Runoja

Valter Juva
A free download from www.dertz.in

The Project Gutenberg EBook of Runoja, by Valter Juva
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Runoja
Uusi sarja
Author: Valter Juva
Release Date: June 27, 2006 [EBook #18706]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
0. START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK RUNOJA ***
Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed

Proofreaders Europe
RUNOJA
UUSI SARJA
Kirjoittanut
Valter Juva
Ensimmäisen kerran julkaissut
Boman & Karlsson 1902.
SISÄLLYS.
I.
Kyliltä ja mailta Sivu

Meidän maa.................................. 3
Jo Karjalan kunnailla lehtii puu............ 4
On huolia näitä............................. 6
Niemen neito................................ 7
Niin onnen myyrää et löytyä voi............. 8
Myllärin tyttö.............................. 9
Kieltäisin varmaan......................... 11
"Toiste tulla voin"........................ 13
Jyllin koskella............................ 14
Jyllin Inka................................ 16
Öinen vieras............................... 17
Oraakeli................................... 19
Hei, pojat!................................ 21
Talonpoikais-serenaadi..................... 23
Talon vaari................................ 25
II.
Elegiia
Geelitär I--III............................ 29
III.
Romansseja ja ballaadeja
Järven kellot.............................. 37
Juhana herttuan vankeus.................... 39
Kreivi Horn................................ 41
Sissipäällikkö............................. 43
Bertran de Born............................ 46
Don Henriqve iltaan soitti................. 49
Trubaduuri................................. 51
Unelma..................................... 54
IV.
Sinulle
Kevätsateen jälkeen........................ 51
Jäin yhtä sanaa vaille..................... 69
Ma varjossa kirsikkapuiden................. 63
Terät liitävät kirsikkapuista.............. 63
Ja kun sa nyt olet ystäväin................ 64
Mun rinnassain soin sävel vain............. 65
Tääll' alla salon puiden................... 66
Kyntörastaan laulua........................ 67
Ma saaristolaulun kuulin................... 69
En ääneen henno laulaa..................... 70
Sun värjyvi suusi pieli.................... 71
Sinimetsiin vien sinut, kulta.............. 73
El' lehtiä kuihtuneita..................... 75

V.
Eri aloilta
Miks riehuisin murhesäissä................. 79
Kun
viidakon varjoissa ilkkui kuu.......... 80
Pyhäkellot................................. 82
Newton..................................... 85
Tyge Brahe................................. 87
Hafiz'in laulu............................. 90
Faon....................................... 92
Ol' kuningas maassa muinen................. 94
Tuoll' linnaportin alta.................... 96
Kautt' ilmojen laulu ilkkuu................ 97
Unhola..................................... 98
Vait, viulun sävelet ne soi............... 100
Mun usein mieli suruun vaipuu............. 102
Kariittien laulu.......................... 103
Narkissos................................. 105
Maurilaissota............................. 107
Laulu..................................... 110
Cervantes'in Don Quijote-kirjasta......... 114
Kun pitkiks taas käy
maansopet nää........ 116
Taas laine nousee vielä................... 118
Ilman immet............................... 120
VI.
Käännöksiä
Kota-Lassi................................ 125
Vekkuli-Ville............................. 127
Hyvästi, maine Skottlannin................ 129
Lorelei................................... 131
Ma laulun siivillä kannan................. 133
Halutonna mieli........................... 135
I
KYLILTÄ JA MAILTA
MEIDÄN MAA.
Niin, meidän on tää meidän maa,
Min harjanteilta me näämme,
Nuo
kylät, vainiot, rannat, veet,
Nuo metsäin siintävät taipaleet,
Tää
kirkas yö yli päämme: --
Se on untemme maa, se on riemumme maa,


Mi on liittynyt elämäämme,
Miss' usein, kun myrsky jo meidät
kaas,
Nous toivo ja nosteli lippua taas --
Se on Suomi, min suojaksi
jäämme!
1901.
JO KARJALAN KUNNAILLA LEHTII PUU.
Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
Jo Karjalan koivikot tuuhettuu,

Käki kukkuu siellä ja kevät on --
Vie sinne mun kaiho ponneton.
Ma tunnen vaaras ja vuoristovyös
Ja kaskies sauhut ja uinuvat yös

Ja synkkäin metsies aarniopuut,
Ja siintävät salmes ja vuonojes suut.
Siell' usein matkani määrätöin
Läpi metsäin kulki ja jylhäkköin,
Ja
vuorilla seisoin paljain päin,
Mist' uljaan Karjalan eessäni näin.
Tai läksin kyliin urhojen luo,
Miss' ylhillä vaaroilla asui nuo;
Näin
miehet kunnon ja hilpeän työn
Ja näin, miss' sykkii Karjalan syän.
Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
Jo Karjalan koivikot tuuhettuu,

Käki kukkuu siellä ja kevät on --
Vie sinne mun kaiho ponneton!
1901.
ON HUOLIA NÄITÄ.
On huolia näitä ja tuumia, päitä,
Mut äitisi loihtii, usko pois!
Kun
on vuohi ja maita vain kankaanlaita,
Ei luulis, ett' torpassa elää vois;

Mut tyttösen kasvatti sirkun ja kainon
Ja keitti ja kitsasti töllissään,

Ja pennejä ain on,
Myös pennejä hällä on säästössään.
Mikä äitisi liekin, mut loihdit se siekin,
Sä järkevän järjettömäksi saat.

Ei mull' ole vuohta, ei tölliin tuohta,
Ja taivas tiennee torppani maat;

Mut kahden kun raadamme tyynellä miellä,
Ja kitsas ja tarkka on
tyttö tää,
Niin pennejä vielä,
Myös pennejä meillekin säästöön jää.

1901.
NIEMEN NEITO.
Kaiku sie, yli vetten vie
Lauluni kullan rantaan;
Tyyni taival ja
kirkas tie --
Unhotettuko venho lie
Solmuhun koivun kantaan?
Loitot veet jo on sumenneet,
Silmä ei kanna sinne;
Vielä väikkyvät
saarekkeet --
Missäs, kultani, taivalta teet,
Minne sä jäitkään,
minne?
Nähdä voin yli suvantoin
Juovan, miss' siivet siukuu:
Kaakkuri
lentoon pyrkii noin --
Ei, se on läikkeess' aallokkoin
Kultani venho,
mi liukuu!
1901.
NIIN ONNEN MYYRÄÄ EI LÖYTYÄ VOI.
Niin onnen myyrää ei löytyä voi,
Kuin tyttö tää -- ei vaikka --!
Kun
rikas poika kihlat toi,
Ja on katsottu torpanpaikka;
Kun hiehon saan
ja possun saan,
Ja aura on hällä ja ruuna
Ja toista sataa taskussaan --

Voi, onko kuultuna kuuna!
Ja kevät viihtyy mielellään,
Kun kukkii heinävä rinne;
Miss'
aurinko keksii tähkäpään,
Se hymyy ja paistaa sinne.
Puut huminoi,
ja kellot soi,
Ja ystävä astuu tiellä --
Niin onnen myyrää ei löytyä
voi,
Kuin nuorikko torpassa siellä.
1901.
MYLLÄRIN TYTTÖ.
Hän päivän laskussa illoin
Vait istuu koskella ain;
Hän uinuu siinä,
mut milloin
Käyn luokse, hän kaikkoo vain.

Ja rusko pilvistä leijuin
Luo säihkyyn immen pään,
Hän siin on --
ilmestys keijuin --
Kuin haave, min valvoen nään.
Käy vaahtipäät sivu myllyn,
Sirohelmiä rattaani luo;
Mut työhön
äkkiä kyllyn,
Ei kannata vaivaa tuo.
Mua kumma kaiho johtaa
Pois tuonne, miss' immen nään,
Miss'
usvat ylhäällä hohtaa
Vesikaarena väikkeessään.
Mut taivaankaaren lailla,
Mi väisti, kun
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 13
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.