Elämästä | Page 2

pit??, eih?n siin? mik? auta..., mutta kannaksilla sin? pysytell? saat, jos et Mattia hyvin puhutelle ... ihan kannaksilla!... Vai otatko sin?, Matti, Lipan syliisi, kun t?st? markkinoille l?hdet??n ... ei kuulu j??v?n kotimieheksi, vaikka peto olkoon!
"H??h!" kys?si Matti verkalleen ja yl?s katsomatta.
"Niin, ett? otatko se sin?, Matti, t?t? Lippaa syliss?si pit??ksesi, kun markkinoille l?hdet??n?..."
"No, olisikko tuo ottaa hypitell?kseen", meinasi Matti siristellen harmaita tihkusilmi??n Lippaan p?in.
"Kuulehhan Mattia vain!... Et sit? niink??n lankaker?n? hypittele ... ei se olekkaan niit? kaurapuurolla ruokittuja tuo meid?n Lippa ... kyll? taidat tehd? viisaammin, jos itse Lipan syliin istut, Matti! Vai mit? se siihen Lippa arvelee?"
"Arvelipa tuo mit? tahansa, vaan en min? vain teid?n kannaksillanne ole seisomassa ... enk? ole teid?n hypitelt?v?n?nnek??n, siihen min? voin teille vaikka kirjat antaa... P??st??n tuonne juuri omin nokkinsakin, kun sukset otetaan, kosk'ei oikeata kyyti? ruveta antamaan", kivahteli Lippa kurkottaen orrelta p?reen, jonka sytytti ja pankon nurkassa olevaan pihtiin ty?nsi.
"Katsohan herjaa vain, kun ylpe?ksi r?yh?hti! Vai ei muka Matin syli v?lt?kk??n mokomalle r??kin?lle!... Mutta kyll?h?n se tiet??n, kenen polvelle se mieli tekisi... Rantalan Kallen, Rantalan Kallen!... eik?s se, Lippa, k?ynyt kuin naulan p??h?n?..." naureskeli mieliss??n is?nt?.
"Lihjaanpa livahti, sanoi Sauna-Taavetti, kun kaivoon putosi! Pysyn min? viel? alempanakin kuin ihmisten polvilla", ?r?hti Lippa takan ??rest?.
"Vai lihjaan, mit?s se Kalle t??ll? Maarian lauantain iltana hiihtoi sormusten ja kellon kanssa? H??h? Tuollahan tuo k?yd? moksuttelee karsinaloukossa lasin poskessa, ett? t?nnekkin kuuluu", puuttui em?nt?kin puheesen.
"Niin, niin el?h?n tee tyhj?ksi totta asiaa, Lippa, kyll? ne niin on asiat t?ll? kertaa, ett? sielt? ne Rantalasta p?in markkinaiset meid?n Lipalle tuodaan!... Mut' el? sin' ole, Lippa, viel? oikein vissi Kallestakkaan ... hyvinp? kuului sit? kotikyl?ns? Reetastiinaa riiailevan ja tokkopa tuo Reetakaan rekens? poikki tiest? k??nt?nee..."
"Pit?k??np? poikki tahi pitkin, se ei minua pilkit?", vakuutteli Lippa.
"El?h?n ramaile, el?h?n ramaile... Se on se Kallekin semmoinen hulivilipoika ja n?kyyp? makeankin maistavan, sen min? n?in t?ss? tuonottain tukkijoella ylimaassa k?ydess?ni... Tihe??np? sanoi Reetan Aleksi h?nenkin pit?v?n rokulip?ivi? savotan ty?ss?..."
Yh? se vain olisi is?nt? Lippaa kiusannut, h?n n?et olikin semmoinen irvihammas koko mies. Vaan Lippakaan ei en?? ollut eilisp?iv?n lapsia, kolmenkymmenen korvilla kun jo oli, niin ett'ei se ollut niink??n helppo kontita h?nelle Rantalan Kallea. Silt? sijaltapa se paremminkin pani, ett? puhukootpa mit? puhuvat, kyll? se Kalle h?nelle v?ltti ... ja kun kerran oli puheet pidetty, niin ei se niin hevill? h?nest? p??ssytk??n... Olihan siin? viel? v?h?n muutakin ... ja oli sit? ennenkin t?mm?isiss? asioissa k?r?ji? k?yty...
Eik? h?n is?nn?n juoruista enemm?n kuin muittenkaan puheista v?litt?nyt, arvelipahan vain, ett? juomarinkin kanssa sit? aina p?rj?ypi, mutta tyhm?n ja toimettoman kanssa ei t?ytinenk??n...
"No pit?neek? tuo sitten ainakin ottaa rekeens?! Tulehan minun kanssani hein?kuorman p??lle, niin Matti kyyditsee em?nt??", ilveili tuo v?sym?t?n H?rm?nm?en is?nt? yh? Lipalle.
Ja sen sanottuaan h?n re'en laidalle tupakkia panemaan istahti ja pitk??n huokasi, ett? "heheei sent??n". Liivinlakkaristaan h?n lyhytvartisen piippunys?ns? kaivoi ja sit? sepipajun nokkaan koputellessaan rakkokukkaronsa housuntaskusta veti; toimessaan h?n sitten kopan kukkaron sis??n upotti ja etusormellaan sen kessuja eli nurkantakaisia t?yteen paineli.
"No jo tuon nyt kuitenkin pit?isi sen puuronkin olla sy?t?v?t?, vai eineeksik? tuo lie ollut ai'ekin", tuumasi h?n tavottaessaan palavaa p?reenp??t? sein?nra'osta piippuansa sytytt??kseen.
"Eip? taida en?? paljo parata hautumallakaan ... nosta pois se jo, Lippa, ja ala ammentaa kuppiin. K?yn m? h?nt? aitasta muikkuja noutamassa, niin p??sette sy?m??n..."
Niine puheineen sys?si em?nt? kehruunsa loukkoon ja kaapista kalapurtiloa ottamaan meni. Orrelta h?n sitten pari p?rett? kurkotti, rapsautti ne polveaan vasten poikki ja liedest? valkean niihin saatuaan aittaan l?hti, purtilo toisessa ja p?resoihtu toisessa k?dess?.
Ulos tullessa otti tuuli tulen kanssa leikitell?kseen, pelmuutteli liekki? sinne t?nne ja syytelip? karstapalasiakin hyv?n matkaa pitkin kinosten selki?. Ei em?nt? kuitenkaan tulen vaaraa n?ytt?nyt pelk??v?n, ja mit?p? h?nest? pelk?sik??n, palaahan se, kun lie palaakseen ja sallimuksen tahdon j?lkeen, ei siin? auttanut varonta eik? muu!
V?h?n ajan per?st? palasi em?nt? takaisin aitasta pirttiin ja piim?nsintua porstuantauskamarista s?rpimeksi nouti.
"T??ll? t?t? nyt alkaisi olla! Matti, anna jo sin?kin olla sen kiulun vanteen ja tule puurolle!" kehotteli em?nt?.
Matti ei puhunut mit??n, koputteli vanteensa valmiiksi ja vei kiulun nurkemmaksi jaloista pois. Lakkinsa h?n sitten sy?nnin ajaksi leip?orren nen??n lupsautti ja hiallaan suun pieluksia pyyhk?si ennenkuin p?yd?n ??reen istui. Ja siin?kin h?n viel? etusormellaan muisti tupakkipurun vasemmasta poskestaan koukasta ja p?yd?n nurkalle asettaa ja sitten vasta lusikkaan tarttui.
Siin? istuivat nyt kaikki kuppinsa ??ress?. Vihaisesti puuroa pisteliv?t, joka suupalan per?st? selk?puolen lusikkaa puhtaaksi nuolivat ja toopista sinukkata "laskumieheksi" s?rp?siv?t ja s?rp?siv?tkin oikein ryyst?m?ll? niinkuin velli?kin kupin laidasta sy?dess?, jonkun sanan vain sy?dess??n vaihtoivat, huomisp?iv?n askareista ja muista vakavista asioista, sill? "ruokarauha se on herroissakin". Sik?li kuin kukin kuppinsa tyhjensi, nousi h?n p?yd?st?. Viimeisen? vain istua jumotti ruoti Matti, ei h?t?illyt suuruksen ??rest?, s?i verkalleen ja tarkkaan, kaavihti laidatkin puhtaiksi ja joka puolelta lusikan nuoli ennen kuin k?dest??n laski.
R?nnin Ville se oli t?ss? hirsi-kinkereill? oltaessa Matin sy?nnist? ottanut ilvehti?kseenkin, ett? yhdet m??r?t kuuluvat antavan H?rm?nm?ess? mustalle ja Matille, mutta ei se muka ota sittenk??n lihoakseen tuo Matti! Mihink? h?ness? ruoka niin n?kym?tt?m?ksi huvennee? oli Ville tuumannut. Ei ollut Matti silloin