Ystävykset

Ouida
뢈
Yst?vykset, by Ouida

The Project Gutenberg EBook of Yst?vykset, by Ouida This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Yst?vykset
Author: Ouida
Translator: M. Ramstedt
Release Date: May 21, 2007 [EBook #21548]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK YST?VYKSET ***

Produced by Lev Vyskubov and Tapio Riikonen

YST?VYKSET
Kirj.
Ouida
Vapaasti ven?j?nkielest? suomensi M. R--dt [Ramstedt].
Savonlinnassa, Kirjapaino-yhti?n kirjapainossa, 1877. A. Ramstedtin kustannuksella.

[Nimilehti mainitsee harhaanjohtavasti, ett? kirja on A. Saharova'lta, mutta teos on Ouidan eli Marie Louise de la Raméen "A Dog of Flanders". Skannatusta, harvinaisesta teoksesta puuttuvat ss. 1-2, jotka e-kirjan julkaisija on k??nt?nyt suoraan englanninkielisest? originaalista.]

I.
Nello ja Patras olivat j??neet aivan yksin maailmaan.
He olivat yst?vi? yst?vyydess?, joka oli l?heisemp?? kuin veljeys. Nello oli pieni Ardennelainen -- Patras suuri Flamandilainen. He olivat saman ik?isi? vuosilla mitattuna, mutta kuitenkin toinen oli viel? nuori, toinen oli jo vanha. He olivat asuneet yhdess? koko ik?ns?; molemmat he olivat orpoja ja kurjia sek? saivat leip?ns? samasta k?dest?. Se oli ollut heid?n siteens? alku, heid?n ensimm?inen sympatian s?ikeens?; se oli vahvistunut p?iv? p?iv?lt? ja kasvanut heid?n mukanaan kiinte?n? ja erottamattomana niin, ett? he alkoivat rakastaa toisiansa eritt?in paljon. Heid?n kotinsa oli pieni m?kki pienen Flamandilaisen kyl?n reunalla, peninkulman p??ss? Antverpenist?. Kyl? sijaitsi leveiden laidunkaistaleiden ja viljavainioiden v?liss?, ja sen l?pi virtaavan suuren kanavan reunamilla kasvoi pitk?t rivit tuulessa taipuvia poppeleita ja tervaleppi?. Siin? oli parikymment? maatilaa ja taloa, joiden ikkunaluukut olivat kirkkaan vihre?t tai taivaansiniset ja katot ruusunpunaiset tai mustavalkoiset sek? sein?t niin valkoisiksi maalatut, ett? ne loistivat auringossa kuin puhdas lumi. Kyl?n keskustassa oli tuulimylly pienell? sammalta kasvavalla rinteell?, se oli maamerkkin? kaikelle ymp?r?iv?lle tasamaalle. Mylly oli kerran maalattu helakanpunaiseksi, siivet mukaan lukien, mutta niin oli tehty sen lapsuudessa viitisenkymment? vuotta sitten, jolloin se oli jauhanut vehn?? Napoleonin sotilaille; nyt se oli v?rilt??n verev?n ruskea, auringon ja tuulen p?ivett?m?. Se liikkui oudosti nyk?yksitt?in ik??nkuin olisi ollut reumaattinen ja nivelist? j?ykk? korkean ik?ns? vuoksi, mutta se palveli edelleen koko l?hiseutua, josta olisi ollut yht? jumalatonta vied? viljaa muualle kuin osallistua mihink??n muuhun jumalanpalvelukseen kuin siihen messuun, joka pidettiin pienen, harmaan, vanhan kirkon alttarilla. Kirkkoa vastap??t? oli kartiomainen kellotapuli, jonka ainoa kello soitti aamulla, keskip?iv?ll? ja illalla tuolla oudolla, tukahdutetulla, kumean surullisella ??nell?, jonka kaikki Alankomaiden kirkonkellot n?ytt?v?t omaksuvan kiinte?ksi osaksi sointiaan.
L?hes syntym?st??n asti olivat he, Nello ja Patras, asuneet yhdess? tuon pienen suruvoittoisen kellon ??nen kuuluvilla kyl?n reunalla n?k?tt?v?ss? m?kkisess?. Siit? n?kyi koillisessa kohoava Antverpenin tuomiokirkon torni toisella puolella suurta vihre?? tasankoa, jossa kasvoi sellainen m??r? rehev?? nurmea ja kukoistavaa viljaa, ett? se loittoni heist? kuin vuorovedet?n, muuttumaton meri.
M?kkinen oli vanhan, hyvin vanhan k?yh?n, Jean Daasin, joka aikanaan oli sotamiehen? ja muisti monen raskaan sodan j?lkeens? j?tt?mi? silitt?m?tt?mi? vakoja, jommoisia j?tt?? h?rk? auraa vet?ess?ns?. Vanhus uhrasi sodassa toisen jalkansa ja eleli rampana, k?yh?n?, hylj?ttyn? ihmisilt?.
Kun vanha Jean Daas alkoi kahdeksatta kymmenikk??, kuoli tytt?rens? vuoristolla, l?hell? Staveloa, j?tt?en h?nelle perinn?ksi kaksivuotisen poikansa. Vaikka vanhukselle oli ty?l?s el?tt?? itse?ns?ki, ei h?n kuitenkaan valittanut t?t? liikaa kuormaa, sill? syd?mess?ns? rakasti h?n pient? Nelloa.
Pikku Nello kasvoi ja rauhassa eliv?t ukko ja lapsi matalassa, k?yh?ss? m?kiss??n.
Asuntonsa sein?t olivat vuoratut savella; se oli valkoinen ja puhdas kun meren raakku, sit? ymp?r?itsi soma puutarha, jossa kasvoi nauriita, pavuja ja herneit?. He olivat hyvin k?yh?t, -- usein ei ollut leipapalastakaan tuvassa. Ei he milloinkaan sy?neet aivan kyll?isiksi ja jos he aina olisivat olleet ravitut, niin el?m? olisi heist? n?ytt?nyt paradiisilt?. Ukko oli pojalle eritt?in yst?v?llinen ja hyv?; pojalla taas oli totinen, rehellinen ja hell? luonto. Tytyv?iset olivat, sy?den leip?? ja kaalia ja anoivat sek? maalta ett? taivaalta ainoastaan yht? asiaa -- ett? Patras j?isi heid?n kanssansa, sill? mihin joutuisivat he h?nett??
Patras oli heill? kaikki kaikessa, heid?n aarteensa ja kassansa, heid?n palveliansa ja yst?v?ns? sek? ainoa lohduttajansa.
Patras'in h?vi?misen kautta uhkaisi heit? n?lk?kuolema. Patras oli kummanki p?? ja oikea k?si, sill? ukko jo oli vanha ja rampa, Nello viel? lapsi ja Patras ainoa vahva ja terve talossa.
Patras oli suuri keltainen Flamandin koira, pysty-korvilla, v??rill? jaloilla ja leveill?, j?nt?reisill? k?p?lill?, jotka h?nen su'ussansa ovat monen vuosi-sadan vaivan-n??n aikana muodostuneet. Patras oli halpaa, ty?t? tekev?ist? rotua; h?n oli yksi niist? koirista, jotka palvelevat kansoja, niist? el?imist?, jotka kantavat ly?misi? ja l?nki?, k?rsiv?isesti vaipuen kovan kuorman alla ja viimein hylj?ttyn? kuolevat katujen kivill?.
Patras oli syntynyt vanhemmista, jotka tekiv?t ty?t? koko el?m?ns? ij?n, erilaisten kaupunkien ter?vill? kivill?, ja noilla v?sytt?vill? Brabantin ja Flandrian teill?. H?n syntyi kokemaan vaivaa ja murhetta. H?n oli ly?misien ja kirouksien ruokkima.
Penikkana sai h?n tuntea k?rryjen ja kaula-kuristimen koko jykeyden. Kolmannellatoista kuukaudella puuttui h?n er??n hienojen rautakalujen kauppiaan k?siin. Kauppias vaelteli ymp?ri maata id?st? l?nteen, sinert?v?n meren rannoilta viheri?isille vuorille. Patras my?tiin halvasta hinnasta, syyst? ett? h?n oli viel? penikka.
Ihminen, joka h?nen osti oli syd?met?n juomari ja Patras-rukan el?m? tuli helvetiksi. Is?nt?ns?, julma ja
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 15
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.