Väinölä | Page 5

ani ajatellahan:?Vesi kiell? poikoasi,?Laine lastasi epe?,?Jott' asuisi alla aallon,?Ei k?visi p??lle kaarten,?Miest? syyt?nt? sys?isi,?Viatonta p??t? veisi.?Ahti aaltoja aseta,?Vellamo ve'en v?ke?,?Ett'ei parsku parraspuille,?P??se p??lle kaarieni.
Mene tuuli tuonnemmaksi?Ylitse meren yheks?n,?Sukuhusi, syntyhysi,?Heimohon, perehesesi,?Puhu puut lehett?m?ksi,?Rauta ruostehettomaksi,?Kanervat kukittomiksi,?Hein?t helpehett?miksi;?Tahi nouse taivahalle,?Yl?s pilvihin ajaite.??l? kaa'a puista purtta,?Vierr? hongaista venett?!?Kaa'a hongat kankahilla,?Kuuset kummuilla kukista!
Kyll? m? sukusi tie?n,?Sukusi ja syntysiki,?Kanssa kaiken kasvantasi:?Tuoll' oot tuuli syntynynn??Tuiman tunturin laella,?Sua on sitte tuuitettu?Aavalla meren sel?ll?,?Ulapalla aukealla!
Loitsurunot.
METS?MIEHEN SANAT.
(Lyhennetyt.)
L?hen nyt miehist? mets?lle,?Urohista ulkot?ille?Tapiolan tiet? my?ten,?Tapion talojen kautta;?Terve vuoret, terve vaarat,?Terve kuusikot kumeat,?Terve haavikot haleat,?Terve tervehytt?j?nne!
Miesty mets?, kostu korpi,?Taivu ainoinen Tapio,?Saata miest? saarekselle,?Sille kummulle kuleta,?Jost' on saalis saatavana,?Er?n[36] toimi tuotavana!
Nyyrikki Tapion poika,?Mies puhas punakyp?r?!?Veist? pilkut pitkin maita,?Rastit vaaroihin rakenna,?Jotta tunnen tyhm? k?y?,??kkiouto tien osoan?Etsiess?ni ere?,?Antia anellessani!
Mielikki mets?n em?nt?,?Puhas muori, muoto kaunis!?Pane kulta kulkemahan,?Hopea vaeltamahan?Miehen etsiv?n etehen,?Anelian askelille!?Ota kultaiset avaimet?Renkahalta reielt?si,?Aukaise Tapion aitta,?Mets?n linna liikahuta?Minun pyynt?p?ivin?ni,?Er?n etsoaikoinani!
Mets?n piika pikkarainen,?Simasuu Tapion neiti!?Soitellos metinen pilli,?Simapilli piiperoita?Korvalle ehon em?nn?n,?Mieluisan mets?n em?nn?n,?Jotta kuulisi v?lehen,?Nousisi makoamasta,?Kun ei kuule kumminkana,?Ei havaja harvoinkana,?Vaikka ainoisin anelen,?Kielen kullan kuikuttelen!
Kun ennen k?vin mets?ss?,?Kolm' oli linnoa mets?ss?,?Yksi puinen, toinen luinen,?Kolmansi kivinen linna,?Kuus' oli kulta-ikkunoa?Kunki linnan kulmanteella;?Katsahin sis?h?n noista?Sein?n alla seistess?ni:?Tapion talon is?nt?,?Tapion talon em?nt?,?Tellervo Tapion neiti,?Kanssa muu Tapion kansa,?Kaikki kullassa kuhisi,?Hopeassa horjeksihe.[37]?Oi mielu mets?n em?nt?,?Metsolan metinen muori!?Heit? poies hein?keng?t,?Kaskivirsusi karista,?Riisu riihiry?k?lehet,?Arkipaitasi alenna,?Ly?te lykkyvaattehisin,?Antipaitoihin paneite?Minun metsip?ivin?ni,?Er?n etsoaikoinani!?Ik?v? minun tulevi,?Ik?v? tulettelevi?T?t? tyhj?n? oloa,?Ajan kaiken annituutta,?Kun et anna aioinkana,?Harvoinkana hoivauta;?Ik?v? ilotoin ilta,?Pitk? p?iv? saalihitoin!
Mets?n ukko halliparta,?Havuhattu, naavaturkki!?Pane nyt mets?t palttinoihin,?Salot verkahan vet?ise,?Haavat kaikki haljakkoihin,[38]?Lep?t lempivaattehisin,?Hope'ihin hongat laita,?Kuuset kultihin rakenna,?Vanhat hongat vaskiv?ille,?Pet?j?t hopeav?ille;?Koivut kultakukkasihin,?Kannot kultakalkkaroihin;[39]?Pane kuinp'on muinaiselta,?Parempina p?ivin?si.
Tapion talon is?nt?,?Tapion talon em?nt?,?Mets?n kultainen kuningas,?Mimerkki mets?n em?nt?,?Siniviitta viian eukko,?Punasukka suon em?nt?!?Tule jo kullan muuttelohon,?Hopean vajehtolohon;?Minun on kullat kuun ikuiset,?P?iv?n polviset hopeat,?K?eten soasta k?ym?t,?Uhotellen tappelosta,?Ne kuluvat kukkarossa,?Tummentuvat tuhniossa,?Kun ei oo kullan muuttajata,?Hopean vajehtajata.
Kal. 4 v.
OLUEN SYNTY.
Tiet?h?n oluen synty,?Juoman alku arvatahan:?Ohrast' on oluen synty,?Humalasta julkijuoman,?Vaikk'ei tuo ve'ett? synny,?Eik? tuimatta tuletta.?Humala, Remusen poika,?Pienn? maahan pistettihin,?Kyyn? maahan kynnettihin,?Viholaisna[40] viskottihin?Vierehen Kalevan kaivon,?Osmon pellon penkerehen;?Siit? nousi nuori taimi,?Yleni vihanta virpi,?Nousi puuhun pienoisehen,?Kohti latvoa kohosi.
Osmon ukko ohran kylvi?Osmon uuen pellon p??h?n,?Ohra kasvoi kaunihisti,?Yleni ylen ehosti,?Osmon uuen pellon p??ss?,?Kaskessa Kalevan poian.
Osmotar oluen sepp?,?Kapo[41] kaljojen teki??Otti ohrasen jyvi?,?Kuusi ohrasen jyve?,?Seitsem?n humalan p??t?,?Vett? kauhoa kaheksan,?Niin pani pa'an tulelle,?Laittoi keiton kiehumahan,?Keitti ohraista olutta?Kerke?n kes?isen p?iv?n,?Sai oluen keitetyksi,?Vaan ei saanut k?yneheksi.
Arvelee, ajattelevi,?Mit? tuohon tuotanehen?Oluelle k?yttimeksi,?Kaljalle kohottimeksi?
K?levatar kaunis neiti,?Tytt? sormilta sorea,?Aina liukas liikunnolta,?Aina keng?lt? kepe?,?Liikkui sillan liitoksella,?Keikkui keskilattialla,?N?ki lehen lattialla,?Poimi lehen lattialta.
Katselevi, k??ntelevi:??Mit? tuostaki tulisi?Kavon kaunihin k?siss?,?Hyv?n immen hyppysiss???
Kantoipa sen kavon k?tehen,?Hyv?n immen hyppysihin,?Kapo kaksin k?mmenins?,?Hykersi k?sin molemmin?Molempihin reisihins?,?Mehil?inen siit? syntyi.?Mehil?inen liukas lintu?Sep' on lenti, jotta joutui,?Pian lenti pitk?n matkan,?V?lehen v?lin lyhenti,?Saarehen sel?llisehen,?Luotohon merellisehen,?Nurmelle mesinukalle,?Simapellon pientarelle.
Kului aikoa v?h?isen,?Pirahteli pikkuruisen,?Jo tulla tuhuttelevi,[42]?Saa'a saaveroittelevi,[43]?Tuo simoa siivess?ns?,?Kantoi mett? kaapussansa,?Sen kantoi kavon k?tehen,?Hyv?n immen hyppysihin,?Osmotar oluehensa,?Kapo pisti kaljahansa.?Siit? nousi nuori juoma,?Yleni olut punainen,?Puisen uuen uurtehessa,?Korvon koivuisen sis?ss?;?Sai olonen valmihiksi,?Mehu miesten juotavaksi.
Loitsurunot.
MIKAEL AGRICOLA.
Mikael Agricola, suomalaisen kirjallisuuden is?, syntynyt Pernajassa k?yh?n kalastajan poikana, kuollut Turun piispana matkalla Viipurin likell? 8/4 1557, oli my?skin ensimm?inen taiderunoilia Suomen kielell?. H?nen runoillut esipuheensa teoksiinsa ovat kuitenkin merkilliset ainoastaan ensimm?isin? kokeina, vaikka niist?, samoin kuin koko h?nen el?m?nty?st??n, huokuu l?mmint? rakkautta h?nen k?yh?? is?nmaataan kohtaan. Seuraavassa n?ytteess? (Abc-kirjan esipuhe) on Agricolan oikeinkirjoitustakin s?ilytetty.
ESIPUHE.
Oppe nyt vanha, ia noori,?joilla ombi sydhen toori,?Jumalan keskyt, ia mielen,?jotca taidhat Somen kielen.?Laki, se Sielun hirmutta,?mutt Cristus sen tas lodhutta.?Lue sijs hyue Lapsi teste,?Alcu oppi ilman este.?Nijte muista Elemes aina,?nin Jesus sinun Armons laina.
HEMMING MASKULAINEN.
Oli syntynyt Maskun pit?j?ss?, jonka kirkkoherraksi tuli 1587. H?n otti osaa Upsalan kirkkokokoukseen 1593, ja kuoli v:n 1618 paikoilla. Hemming julkaisi _virsikirjan_, ja k??nsi suomeksi keskiaikaisen virsikokoelman Piae Cantiones nimell? _Vanhain Suomen maan pijspain ja kircon esimiesten latinankielised laulud_. H?nen k??nn?ksiss??n ilmestyy usein runollinen ajatus ja rikas, el?v? kieli.
KEV??LL?.
Kylm?n talven taukoomaan?P?iv?n penseys soimaa,?Vilun valjun vaipumaan?Auttaap' auringon voima.?Kev?t k?kee kes?n tuomaan,?Hengett?miin elon luomaan;?Kovan kallon alta?Meri, maa ja mantereet,?Orot, kedot ja kankareet?Toivovat suven valtaa.
Pilvet pakohon pyrkiv?t,?Seistys taivaan t?ytt??,?Ilmat ankarat asettuvat,?Aurinko l?mpim?ns' n?ytt??.?Toukoo toivottaa kyyhkynen,?Lintu pieni p??skynen?Suven sanoman saattaa;?K?et kukkuvat kuusistoss',?Linnut laulavat haavistoss',?Visert?in suven virtt?.
Lehdet puihin puhkeavat,?Vesoovat suuret ja pienet,?Mets?t, vainiot vihoittavat,?Kasvavat niityt ja niemet;?Kukkaset ihanat kukoistuvat,?Maast' maan yrtit yl?s k?yv?t,?Hajahtain makealt' p??n?ns';?Kuolleet el?m??n ihastuvat,?Linnut, luodut kaikk' iloitsevat,?Ilma on iloa t?ynn?ns'.
Herran ilmeit' ajatelkaa,?Uskokaa h?nt' h?nen t?ist??n,?H?nen murhettans' muistakaa,?Jonka h?n pit??pi meist?.?Luodut siunaa siki?m??n,?Linnut, kalat kaikk' kasvamaan,?El?imet, laihot meill' lainaa.?Luotuin kanssa kaikk' iloitkaa,?Herran hyvyytt? kiitt?k??,?Jonka meill' osoittaap' aina.
TEINIEN ILOSTA.
Kaikell' v?ell', yhdell' ??nell',?Ynn? yhteen veisatkaam';?Hyp?t' mahdam', kuin me taidam'.?Taitavasti tanssikaam'!?Jalo juhla -- ehk' on surkia,?Opin orjuuden puolest' --?Nuorten seura toivoo aina?Opin pitoo iloisest'.
Pit??, pitoo opin ilon?Anoo taitoo tavoissa.?Oll' iloisna, ei suruisna?Vanha tapa pidossa.?Siis iloitse, ratk' riemuitse?Nyt s? nuorten joukkio:?Joska n?in? olis aina?Opin pidon olento.
Opin sauna autuas aina,?Koska vitsoill' vihdoillaan,?Ei sairasta siit' saunasta,?Kuin kylm?lt' kylv?tell??n.?Opin ottaa, karttain kohta?Tapoj' taitamattomii:?Ett' on ly?ty, siit' on hy?ty,?Seuraa taito, toimiki.
JUHANA CAJANUS.
Syntynyt Paltamossa 27/12 1655, tuli Upsalaan ylioppilaaksi 1670 ja filosofian maisteriksi 1679. Seuraavana vuonna h?n nimitettiin ylim??r?iseksi filosofian professoriksi Turun akatemiaan, vaan jo 27/6 1681 tuoni katkaisi h?nen toiveikkaan uransa. Seuraava kiitetty runoelma on h?nen ainoa tunnettu teoksensa suomeksi.
KATOOVAISUUDESTA.
Etk?s ole, ihmisparka,
aivan arka,?Koskas itket p?iv?t y?t,?Koska suret suuttumatta,
puuttumatta?Muistain tuonen murhaty?t.
Tapa vanha tappavalla
vierahalla?Luojan laitoksen per??n:?Hyv?t, huonot lapsinensa,
lankoinensa?Sy?ksee, sulloo maan poveen.
Sy?ksee, haaskaa, s?rkee, sortaa,
maaksi murtaa?Hirmukourilla kovin;?Turhat toivot, toivotukset,
voivotukset?Parkusuussa pelkurin.
Poies