Muistoja lapsen ja hopeahapsen 3

Anders Ramsay
넜
lapsen ja hopeahapsen 3, by Anders Ramsay

Project Gutenberg's Muistoja lapsen ja hopeahapsen 3, by Anders Ramsay This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Muistoja lapsen ja hopeahapsen 3 Kuvauksia
Author: Anders Ramsay
Translator: Knut Sarlin
Release Date: August 8, 2005 [EBook #16483]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MUISTOJA LAPSEN JA HOPEAHAPSEN 3 ***

Produced by Matti J?rvinen, Tuija Lindholm and Distributed Proofreaders Europe.

MUISTOJA LAPSEN JA HOPEAHAPSEN
KUVAUKSIA
Kirjoittanut Anders Ramsay
Suomentanut Knut Sarlin
III osa
Ensimm?isen kerran julkaissut Werner S?derstr?m Osakeyhti? 1908.

XXII.
ER?S YLIMYKSELLINEN KOTI.
1852--55.
?itini oli kreivit?r Louise Armfeltin nuoruudenyst?v? ja senvuoksi min? jo poikavuosinani seurustelin kreivitt?ren talossa paljon, mutta varsinkin sitten kun olin saanut lyyran lakkiini odotti minua Armfeltien perheess? aina mit? yst?v?llisin kohtelu, sanoisinko ?idillinen hellyys. Pitk?n ajan kuluessa olen min? n?inollen ollut tilaisuudessa silm?ilem??n tuon perheen el?m??, ja min? muistankin siit? monta pient? piirrett?, jotka -- pian unholaan unohtuneina -- ansainnevat muistoon merkitsemist?.
Siihen aikaan, josta t?ss? kerron, oli kreivit?r Armfeltin koti suuren sukulaispiirin yhtym?paikka, piirin, jonka kaikki j?senet eliv?t mit? parhaimmista yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa oloissa, uhkuen onnea ja t?ysin?ist? el?m?nhalua. Heid?n hilpe? leikinlaskunsa saleissa kajahteli ja vapaa, riemukas seurustelus?vy l?i leimansa kaikkeen, tarttuen vastustamattomasti jokaiseen, joka Armfeltien seurapiiriin joutui.
Nurkittain vastap??t? toria Elisabetinkadun p??ss? sijaitsi Armfeltien talo -- nykyj??n jonkunlainen ven?l?inen kansakoulu -- kaksikerroksinen puutalo. Matalahuoneisessa alakerroksessa asui kreivi G?sta Armfelt, kuuluisan kreivi Kustaa Mauri Armfeltin ja h?nen puolisonsa, syntyisin de la Gardie, vanhin poika, kenraaliluutnantti, Uudenmaan l??nin maaherra ja sittemmin senaattori. H?n oli jo silloin vanha valkotukkainen mies; h?nen kasvonpiirteens? olivat s??nn?lliset ja jalot, silm?ns? hyv?ntahtoisuutta ja hyvyytt? s?teilev?t, h?n oli jalon sukunsa t?ydellinen perikuva.
Yl?kerrokseen tultua avautui ensim?isen? eteen suuri sali, nurkkahuone, jonka pitk?ll? sein?ll? oli kolme, p??tysein?ll? kaksi ikkunaa. Huonekalut olivat ajan tavan mukaan j?rjestetyt pitkin seini? niin ett? koko lattian pinta v?lkkyi vapaana ja avonaisena. Keskim?isen ikkunan edess? seisoi jalustallaan Neapelin kuningattaren Carolinan marmorikuva -- Kustaa Mauri Armfeltin ?yst?v?tt?ren? ja suojelijattaren kuva. Sen molemmilla puolin riippui sein?ll? soikeissa puitteissa kaksi muotokuvaa. Toinen niist? esitti Kustaa Mauri Armfeltia Mars-jumalana, jolla ei ollut p??ll??n muita pukimia kuin kupeellaan kilpi; toinen kuvasi taas h?nen velje??n, parooni A. F. Armfeltia Backuksena, jolla oli verhona vain muutamia viinipuunlehti? ja ryp?leterttuja hiuksissa. Toista p??tysein?? somisti ?Pohjolan Alcibiadeen? kolmen ihanan ?yst?v?tt?ren?, neiti Magdalena Rudensch?ldin, ruhtinatar Menschikoffin ja Sadun herttuattaren muotokuvat; viimeksi mainitulla ei kuvassa ollut mink??nlaista muuta pukua yll??n kuin toisella hartialla riippuva karhun k?p?l?.
Vastakkaisella p??tysein?ll? riippui ikkunain v?liss? suuri muotokuva, kuvaten kreivitt?ren is??, loordi Brookea espanjalaisessa keskiaikaispuvussa; taulu oli kerrassaan mestariteos ja oli sen maalannut kuuluisa maalari Angelika Kauffmann. Loordi Brooke oli siin? kuvattu polviin saakka. Pitk?ll? sein?ll? vastap??t? ikkunoita levisi uunin molemmille puolille suuret taulut, t?ytt?en sein?n korkeuden milt'ei kokonaan. Toinen niist? kuvasi Jupiteria, joka pilven muodossa syleili Iota; toinen esitti Plutoa Proserpinaa ry?st?m?ss?. Olivatko sitten n?m?kin maalaukset muotokuvia, sit? en tied?, vaan ajan maku, joka ihaili alastomuuden ihanteita, ja Armfeltin monet vaihtelevat mielijohteet antavat jonkun verran aihetta sellaiseen olettamukseen.
T?m? sali j?ykkine kalustoineen teki katsojaan omituisen yksinkertaisen arvokkuuden vaikutuksen, johon oli yhdistyneen? Kustaa kolmannen keve?n ja irstailuun vivahtavan ajan taiteellinen peittelem?tt?myys. Olen my?hemmin el?m?ni varrella n?hnyt ja ollut useissa hienoissa saleissa, vaan en ole tavannut yht??n, jossa olisi ollut vallalla sellainen aateluuden, hienon s?vyn ja taiteellisesti vapaan k?sityksen leima. Ei ole useallakaan suvulla tilaisuutta saliinsa koota sellaisia muistoja. Tunsi hyv?sti olevansa siell? ylh?isess?, joskin jonkun verran keve?ss? seurassa.
T?st? etumaisesta salista astuttiin sisemp??n, jossa siin?kin oli kolme ikkunaa. Senkin seini? koristivat muotokuvat, mutta t??ll? olivat ne kaikki, p?invastoin kuin etusalissa, t?ysiss? pukimissaan. Parhaimpia niist? oli kuuluisan sotamarskin, kreivi Jaakko de la Gardien suuri muotokuva, jossa kreivi t?ysiss? rautavarustuksissa esiintyi, sek? muut t?m?n suvun j?seni? kuvaavat taulut. Siell? n?htiin my?skin muutamia Lindin maalaamia muotokuvamaalauksia, jotka kuvasivat el?v?? sukupolvea ja jotka r?ike?sti erosivat vanhoista, todellisen taiteilijak?den muovailemista maalauksista.
Yl?kerros oli talon em?nn?n, kreivit?r Louise Armfeltin, syntyisin Cuthbert-Brooke, yksinomaisessa huostassa. Tultuaan Suomeen kasvavana tytt?sen?, seuraten ?iti??n kun parooni O. W. Klinckowstr?m h?net Neaappelista mukaansa ry?sti, meni h?n naimisiin vuonna 1821, jolloin rikas ?iti osti Armfeltien suuren maatilan, ?minnen kartanon Halikon pit?j?st? ja muutti sen tytt?rens? mies- ja naispuolisten j?lkel?isten sukukartanoksi.
He olivatkin kaikki nyt parhaassa ij?ss??n ja heid?n vierailunsa el?hyttiv?t usein rattoisaa kotia. Poika, G?sta nuorempi, oli ollut sotilas, ottanut eron, asui nyt Joensuun kartanossa ollen avioliitossa serkkunsa hovineiti Marienne Armfeltin kanssa; sittemmin meni h?n j?lleen sotapalvelukseen, sai kenraalin arvon keisarillisessa seurueessa 1870 ja otti senj?lkeen eron. Vanhin tyt?r, Matilda, oli naimisissa Wieniss? ruotsalaisen ministerin, parooni Wedel-Jarlsbergin kanssa, kuoli 1862; toinen tyt?r Adelaide oli naimisissa majuri Gripenwaldin kanssa, ja nuorin, Olga, rohkenen sanoa kaunein nainen mit? viel? Suomessa oli ollut, pyh?? neitsytt? muistuttava, oli avioliitossa kreivi August Armfeltin, Viurilan herran kanssa; kuoli jo 1855.
Kreivit?r itse oli komea nainen, ?dame du grand monde? (suuren maailman nainen), kuten sanotaan ja oli ollut nuoruudessaan ep?ilem?tt? sangen kaunis,
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 39
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.