnyin, t??lt? l?hden,?siksi en kysy sinulta,?mit? mietin, suuri Luoja.?Teen ty?t?, erehdyn, etsin?oikein, v??rin, mielinm??rin!"
Kasvoi heist? kaunis heimo,?veress? v?kev? loihtu,?silm?ss? tulenv?l?hdys?Tuntemattoman Jumalan,?kansa kirkas, kaukomieli,?rotu rohkea inehmon,?joka tietoa janosi,?taivon kaaria tapasi,?rajat ratkoi luomakunnan,?ilmoitti elon-ilonsa.
Sitten sy?ksyi sy?verihin.
HALLA.
Halla harmaja em?nt?,?Pallan eukko, ?ij?n akka,?pahoin hoiti poiiansa,?laulatteli lapsiansa.
Josp' on joutui katsomahan,???nen viuhutti vihaisen,?tuutusessa tuutimahan,?kova kuin kivest? k?tkyt,?mink? neuvoi, neulapuisen?otti kankaalta karahkan,?mink? l?mmitti, l?hetti?paitasilla pakkasehen.
Kasvoi tuosta kansa kumma,?v??r?s??rinen sukesi,?suku lynkk?, heimo l?nkk?,?kiero-silm?, kitku-sielu,?pahan-suopa suuremmille,?pilkan-suopa pienemmille,?kansa naapurikateinen,?rampa, raaka, synkk? synty,?ilman ihmisten iloa,?vailla auringon valoa,?tyt?t tynnyrin pituiset,?poiat nahturin n?k?iset,?kaikki kuin katajapehkot,??yskiv?iset, r?yskiv?iset.
Mink? helkkyi heimon kannel,?sen helkkyi suruja heimon,?mink? kynti kansan aatra,?kynti k??rmehen-k?hyj?,?mink? kaikui naisten nauru,?senp' on soi sopen himoja,?min iski urosten miekka,?sen teki salatihuja.
Murahtivat muukalaiset,?kansat outojen ovien:?"Herja on heimo tuntureilla,?suku kehno suonperill?!?Orjaksi omansa, kell??mielt? ei vapahan miehen!"
L?iv?t maahan maan-katalan.
Saivat orjan saamattoman,?viekkahan, salavihaisen,?v?k?nuolta v??nt?v?isen.
Tuop' oli yksi kansan kukka,?miesten lempi, naisten hempi,?Suomen honkien humina,?Sotavalta, sorja poika.?Ja oli yksi pieni piika,?lemmen lehti, tammen terhi,?syntynyt syd?nkes?ll?,?kes?puussa keinuteltu.
Ja se virkkoi Suomen suurin:?"Maille muille l?htek??mme?luota ?idin ?ksymielen,?is?n ilke?n tyk??;?t??ll' ei konsa kaunis kartu,?vartu ei vapaus mielen,?synny aateluus syd?men,?p??n ei t?yty p?iv?nt?hti!"
Vastasi kave Kalevan:?"Mennen, mennen mieluhummin?maille muille muuraimeksi?kuin j??nen kotipolulle,?kotimaalle maatumahan,?kotisoille sortumahan,?kotikaunat kantamahan,?kotijuorut juoksemahan!"
Vetiv?t purjehen punaisen,?matkasivat maille muille,?armahammille ahoille,?p?iv?nrinteille rikasten.
Ja se Suomen sulho suuri?ja kave Kalevan kaunis?liittiv?t k?den k?tehen?ver?jill? vierahilla,?suetaksensa sukua,?isompata itse?ns?,?rohkeampata rotua,?heimoa hele?mp?t?.
Ja he maistoit maljat kaikki?tuskan, itkun ja ilojen,?ja he jouduit toisistansa?kaiken turhuuden turulle,?ja he painuit portahiksi?aarnihautaisten halujen,?rakkauden rahanalaisen,?elonhehkun hengett?m?n.
Halla harmaja em?nt??sai viestit vihurin teit??Lapin tunturin laelle:?"Jop' on sortui sorjimmatkin?kaunehimmatkin katosi?sinun, herja, heimostasi,?tulenlautta, lapsistasi!"
?rj?n akka noin ?risi:?"Kaotkohot jos kahesti?pett?j?t oman pes?ns?!"
Vain ??ni v?r?hti ?idin.
Halla harmaja em?nt??kuuli linnun laulavaksi,?Pohjan kurjilla kylill?:?"Tulevat lapsesi takaisin?mailta p?iv?npaistamilta,?tytt? silkiss? sihisten,?poika kullassa kulisten!"
Pallan eukko noin pakisi:?"Pois portto pihalta t?lt?,?porton sulho poikemmaksi!"
Kuitenkin syd?n s?v?hti.
Halla harmaja em?nt??tunsi t?htien puhuvan?kaivotiet? k?ydess?ns?:?"Kuollehet on kumpainenkin,?molemmat mennehet manalle,?maammoansa muistamatta,?kotimaille koitumatta!"
P??n k?tki k?sihin maammo,?lysmyi lynkk?polvillensa,?itki p?iv?n, itki toisen,?kolmanna k?det kohotti,?katsoi kohti korkeutta?kuin suuri, sininen silm?,?tutki tahtoa jumalten?kuin syd?n punan-palava,?poljettu viattomasti,?synnytelty syytt?m?sti.
Vieritti suruisen virren?itsest?ns?, itkustansa,?kansasta perill? Pohjan,?Turjan tuulisen suvusta,?kuulla y?ss? yksin?isten,?t?htien t?hy?v?isten,?korven korkean, lumisen,?korvan niit? korkeamman:
"Mi minussa unohtamista,?sen muistan alati heit?,?kurjassa kiroamista,?senp' on siunannen ij?ti!
"Lienen kaltoin kasvatellut?lajiani, lapsiani,?ollutkin emona outo,?vieras ??nelle vereni,?tyly liian tytt?rille,?pahantuuli poijilleni,?kaunoisilleni katala,?kunnoton koko suvulle.
"Vaan oli kotikin k?yh?,?miss? lasta laulatella,?karu kasvatus emonkin?turvatonta tuuitella,?kolkkoa koko el?m??syd?nl?mm?n l?ik?hell?.
"Lumet kasvoi kantap?ill?,?kinokset tupahan tunki,?hanki peitti pirtinharjat,?iljanko takan iloisen.
"Minne katsoin, kaikkialta?n?in kasvot n?l?n ja kylm?n,?kunne kuuntelin ulomma,?hukat kuulin huutaviksi.
"Tuolla tunturit jylisi?j?iss? j??merisen myrskyn,?t??ll? paadet paukahteli?pakkasessa y?n ikuisen,?kaiken p??ll? taivonkansi?kuin luja, kivinen lukko.
"Armoton oli el?m??minun herjan heimolleni,?kuolema sit? kovempi?tulenlautan lapsilleni.
"Oisi ollut onni mulla,?oisin onnea jakanut,?ollut mulla lieden l?mp?,?oisin l?mp?? uhonnut,?ripe?mm?t rinnat mulla,?oisi suurempi sukuni,?kohtaloni korkeampi,?korkeampi nyt kotini.
"Hyvin teitte kuopus-kullat,?kun menitte pois minulta,?pahoin teitte kuopus-kullat,?kun j?itte kotihin kauan,?minun raukan rinnoilleni,?polville minun poloisen,?n?ille n?lk?parmahille,?t?lle kylm?lle kylelle."
Vieri ??ni ?idin virren,?kyynelet enemm?n vieri,?l?ikkyi l?mp? ?idin lemmen,?tahto taivaisten enemm?n:?lumet l?ksi, suot sulivat,?nurmet nousivat nukalle,?kiuru kimposi sinehen,?lehti puuhun lempe?h?n,?joka kattoi maammon kummun,?miss? lintunen lev?hti,?kukahti k?k?sen kulta,?huomentuulonen humahti.
MENNYT MANNER.
Tuo oli tarina maasta?mainitusta, kukkivasta?keskell? meren sinisen,?alla t?yden p?iv?nt?hden.
P?iv? p??lt? hellitteli,?alla aaltoset vipasi,?viidat kasvoi, kansa nousi,?kansalle hyv?t hedelm?t,?luonto tyyni, turvallinen,?rauhan, rakkauden el?m?.
Niinkuin ulpukka ulapan?keinui se kev?h?n saari,?uinui Luojansa suvessa,?luonnon laajan parmahilla.?Mutta alla musta piili,?ammotti alat pime?t.
Kertoivat tarinat kansan:?Tullessa hele?n heimon?t?lle maalle, manterelle,?saarelle suven suloisen,?pedot ilke?t eliv?t?viel? saaren viidakoissa,?peikot ahmatit asuivat?rotkoissa, lomissa louhten,?tahtoivat tapella, purra,?kaiken raadella rajusti.
Kyll? neuvoi kansan vanhin,?oikein valtias opetti:?"Pedot on kesytett?v?t,?peikot kiinni kytkett?v?t,?pedot kahleilla hyvyyden,?peikot lemmen liitoksilla,?ei menesty manner muuten,?rotu rohkea ylene."
Tuota ei totellut kansa,?ajoi

Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.