絮A free download from www.dertz.in    ----dertz ebooks publisher !----
The Project Gutenberg EBook of Pieni helmivy?, by Various
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Pieni helmivy?
Suomen runoja koulunuorisolle
Author: Various
Editor: J. W??n?nen
Release Date: October 8, 2007 [EBook #22923]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
	?	START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PIENI HELMIVY? ***
Produced by Tapio Riikonen
PIENI HELMIVY?
Suomen runoja koulunuorisolle
Toim.
J. W??N?NEN
Werner S?derstr?m, Porvoo, 1899.
"Ehk? saisit laulun innon?Uutta tulta leimuumaan."
S?kenet.
RUNOJEN LUETTELO
	1.	Arinahan kulku. Kanteletar
	2.	Elk?? ouostuko. Kanteletar
	3.	Enkeli ohjaa. Immy
	4.	Eriskummainen kantele. Kanteletar
	5.	Iltalaulu. Jooseppi Mustakallio
	6.	Is?nmaalle. A. Oksanen
	7.	Is?nmaani. J. H. Erkko
	8.	Joulukuusi. Z. Topelius
	9.	J??nl?ht? K??p?n joesta. A. Piirikivi
	10.	Kansalaislaulu. J. H. Erkko
	11.	Karjala. Arvi J?nnes
	12.	Kelle ma sanon suruni. Kanteletar
	13.	Kev?tlaulu. Uno v. Schrowe
	14.	Kirkkovenheess?. Juhani Hannikainen
	15.	Korpi kurjalla kotina. Kanteletar
	16.	Koululinna. J. H. Erkko
	17.	Kukat Pinciolla. J. H. Erkko
	18.	Kuluu ik? laulamattakin. Kanteletar
	19.	Kun voisin. J. H. Erkko
	20.	Kuva. Paavo Cajander
	21.	Kyn?lampi. A. Oksanen
	22.	Laki ja vapaus. Schillerin "Kellotaulusta" -- A. Oksanen
	23.	Lapsuuden muisto. Kust. Killinen
	24.	Laula, laula veitoseni. Kanteletar
	25.	Laulu Vuoksella. J. H. Erkko
	26.	Lintuin k?r?j?t. Kanteletar
	27.	Lintuselle. J. L. Runeberg
	28.	Lumisateella. Suonio
	29.	Lumisilla. Olli Vuorinen
	30.	Maamme. J. L. Runeberg
	31.	Mirrin uni. Alli Nissinen
	32.	Mirri sairastaa. Samuli S.
	33.	M?ss??j?t. Hilda K?kikoski
	34.	Niittypuro. J. H. Erkko
	35.	Ohoh kultaista kotia. Kanteletar
	36.	Oi Herra, anna mulle. Ky?sti --n
	37.	Oma maa. Kallio
	38.	Pieni mierolainen. Uno v. Schrowe
	39.	Pime? isoton pirtti. Kanteletar
	40.	Punkaharju. Olli Kym?l?inen
	41.	Repo ja j?nis. Kanteletar
	42.	Runo Alkeisopiston vihki?isiss?. Paavo Cajander
	43.	Runolaulaja. " "
	44.	Salomaa. " "
	45.	Santavuoren tappelu. Kaarlo Kramsu
	46.	Savolaisen laulu. A. Oksanen.
	47.	Suksimiesten laulu. Suonio
	48.	Suomelle. Paavo Cajander
	49.	Suomen valta. A. Oksanen
	50.	Syksytoiveita. " "
	51.	S?kenet. " "
	52.	Tervehdys auringolle. Kalevala
	53.	Toisin ennen, toisin eilen. Kanteletar
	54.	Tunnon rauha. A. Oksanen
	55.	Tuo kerta rajalle rauha. Kanteletar
	56.	Varpunen. Suonio
	57.	V?in?m?isen sanoja. Kanteletar
	58.	V?in?l?n lapset. Arvi J?nnes
	59.	V?syneen valitus. J. L. Runeberg
	60.	?itini. Z. Topelius
S?kenet.
Syksyn kolkko, synkk? ilta?kattaa kaupungin ja maan,?raskahasti rannan aalto?vastaa kuusten huminaan.
Kuusten alla seisoo suojus,?sep? kattotorvestaan?sukkelasti suitsuttavi?s?keni? ilmahan.
S?kenet ne s?ihkyellen?tuulen kanssa tanssivat,?heloittavat hetken aian,?tuikahtavat, -- sammuvat.
L?mmint? ei niist? l?hde,?valkene ei valju y?,?mut ne kertoo, kuinka siell??ahkera on alla ty?.
Kaikuvalla kalkkehella?sepp? rautaa kuonnuttaa,?painavilla palkehilla?taaskin tulta tupruuttaa.
S?keni? uusi sarja?lent?? y?h?n sankeaan,?kyl?n lapset seisottuvat?noita tuossa katsomaan.
S?kenell' ei pitk? kaari?ole ilmamatkoaan,?tulen vaan saa syttym?h?n?k?yden tulta-ottavaan.
N?inp?, lauluni, s? lenn??s?kenen? s?ihkyten,?nuorten mielt? miellytellen,?sytytellen, sammuen.
Ehk? saisit laulun innon?uutta tulta leimuumaan?syd?miss? Suomalaisten?yli kaiken Suomenmaan.
_A. Oksanen_.
Savolaisen laulu.
Mun muistuu mieleheni nyt?suloinen Savonmaa,?sen kansa kaikki k?rsinyt?ja onnehensa tyytynyt,?t?? armas, kallis maa!
Kuin korkeat sen kukkulat,?kuin vaarat loistoiset!?Ja laaksot kuinka rauhaisat,?ja lehdot kuinka vilppahat,?kuin tummat siimehet!
Sen salot kuin siniset on,?puut kuinka tuuheat,?ja kuin humina hongikon?syv' on ja jylh?, ponneton,?ja tuulet lauhkeat!
Ja kussa t?hdet tuikkavat?kovalla talvella,?ja kussa Pohjan valkeat?suloisemmasti suihkavat?kuin Savon taivaalla?
Tok' yht? viel? muistelen,?sen suihke armaampi,?se silm? on Savottaren,?johonka taivas loistehen?ja sinens' yhdisti.
Me emme liioin kerskuko,?sanomme kumminkin:?muu Suomi, ell?s ilkkuko,?jos meill' on hoikka kukkaro,?jos k?yhiks' keksittiin.
Useinpa pelto kultainen?se sulla kellerti,?kuin meid?n vaivan, viljehen?kumohon l?i vihoillinen?ja poltti tuhkaksi.
Ja monta kertaa sattui niin,?kuin meit? vainot l?it,?kuin vaimot, lapset kaadettiin?ja miehet sortui sotihin,?s? rauhan leip?? s?it.
Jos kielin voisi kertoa?n?k?ns? vanhat puut,?ja meid?n vaarat virkkoa,?ja meid?n laaksot lausua,?sanella salmensuut;
Niin niist?p? useampi?hyv' ois todistamaan:?"t?ss' Savon joukko tappeli,?ja joka kynsi kylmeni?edest? Suomenmaan!"
Siis maat' en muuta tiet?? voi?Savoa kalliimpaa,?ja mulle ei mik??n niin soi?kaikesta, mink? Luoja loi,?kuin: "armas Savonmaa!"
_A. Oksanen_.
Suomen valta.
Nouse, rienn?, Suomen kieli,?korkealle kaikumaan!?Suomen kieli, Suomen mieli,?niiss' on suoja Suomenmaan;?yksi mieli, yksi kieli?V?in?n kansan soinnuttaa.?Nouse, rienn?, Suomen kieli,?korkealle kaikumaan!
Suomalaisen kuokka, aura?kynt?neet on Suomenmaan;?kasvoi vehn? taikka kaura,?maa on meid?n perkamaa.?Kell?s t?ss' ois ??nen vuoro?meid?n maata johdattaa??Nouse siis s?, Suomen kieli,?korkealle kaikumaan!
Suomalainen yksin kesti?ruton, n?lj?n aikana,?yksin miekallansa esti?vihoillisen maastansa;?Suomalain siis yksin k?yk??n?k?sin ohjiin onnensa.?Nouse, nouse, Suomen kieli,?korkealle kaikumaan!
??nisj?rvi, Pohjanlahti,?Auran rannat, Vienansuu,?siin on, Suomalainen, mahti,?jok' ei oo kenenk??n muun,?sill? maalla sie oot vahti;??l? ??nt?s halveksu!?Nouse, rienn?, Suomen kieli,?korkealle kaikumaan!
_A. Oksanen_.
Is?nmaalle.
O is?nmaa, s? kultainen ja kallis!?S? mainesi ja mantereinesi,?ja lakines ja kaikin laitoksines,?ja uskoines ja ?idinkielines,?kuin oma ?iti armas, armahampi?s? mielest' olet miehen vapahan!
Sun p??lt?s rasitusta poistaaksensa?tuo Ruomin kelpo poika Gurtius
	?	ei auta muu! -- Manalan auenneesen kitahan sy?ksi nuoren itsens?.
Sun vapauttas varjellaksensapa?Leonidaskin p??ns? seppel?i?ja juhlapuvun puki parhaan p??lleen?ja rynt?s sitten sankarjoukkoineen?rivihin vihoillisen verrattoman?ja kaatui itse kaikin miehineen.
Sun valtas suojana, sun sortajatas?ja vihamiest?s voittaaksensapa?Borckhusen, uros uljas suomalainen,?kuin sein? seisoi miekkain melskeess?;?ilolla, is?nmaa, sun edest?si?mies miehelt? ain' asti viimeiseen?he kamppailit, h?n Karjalaisinensa,?ja tervehtiv?t Tuonen tytt?ret?myh?illen morsiamikseen ja k??rein?lippunsa mustat morsiusliinoikseen!
[Tapahtui Lundin tappelussa 5 p. Jouluk. 1675.]
Som' on ja suloinen sotahan kuolla,?ja kaunis kuolla miekankalskeesen,?kuin sodan sytytt?? maas vihoillinen,?ja miekkas torjuu sortajata pois:?O, ihana ja iloitkun v??rti?on kuolo kuolla edest' is?nmaan!
Vaan kauniimpi kuin kuolla sille uhriks'?on el?m? sen etuin etehen:?sen el?m?, ken ty?ss? ahkeroipi,?lakia, lempeytt? noudattaa,?velvollisuuksiansa t?ytt?ess??n?ei katso puolelle, ei toiselle,?vaan sitke?sti siin? kiinni riippuu,?mi totuus on ja kohtuus, oikeus;?ei h?mm?sty, kuin h?t?p?iv? p??lle?maan, kansan saa, on kaikki h?vitt??,?vaan alkaa uudellensa hankkimahan,?mink' otti onnettuus ja kohtalo,?ei pyyt?in pyrinn?st??n parahinta?ja mielenmukaisinta hedelm??,?mut tyynin mielin tyytyen vaan siihen,?mi saada mahdollist' on milloinkin.
_A. Oksanen_.
Syksytoiveita.
Poisp?in, pois vaan siirtyvi p?iv?, ja y? yh? karttuu,?lehto jo kellastuu, syys hopeoitsevi maan;?talvea ennustaa tavienki ja telkkien l?ht?,
	?	miekkoset p??sev?t pois pakkasen alta ja y?n!
Enp? m? kuitenkaan voi surra, jos talvikin tullee,?kuin suvenaikainen ty?n' turha se ollut tok' ei:?Aumoja on ahoviereni t?ynn?, ja purnuni paisuu,?karjani karttunehen t?ytt?vi rieska ja kuu;?jonka ma maan povehen elon uuden siemenen kylvin,?ei    
    
		
	
	
	Continue reading on your phone by scaning this QR Code
 
	 	
	
	
	    Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the 
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.
	    
	    
