Kullankaivajat ja indiaanit | Page 3

Captain Mayne Reid
saa aikaa hukata. Tahdotteko ratsastaa tuonne j?lkijoukon luo ja antaa k?skyn jatkaa matkaa. Sanokaa muulinajajille, ett? jouduttavat el?imiens? kulkua niin paljon kuin mahdollista.?
?Niinkuin k?skette, teid?n armonne, vastasi gambusino.
H?n tervehti kumpaistakin is?nt??ns? vilkkaasti heiluttaen leve?reunaista hattuaan p??ns? p??ll?.
Sen per?st? kiiruhti h?n hevostansa kannuksiensa py?rill?, jotka olivat enemm?n kuin viisi senttimetri? l?pileikkauksessa sek? ajoi t?ytt? neli? karavaanin j?lkijoukkoon. Tuokiota ennen kuin oli ehtinyt vaunujen luo, nosti h?n kunnioittaen hattuansa, ratsastaen pienen joukon ohitse, jota emme viel? ole lukijoillemme esitt?neet, mutta jossa kumminkin oli matkueen miellytt?vimm?t henkil?t.
Kaksi n?ist? kuului heikompaan sukupuoleen. Toinen oli noin kolmenkymmenen viiden tai nelj?nkymmenen vuoden ik?inen nainen, jota viel? voi sanoa eritt?in kauniiksi. Toinen, herttainen nuori tytt?, melkein viel? lapsi, oli niin h?nen n?k?isens?, ettei voinut olla kukaan muu kuin h?nen oma tytt?rens?. Tytt?ren komeat mustat silm?t loistivat kuin t?hdet paksun, mustan tukan alta, joka vivahti sinert?v?lt?, ja h?nen pikku suunsa oli ik??nkuin puoleksi puhjennut granaatti-omena. Ei ollut viel? koskaan espanjalainen mantilja koristanut ihailtavampaa p??t?. Nuoren tyt?n nimi oli Gertrudes ja h?nen ?itins? oli sennora Villanneva. Tuskinpa n?ki enemm?n kuin heid?n p??ns? tuossa meksikolaisessa kantotuolissa, _la litera_, jota t?m?n maan ylh?iset k?ytt?v?t matkoilla, joissa tiet ovat liian kapeat ja vaivaloiset vaunuille. Sent?hden olikin valittu litera, koska se tarjosi mukavimman ja v?himm?n v?sytt?v?n keinon matkustaa. Sit? kantoi kaksi kaunista nuoren meksikolaisen ohjaamaa muulia, toinen edess?, toinen takana.
Nelj?s henkil? oli Robert Tresillianin poika. Nimens? oli Henry ja h?n oli ?sken t?ytt?nyt yhdeks?ntoista vuotta. Henry oli heikkokasvuinen, kaunis, vaaleatukkainen poika, ja kasvonsa piirteet olivat hienosti muodostuneet, ehkei laisinkaan naiselliset. Kasvonsa ilmaisivat rohkeutta ja p??tt?v?isyytt? ja kookas vartalonsa harvinaista voimaa ja ketteryytt?. H?n kallistihe alas satulastansa ja keskusteli naisien kanssa, jotka olivat hiukan sys?nneet kantotuolin verhot syrj??n, ja heid?n keskustelunsa n?kyi olevan vilkasta. Nuorukainen kertoi ep?ilem?tt? sen hyv?n uutisen, jonka Pedro Vicente oli ilmoittanut, sill? Gertrudes kuunteli ihastuksella ja h?nen silm?ns? osoittivat erinomaista iloa.
Vihdoin annettiin merkki, ett? Salaper?inen vuori oli l?hell?. Janoa ei kauemmin tarvinnut pelj?t?, ja kullankaivajien k?rsimykset l?heniv?t loppuansa.
Karavaani sai j?lleen entisen rohkeutensa.
?_Anda! Adelante!_? (Eteenp?in) huusi Pedro.
Muulienajajat toistivat t?m?n huudon toinen toisensa per?st? aina matkueen viimeisiin asti. Vankkurit natisivat ja l?ksiv?t j?lleen liikkeelle ruoskien alituisesti roikkuessa ja py?rien puolapuitten naristessa.

Toinen luku.
Coyoteros.
Onnettomuudeksi Arispen kullankaivajille ei heid?n matkueensa ollut ainoa, joka samana p?iv?n? matkaili Sonoran er?-aavikossa, ja kun kullankaivajat pohjoisessa havaitsivat sen kukkulan, jota Pedro nimitti nimell? Salaper?inen vuori, l?heni tavattoman sattumuksen johdosta my?s muita inhimillisi? olentoja samaa kukkulaa, vaikka vastakkaiselta suunnalta. Edelliset eiv?t kumminkaan huomanneet mit??n, osittain sent?hden, ett? he olivat niin kovin pitk?n matkan p??ss? ja osittain senkin t?hden, ett? heit? esti siit? ep?tasaisuudet maanpinnassa.
Toisella matkueella ei ollut mink??nlaista yht?l?isyytt? sen kanssa, josta ?skett?in olemme lukijoillemme kertoneet. Ensiksi oli se paljoa lukuisampi, vaikka se, katsottuna yhdess? ryhm?ss? ja matkan p??st? n?ytti vaativan paljoa v?hemm?n tilaa, sill? ei siin? ollut muulia eik? sarvikarjaa, ei vaunuja eik? mink??nlaisia matkatavaroita. ?sken tulleet eiv?t olleet vastuksekseen ottaneet mukaansa vaimoja ja lapsia, viel? v?hemmin kantotuoleja ja ylimyssukuisia naisia. Heid?n joukossaan oli ainoastaan ratsastajia, aseilla varustettuja hampaihin asti. Jokaisella heist? oli takanaan poikkipuolin ev?ss?kki ja puinen vesileili. Heid?n pukunsa oli yht? alkuper?inen eik? juuri monijaksoinen. Useimmilla ei ollut muita vaatteita kuin liinaiset housut, korkeat hirvennahkaiset s??rystimet ja mokkasiinit[1] ynn? serape y?n varaksi.
[1] Indiaanein nahkaiset lapinkeng?n muotoiset jalkineet.
Serape ei ole muuta kuin villapeite.
Ne, jotka muodostivat poikkeuksen, eiv?t olleet yli puolen tusinan. Heill? n?kyi olevan suuri valta seuralaisiensa ylitse, ja yksi heist?, jolla oli enemm?n arvomerkki? ja koristuksia kuin muilla, oli luultavasti heid?n ylimm?inen p??llikk?ns?.
H?nen hallitsija-arvomerkkins? olisivat tehneet pilaa maailman kaikille vaakunakirjoille. Ne olivat ehk? aivan ainoita laadultaan koko maailmassa, ja mik? kummallisinta oli, niitten omistaja ei kantanut niit? kuvattuna kilpeens?, vaan oli tatueerannut ne omaan ruumiisensa. Kalkkalok??rme, maalattu tummanpunaisella, p?? ja h?nt? pystyss?, leuvat ammollaan ja kieli ojossa, ik??nkuin pist??ksens? n?kym?t?nt? vihollista, kiemurteli kiehkuroitansa h?nen paljaalla vaskenkarvaisella rinnallaan. Sen py?re?n keh?n sis?ll?, jonka k??rme muodosti, n?htiin viel? joukko muita samalla lystillisi? ja hirvitt?vi? vertauskuvia. Inhottava sisilisko ja tiikerikissa olivat jotakuinkin kuvattuja, sek? vihdoin t?m?n kiehkuran keskell? ja n?kyvimm?ll? paikalla vertauskuva, joka on tunnettu yli koko maailman: p??kallo ja kaksi ristiin pantua s??riluuta, k?mpel?sti piirrettyj? liidulla. H?yhent?yht? liehui t?m?n miehen p??ss?, jonka kasvot olivat yht? raa'at piirteilt??n kuin vastenmielisetkin.
Tuskin tarvinnee mainita, ett? t?m? oli indiaani. H?n ja h?nen seuralaisensa kuuluivat heimoon, joka enin kaikista on tullut kuuluksi villeydest?ns? -- Apachit eli _coyoteerot_, jonka nimen olivat saaneet henkisen yht?l?isyytens? vuoksi uuden maailman sakaalin, _kojoote_'n kanssa.
Koska naiset ja lapset olivat kotiin j?tetyt, n?ytti t?m? asianlaita viittaavan siihen, ett? kojoteerot olivat jollain sotaisella retkell?. Heid?n varustuksensa ja sotakuvauksensa osoittivat t?t? viel? selvemmin. He olivat varustetut pyssyill?, pistooleilla ja peitsill?. Olipa viel? muutamilla revolvereja ja karbiineja oivallisinta lajia, sill? sivistys on heille ainakin opettanut kaikenmoisia tappotapoja. N?itten lis?ksi riippui viel? tuo kauhua tuottava skalppiveitsi heid?n vy?st?ns?.
He matkustivat j?rjestetyiss? riveiss? kaksittain, eik? ?indiaanilaisessa linjassa?. On jo aikoja siit? kun indiaanit prerioilla ja pampailla oppivat arvossa pit?m??n vihollistensa kalpeakasvoisten k?ytt?m?? sotilaallista j?rjestyst? sek? alkoivat panna sit? k?yt?nt??n eritt?inkin ratsujoukoissaan. Kaikki kansanheimot ovat ymm?rt?neet hy?dyksens? k?ytt??
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 45
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.