Tuomo sedän tupa

A free download from http://www.dertz.in

Tuomo sed?n tupa

The Project Gutenberg EBook of Tuomo sed?n tupa, by Harriet Beecher Stowe This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Tuomo sed?n tupa
Author: Harriet Beecher Stowe
Editor: Maikki Friberg
Release Date: July 30, 2005 [EBook #16393]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TUOMO SED?N TUPA ***

Produced by Matti J?rvinen, Tuija Lindholm and Distributed Proofreaders Europe.

Harriet Beecher-Stowe'n
TUOMO SED?N TUPA.
Nuorisolle mukaili Maikki Friberg.
Ensimm?isen kerran julkaissut Weilin & G??s'in Osakeyhti? 1893.

Esipuhe.
_Nuori lukijani! Varmaankin olet kuullut puhuttavan neekereist? Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa. Neekerit ovat, kuten tied?t, kotoisin Afrikasta, mutta kun Amerikassa tarvittiin ty?voimia, tuotiin heit? sinne joukottain suurilla laivoilla. Mutta, sanonet, miksi eiv?t amerikalaiset itse tehneet ty?t??n? He eiv?t kest?neet kuumaa ilmanalaa, eik? heit? muutenkaan ollut kyllin. Varsinkin oli Yhdysvaltain etel?-osassa n. k. Etel?valtioissa suuri ty?v?enpuute, siell? kun oli laajat riisi-, sokeri- ja puuvillaviljelykset. Ja siksi neekerit paraasta p??st? sijoitettiinkin sinne.
Ty? ei suinkaan ole mit??n pahaa. Kotona n?et is?si ja ?itisi tekev?n ty?t? aamusta iltaan ja kun kasvat isoksi, rupeat sin? my?skin harjoittamaan jotakin tointa. Ty?ll? me ansaitsemme ruokamme ja vaatteemme, ty?mme hedelmill? voimme auttaa ihmisi?, jotka ovat h?d?ss? ja puutteessa. Mutta neekereist? ei tehtyk??n t?llaisia ty?miehi?. He eiv?t koskaan saaneet penni?k??n ty?st??n, eiv?t itse saaneet valita toimintaansa, eiv?tk? saaneet menn?, mihink? tahtoivat. He joutuivat kokonaan is?ntiens? omaisuudeksi, herrojensa orjiksi. Ja n?m? saivat heit? ostaa, myyd? ja vaihtaa aivan niinkuin meill? menetell??n hevosien ja lehmien kanssa.
Jos joku esim. meid?n maassa tekee toiselle pahaa, joutuu h?n siit? edesvastauksen alaiseksi ja saapi rangaistuksen, sill? laki suojelee kaikkia. Mutta Amerikan lait eiv?t suojanneet neekeriorjia; n?it? raukkoja saivat is?nn?t mielin m??rin kurittaa ja ruoskia. V?liin heit? piiskattiin niin, ett? tulivat viallisiksi, jopa menettiv?t henkens?kin. Kun orjaparat sitten ep?toivossaan koettivat paeta, ajettin heit? mit? julmimmalla tavalla takaa. Oli oikein erityisi? verikoiria t?t? varten. Ehtimiseen n?htiin sanomalehdiss? ilmoituksia karanneista orjista, joiden omistajat lupasivat suuret summat sille, joka saattaisi heid?n "omaisuutensa" joko el?v?n? tahi kuolleena takaisin. Laissa oli sakon uhalla kiven kovaan kielletty auttamasta karanneita orjia.
Mutta kuinka se on mahdollista, arvelet, ett? ihmiset voivat olla niin kovia ja armottomia l?himm?isilleen? Niin, se on tavallaan kyll?kin kummallista, mutta juuri t?ss? parhaiten n?kyykin orjuuden kirous. Se piti monta miljoonaa ihmist? el?inten kannalla ja teki heid?n is?nnist??n itsekk?it? ja kovasyd?mmisi? tyranneja. Heid?n mielest??n orjat olivat vaan jonkinmoisia koneita, joidenka avulla he hankkivat itselleen rikkauksia. He tottuivat v?hitellen julmuuteen aivan niinkuin me totumme talven pakkaseen. Monen mielest? eiv?t neekerit olleetkaan oikeita ihmisi?. Heid?n t?ytyi rautateill? ajaa el?invaunuissa ja kirkossa istua eri penkeiss?.
Oli niit? kuitenkin jalojakin ihmisi?, jotka koko syd?mmest??n paheksivat orjuutta ja koettivat kaikin tavoin lievent?? orjiensa tilaa. Sellainen oli muun muassa er?s lempe?luontoinen ja viisas rouva, nimelt? Harriet Beecher-Stowe. H?n k?rsi sanomattomasti n?hdess??n ja kuullessaan sit? julmuutta, jota orjat joka p?iv? h?nen rakkaassa is?nmaassaan saivat kokea. Se oli h?nest? niin hirmuinen h?pe?, niin kauhea m?t?haava vapaassa Amerikassa. Viimein h?n ryhtyi kirjoittamaan er?st? kirjaa, jolle antoi nimen "Tuomo Sed?n tupa". Siin? h?n otti kuvatakseen niit? surkeuksia, joita h?n monta kertaa oli itkenyt, joiden takia h?n monta y?t? oli valvonut.
Kirja her?tti heti ??ret?nt? huomiota. Toiset sit? ylistiv?t pilviin saakka, toiset taas moittivat. Mutta kaikki sit? lukivat, kaikki siit? puhuivat. Orjuuden vastustajien luku kasvoi p?iv? p?iv?lt? ja orjien vapauttamista ruvettiin puuhaamaan monessa piiriss?. Mutta etel?valtiot panivat vastaan. Siell? mahtavat herrat suurine puuvilla-istutuksineen eiv?t sanoneet voivansa tulla toimeen ilman t?t? laitosta. Kun asiasta ensin kiisteltiin kauvan aikaa sanomalehdiss? ja suurissa kokouksissa, syttyi viimein ankara sota pohjois- ja etel?valtioiden v?lill?. Se nielasi paljon ihmisi?, paljon rahaa, mutta pohjoisvaltiot saivat kuitenkin viimein voiton ja orjat vapautettiin. Nyt ei Amerikassa ole ainoatakaan orjaa en??n. Mustia ihmisi?, neekerej? kyll? viel?kin on, mutta heill? on samat oikeudet kuin muillakin, saavat liikkua vapaasti, minne tahtovat.
Siit? on jo p??lle 40 vuoden kun "Tuomo Sed?n tupa" ensin ilmestyi englannin kielell?. Se on sittemmin k??nnetty monelle kymmenelle kielelle ja levinnyt ymp?ri Euroopan, jopa tunkeunut Aasiaankin. T?st? on varmaankin opettajasi joskus puhunut. Ehk?p? h?n my?skin on kertonut, ett? suomenkielell?kin on ilmestynyt er?s lyhyempi "Tuomo Sed?n tupa" lapsia varten. Kentiesi sin? silloin olet mennyt joko lainakirjastoon tahi kirjakauppaan sit? kysym??n saadaksesi my?skin lukea t?t? merkillist? kirjaa. Mutta nolona olet palannut, sill? siell? vastattiin, ett? se jo aikoja sitten oli loppuunmyyty.
T?ss? se nyt uudestaan esitet??n suomalaisia lapsia varten ja tarjoutuu sinulle luettavaksi. Omin silmin saat t?ss? tutustua orjaraukkojen kurjuuteen. Her?tt?k??n se sinua n?kem??n v??ryyksi? maailmassa ja taistelemaan totuuden ja hyvyyden puolesta.
Helsingiss? Hein?kuussa 1893._
_M. F._

TUOMO SED?N TUPA.

[Kuva: Tuomo set?.]

I.
Pieness? kaupungissa Kentuckyn valtiossa istui er??n? helmikuun p?iv?n? kaksi herrasmiest? vakavasti keskustellen. Huone, miss? olivat, oli hienosti sisustettu ja heid?n edess??n oleva p?yt? oli t?ynn? viinipulloja ja muita virvokkeita.
Toinen herroista oli lyhytkasvuinen ja lihava. H?nen kasvojensa ilme oli r?yhke? ja halpamainen ja koko h?nen k?yt?ksens? osoitti sellaista henkil??,