Vaimoni ja minä eli Harry Hendersonin elämäkerta

Harriet Beecher Stowe

Vaimoni ja min? eli Harry Hendersonin?by Harriet Beecher Stowe

The Project Gutenberg EBook of Vaimoni ja min? eli Harry Hendersonin
el?m?kerta, by Harriet Beecher Stowe This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Vaimoni ja min? eli Harry Hendersonin el?m?kerta
Author: Harriet Beecher Stowe
Translator: Hj. Sandelin
Release Date: October 2, 2006 [EBook #19439]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VAIMONI JA MIN? ELI HARRY ***

Produced by Tapio Riikonen

VAIMONI JA MIN? ELI HARRY HENDERSONIN EL?M?KERTA
Kirj.
Harriet Beecher Stowe
Suomentanut Hj. Sandelin
H. F. Helminen, Jyv?skyl?, 1874.

SIS?LLYS:
1. Kertoja esitteleikse 2. Lapsuuteni morsian 3. Lapsuutemme onnela 4. Utu-morsiameni 5. Min? l?hden yliopistoon. -- Jaakko-enon neuvo 6. Uni-morsiameni 7. N?yryytyksen laakso 8. Ep?toivo 9. Silm?ys el?m??n 10. Karolina serkkuni 11. Lis?? Karolina serkusta 12. Min? lasken ensimm?isen peruskiven rakennukseeni 13. Nuoren miehen kumppalit 14. My?t?- ja vastoin-k?ymisi? 15. Min? n?en ilmestyksen 16. Nykyajan tyt?t 17. Min? joudun seura-el?m??n 18. Nuori tieto-viisas 19. Liehakoitsemista 20. Min? p??sen yst?v?ksi perheess? 21. Min? huomaan yst?vyyden suloisuuden 22. Min? p??sen salaisuuden tuntijoiden joukkoon 23. Min? saan moralisen niskal?ylyn 24. Maria-t?ti 25. Naiskysymys, kaikin puolin tarkastettuna 26. Taaskin Karolina-serkku 27. P??si?isliljoja 28. Lumous ja todellisuus 29. Uusia toiveita 30. Levottomuutta 31. Kohtalo 32. Croquet-huvi 33. Kilpailu 34. Vihdoinkin 35. Mit? perhe neuvottelee 36. Rikkaus ja rakkaus vastakkain 37. Uusia neuvotteluja 38. Min? kosin appia 39. Kihlattu 40. Onnentoivotuksia 41. Rikki-r?j?hdys 42. Ilta ennen h?it?mme 43. Bolton 44. H??-matka 45. Vaimoni vaatteet 46. Kirjeit? Newyorkista 47. Maria-t?din viimeinen ehdoitus 48. Oma talomme 49. Pieni kotimme 50. Naapurimme 51. Vaimoni ehdottelee pitojen pit?mist? 52. Valmistukset pitoihimme 53. Ensimm?iset pidot kodissamme

ENSIMM?INEN LUKU.
Kertoja esitteleikse.
N?ytt??p? silt? kuin koko maailma olisi j?llens? muuttunut lapseksi, joka juoksentelee ymp?ri, kuin hullu, saadaksensa kuulla kertomuksia -- kertomuksia! kertomuksia! kertomuksia! huudetaan kaikkialta. Kertomuksia l?ytyy joka paperi-palalla, joka sein?ll?, joka ra'ossa ja joka lomassa. Kertomuksia valuu kyn?st? viljavammin kuin syksyll? puista putoavia lehti?, yht?monella eri v?rill? ja varjolla. Kertomukset puhaltavat ylitsemme kuin vihuri-tuuli, tulevat kaikista maista ja mukaellaan kaikille kielille. L?ytyy kertomus-sarjoja t?ysi-kasvuisille, nuorille, ja ehk'eip? meid?n tarvitse kauan odottaakaan ennenkuin sanomalehdiss? ilmestyy kertomus-sarjoja, jotka sopivat lapsikamarille. Pian ehk? saamme n?hd? ihastuttavia kuvallisia sanomalehti?, nimill?: "Kehto", "Lapsen kalistin", "Ensi hammas" y.m.m., joissa on kertomuksia, niin pitki?, ett? niit? kest?? nelj??nkolmatta tahi kahdeksaanviidett? vihkoon. Monestipa olen arvellut itsekseni: mit?h?n Salomo ajattelisi jos h?n el?isi t?h?n aikaan. Tuo miesparka, joka jo kyll?styi aikakautensa kirjallisuuteen, sanoi liiallisen lukemisen rasittavan lihaa -- ja kuitenkin oli kirjapaino silloin viel? tuntematon ja kirjat "pr?nt?ttiin" noilla nelisnurkkaisilla heprealaisilla kirjaimilla, joista kukin oli yht?suuri taideteos, kuin moni nykyajan hautakivi. Kuitenki sanoo Salomo: "Ei tuolla ijankaikkisella kirjojen kirjoittamisella rajaa olekaan!" Mit?h?n miesparka sanoisi, jos n?kisi jonkun nykyajan kirjanpainattajan kirja-luettelon!
Nykyaikaan ei mik??n sanomalehti kelpaa, joll'ei siin? ole kertomus-sarjoja, joiden kehkeytymiseksi monta tuhatta tapausten ratasta tarvitsee olla liikkeell?. Joka tahtoo yleis?? miellytt?? ja tuoda esiin jonkin uuden teorian, h?nen t?ytyy kirjoittaa kertomus-sarjoja ja niiss? esitell? mietteens?. Kuritus-vankilasta, kauppa-vapaudesta, ty?st? ja rahasta, naisen oikeuksista -- niist?kin puhutaan kertomus-sarjoissa. Katolisuus, protestanttisuus, yl?- ja ala-kirkko ja kirkottomuus taistelevat kesken?ns? -- my?skin kertomus-sarjoissa, joissa yksi uskolainen saapi toisen hylk??m??n uskonsa ja rupeamaan siihen uskoon, jota kertomuksen tekij? kokee edist??.
Piakkoin t?ytynee papinkin, jos h?n tahtoo kuulijoitansa miellytt??, saarnastuolista esitt?? uskontonsa kertomus-sarjoissa, joissa h?n aina sen mukaan mit? k?sityst? h?n tahtoo edist??, esitt?? kristityn velvollisuudet, koetukset ja kiusaukset, tahi protestanttisen uskon eri suunnat; tahi todistaa h?n ett? kukin asia on, monessa suhteessa, jonkun toisen asian kaltainen; ett? kutakin asiaa seuraa joku toinen asia; ett? kukin asia jollakin tavalla loppuu, ja ett? sent?hden on tarpeellista kaikkia suositella ja k?ytt?? t?t? maailmaa hyv?ksens? niin paljon kuin mahdollista. Loppu-seurauksena kaikesta t?st? on, ett? se systeemi, joka k?skee opettaa vertauksilla ja puhua ep?selvill? ennustuksilla, saapi t?ydellisen muodostuksensa. "Kristityn matka" katoaa tykk?n??n ja matka taivaalliseen kaupunkiin on sitte kunkin mielest? yht? helppo kuin matka Newyorkin leveint? katua pitkin -- mutta paljoa hupaisampi!
Viel?p? kaikki tieteet ja taiteetkin ovat selitett?v?t kertomus-sarjain kautta, kunnes vihdoin koko nykyinen ja tuleva el?m? on ainoana suurena romaanina.
Kuitenkin olen min?kin kirjoittanut kertomuksen, johon olen valinnut sellaisen aineen, joka el?? kunkin ihmisen mieless?, josta puhutaan joka seurassa, joka kajahtaa jokaisen huulilta ja joka tunkeikse kaikkiin miehen toimiin, nimitt?in:
"Vaimoni ja min?."
Toivon nykyajan kaikkien ennustajattarien huomaavan t?m?n nimityksen sopivaisuuden. Huomaatten kai, ett'en ole kirjoittanut: "min? ja vaimoni" ei suinkaan! vaan "vaimoni ja min?." Ken olen min? ja miss? on minun kotini, joka oikeuttaisi minua asettamaan itseni vaimoni edelle?
Mutta miksik? juuri t?m? nimitys? kuulen kysytt?v?n.
Onhan syy aivan selv?. Eik? se yhti? ihmiskunnassa, joka on tunnettu nimell? "vaimoni ja min?", ole vanhin ja kunnioitettavin. L?ytyyk? mit??n parempaa, suloisempaa, herttaisempaa ja yleisemp?? yhti?t?? kysyn suurella syyll?.
Tosin kyll? on aikoja l?ytynyt, jolloin on tahdottu v?itt??, ett? t?m? vanha, kunniata ansaitseva yhti? on yli-ik?inen ja himme?, ja sent?hden esitelty tuon entisen nimen sijaan monta
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 124
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.