Soitto on suruista tehty | Page 2

tilin lyhyen: sen loisto?Eip? paljon maksa, madon sy?m??On jo kunniasi, Rooma suuri!?V?kivalta sijass' oikeuden,?Verinen ja julma sortovalta?Imee voiman kansan ytimist?,?Kuni verimadot j?senist??Nukkuvaisen rauhallisen y?ll?,?Joka her?? vasta tuskihinsa,?Koska verenvuoto-kuumehessa?Polttaa p??t?, kielt? karvastelee,?Syd?n voimatonna hytk?htelee,?Silm?t peitt?vi jo kalman kelmi,?Henki juopi Lethen pimennosta.
(Rotkon pohjalta nousee Juudas Iskariotin haamu).
Uh! Ken tuolla, kumma kuvatus??On muoto musta kuni Erebus,?Ja katse kolkko, tuima, toivoton!?Ken olet, lausu, kurja onneton??Jo lienee t?yteen tullut kadotus,?Kosk' ulos sielt? sinut oksentaa,?Voimatta niell? palaa kauheaa!
JUUDAS:
Ei sy?kse helvettik??n kidastaan?Mun kaltaistani toista maailmaan:?Ma olen mustempi, kuin saatana,?Sill' olen ollut l?sn? Kristusta.?Kuin k??rme koettelin myrkytt???Ma taivahista, pyh?? el?m??;?Ma skorpiooni Pyh?n povella,?Noin syd?njuuriin salaa pureva.?Mutt' itseheni myrkky kohdistui,?H?n kavalluksen kautta kirkastui,?Verell? pesi synnit ihmisten,?Sovitti kaikki -- itsens' uhraten.?Minulle yksin ikipimeys --?Min' olen ihmisnimen h?v?istys.
PILATUS:
Juudas! Haa! mua katsees kauhistaa!?Miks' olet tullut, haamu veret?n?
JUUDAS:
Ma tulin toveria noutamaan:?Helvetin ahjoon lis?-sytykkeit?.
PILATUS:
Toverus julma! Ken on toveris?
JUUDAS:
Sin? my?skin, sek? pappi Kaifas!
PILATUS:
Min?k? sun toverisi, julma!
JUUDAS:
Jumalan Pojan sin? tuomitsit,?Verihin ruoskit, ristiinnaulitsit.?Min?p?, kurja, kultaa himoten?Vain H?net myin, kuin orjan alhaisen,?Kuni rosvo varastetun aasin,?Pelj?tess??n kiinni joutuvansa.?Kaifas osti, veren maksoi hinnan.?Kirottu y?hyt -- musta -- ikuinen!?Vihollisjoukon verta janoovan,?Kuin susilauman saatoin ulvovan?Oi, Getsemanee, pyh??n puistohois!?H?n oli tyyni, hell? minulle --?Voi, se hellyys sieluani polttaa!?Siin' oli suru jumalallinen!?Ei rohkeutt' ois' ollut petokseen,?Mutt' oli k??rme saanut satimeen?Sieluni kurjan -- uh! taas puistattaa --?Voi tuskan tulta ikikauheaa!?On kuni ilma ?inen, viile??Liehuisi, tuuli puitten lehviss??Hiljainen v?r?hdellen suhahtais,?Kuin ?ljypuitten siimeksess? silloin --?Siell' olin ennen ollut juhla-illoin?-- Yhdess? kera rakkaan Mestarin?Hartaudessa mielin puhtahin --?Nyt kuljin joukon julman edell?:?Kas, tuolla n?en H?net l?hell?!?Ma ehdottomast' ensin vavahdan --?Voi, syd?n julma, mikset s?rkynyt;?Oi, veril?hde, mikset kuivunut??Kirottu jalka sin? kannatit!?Niin, min? astuin H?nt? l?helle --?Kirottu kas skorpiooni pisti,?Mutt' oka myrkyllinen k??ntyvi?Syd?mmeheni, jossa polttavi?Tulihaava ijankaikkisesti!?Taivahan puhtaan sulohuulille --?Joist' armo, autuus vuosi virtana --?Suutelon annoin -- musta perkele!?Opetuslapsi kavaltajana!?N?hden ihmeteot, opetukset?Kuulin, sanat armon ihanimmat,?Muistihin k?tkein osat parahat.?Voi! mutt' annoin sijaa synnille.?Syd?nt? ensin kalvoi katumus,?Vaan v?hitellen kypsyi paatumus,?Ennen kuin ma sit? ajattelin --?Noin vain v?hitellen varastelin?Kukkarosta kiilt?v?ist? kultaa.?Niin himo kullan petti syd?mmein,?Myrkytti mielen, riisti autuutein.?Kirottu kulta! Hehkus helvetin?On tuli-ahjost' enne alkusin,?Sokaisevainen silm?t ihmisten;?Saatanan sy?tti sielun-onkehen.?Voi, josp' en oisi konsa syntynyt,?Josp' ?idin kohtu oisi ehtynyt,?Ennenkuin tuotti minut ilmoillen,?Kirouksen lapsen ijankaikkisen!
PILATUS:
Voi sua Juudas! Osas kamala!?Voi -- voi yht? kurjaa minua!
JUUDAS:
Kaifaan raadon korppikotka sy?,?Sielua peitt?? kadotuksen y?.?Sinulle my?skin hauta aukenee,?Ennenkuin uusi aamu valkenee.
(Katoo).
PILATUS:
Todella kurja olen onneton:?Ij?ti kirottu se hetki on,?Jolloin ma ryhdyin t?h?n asiaan!?Miks'en ma koito kuollut aikanaan?Sodassa Parthilaisten julmien?Raatelemana, tahi susien?Hampahissa Dalmathian mets?n,?Pime?ss? kohduss' eksyneen?,?K?ydess?ni karjanpaimenessa?Oman ?idin ev?hi? sy?den?
(Proculan, Pilatuksen vaimon, haamu ilmestyy).
? Oi, mit? n?en? Taivaan ihanaa! Voivatko henget my?skin kangastaa? _Procula!_ Joko totta vainajat Kaikki mun luoksein t?nne saapuvat, Vai joko siirryn maasta Manalaan? Olenko Proserpinan nurmilla, Joilla h?n poimiskeli kukkia, Pluto koska h?net maasta ry?sti? Alcestis kuin ennen ihanainen Takaisin saapui Tuonen alhosta Herkules saaliin riisti kuoleman, Miehelle antoi rakastavalle, Jonk' edest' uhrannunn' el?m?ns? Esikuva naisten iki-ihana -- Saavuitko siten my?skin, Procula Kallihin, vaiko tulit ottamaan Hyv?stit ij?iset, kun astumaan Sa n?et joutuvani Tartaroon Tuskia julmempia Tantaloon Kest?m?h?n iki-ankaroita? Puhu, kallis, vaikk'en s?veli? ??nes' armaan kest?isikk??n kuulla -- Puhuthan kuolemattomalla suulla -- Mutta sun muotos puhdas taivahan Loistoa luokoon ikivaivahan, Jonne mun t?ytyy, konnan verisen, Syyst?ni menn? kautta rikosten. Lausuos; ennen tahdon suloisimman ??nes' armaan kautta ikikuolla, El?isin kuin sit? kuulematta. Naiset on toiset k??rmein? tiell? Jaloissa miehen myrkyllisin?. Sinussa yksin puhtaus sielun Ain' oli mielen ylent?j?n?. Suo minun n?hd? lilja valkosin: Aaltova poves lumipuhtahin; Silmies tumma tuli suloisin; Kutries musta y?hyt ihanin! Oi, sin? ihmisist? ainoa, Jok' olet ollut mulla sieluna -- El?m?? kallihimpi kuollehena! Miks' olet haamu -- juo'os vertani, T?ss? ma avaan sulle rintani Hehkuvan, kuuman elonl?htehen.
(Iskee miekalla rintaansa, josta verivirta kuohahtaa esille).
Kas niin, juo -- ja puhu armahin!
PROCULA:
Pilatus, ei voimaa verell?s?Pois ole pest? sinun synti?s.?Se veri yksin synnin puhdistaa,?Mi vuosi Golgathalla. -- --
PILATUS:
Kauheaa,??ll?s, sa armas, verin?ytelm???Muistuta mulle.
PROCULA:
En; vaan ylev???Uhria, synnin ikisovinnoksi?Mik' annettihin.
PILATUS:
Mulle tuomioksi.
PROCULA:
Varoitinhan, rakas, sua kerta,?Ettet sa vuodattaisi Pyh?n verta.?Mutt'et s? raukka siit? huolinut;?Untani et sa muka uskonut.
PILATUS:
Enh?n silloin j?rkimiehen??Tahtonut unelmia pelj?t?.
PROCULA:
Eih?n se ollut unta hourivan,?Vaan oli ilmoitusta Jumalan.?-- -- Oi, ma aina muistan el?v?sti,?Kuink' olin Galilean profeetan?Luona vuoren ruohorintehell??Kapernaumin l?hikunnahilla.?Genesaretin vedet v?lk?htelit?Aamu-auringossa kirkkahassa.?Kirkkahammat viel? opetukset?Tulvailivat h?nen huuliltansa.?Kansa kaikki kuuli ensi kerran?Jumalaisen rakkauden ??nt?,?Jonka kosketusta joka rinta?Syk?hteli, aaltoeli kilvan,?Pid?tt?en koska hengityst??Korkeinta armon julistusta?Ahmiellen ??net?nn? istuit.?Oi, se n?ky eip? mielest?ni?Konsa haihdu; silloin ensi kerran?Povessani tulen tunsin oudon,?Liekin, sytytetyn taivahasta:?"T?m? Herra, pyh? Vapahtaja?Ihmiskunnalle on l?hetetty",?Niin se kuiski ??ni tunnossani,?Jota ensin mielin tukehuttaa.?Mutta syntieni muisto musta?S?rki syd?nt?ni, el?m?ni?N?kyi kaikki hukkaan eletylt?.?Turhuus irvisteli vastahani?Joka askelella kodissani.?Voi sit' y?t?, jolloin tunnontuskat?Polttavaiset nostit syntieni?Haamut julmat piilopaikoistansa,?Muiston kammioista, tuomiolle?Vaativaiset sieluani kurjan!?Silloin ajattelin uudestansa?Sanoja, joit' olin eilen kuullut;?Niiss' oli lohdutusta syntiselle,?Kurjimmalle anteeks'antamusta,?Kun H?n luokseen kaikki kutsui kurjat,?Antoi anteheksi armoisesti?Naisillekkin syv??n langenneille.?Silloin syntyi usko syd?mmeeni:?Rukoilin ja kiitin Jumalata,?Joka armon ikil?htehest??Voitehet nyt lievitt?v?t laski?Sielun haavoilleni polttaville.
PILATUS:
Oi, sa autuas -- min? katala?Kautta rikostein kaiken s?rkenyt?Olen toivonkin mahdollisuuden.?Monet veriset, raskaat rikokset?El?m?ni tiet? synkistytt??.?Ristiinnaulitsin Pojan Jumalan,?Se on totta teko kauhistavin.?Mutta rikostein on se kukkura,?Loppukehitys sielun paatuneen.?Galilealaisten murha julma,?Moninaisimmat virka-uralla,?Sotilaana my?s tehdyt v??ryydet?Painaa sieluain; kaikki nousevat?Korppikotkat kuin raatelemahan?Kurjaa sieluain, enk? v?isty??Voi, en paeta, vaan Prometheys?Kuni kytketty ter?skallioon?Korppikotkan' antaa joka aamu?Uuden maksansa y?ll?