Martin Paz | Page 2

ruuniin liiviin, jonka alla oli karkeasta palttinasta tehty paita leve?ll? kauluksella; kaulusta oli p??stetty napista, niin ett? karvainen rinta oli n?kyviss?. Jonkunlaiseksi koristukseksi oli viheri?it? nauhoja neulottu h?nen lyhyille housuilleen, jotka taasen punaisilla sukkanauhoilla olivat sidotut maankarvaisiin sukkiin; jaloissa oli h?nell? h?r?n nahkasta tehdyt anturat; p??h?n kantoi h?n huippup?ist? hattua ja korvissa hohtivat suuret renkaat.
Tuupattuaan Andr�� Certaa tarkasteli h?n h?nt?, silmi??n pois k??nt?m?tt?.
"Kurja indiani", huusi mestisi nostaessaan k?tt??n.
H?nen yst?v?ns? pid?ttiv?t h?nt? ja Millaflores huusi, "Andr��! Andr��! Malta mielesi!"
"Kurja orja uskaitaa tuuppia minua!"
"H?np? on mielipuoli! H?n on nimelt??n Sambo!"
Sambo yh? j?yk?sti katseli mestisi?, jota h?n tahallaan oli tuuppinut. T?m?, raivostuneena, tarttui vy?h?n k?tkettyyn tikariin ja oli juuri hy?kk??m?isill??n h?tyytt?j?n kimppuun, kun kummallinen kurkku-??ni, joka oli perulaisen mets?linnun ??nen kaltainen, kuului k?velevien h?lin?ss?. Sambo katosi.
"V?kev? ja pelkuri", huusi Andr�� Certa.
"Malta mielesi", sanoi Millaflores hiljaa, "ja l?htek??mme pois P1aza Mayorilta. Liman naiset eiv?t ole miss??n niin r?yhkeit? kuin t??ll?".
Nuoret miehet l?htiv?t k?velem??n torin syrj?puoleen. Y? oli nyt seurannut p?iv?? ja naiset kantoivat syyst? nimens? "tapadas" [espanjalainen sana, merkitsee k?tketyt], sill? ei voinut eroittaa heid?n vartaloaankaan vaipan alta, joka kokonaan verhosi heit?.
P1aza Mayorilla oli viel? sangen vilkas liike. Huuto ja r?hin? eneni yh?. Hevoskaartilaiset, jotka olivat asetetut varakuninkaan palatsin keskim?isen portin ulkopuolelle torin pohjoispuolella, vaivoin pysyiv?t alallaan t?ss? hurjassa v?kijoukossa. Kaikenlaisia tehdastelijoita oli kokoontunut t?lle torille, jossa nyt oli kaikenmoisia tavaroita kaupan. Varakuninkaan palatsin alakerta ja kirkon kivijalka, joissa oli kauppapuoteja, muodostivat yhteens? suuren puodiston, jossa n?htiin tropikien kaikki tuotteet.
T?ll? paikalla oli siis suuri h?lin?; mutta kun Angelus kaikui kirkon tornista, taukosi yht?kki? koko t?m? melu. Rukousten kuiskaaminen seurasi huutoja ja naiset seisahtuivat keskell? k?vely?ns? tarttuen rukousnauhoihinsa.
Kaikkien muitten seisahtuessa ja laskeutuessa polvilleen, koki vanha naispalvelija, joka seurasi nuorta tytt??, raivata itselleen tiet? v?kijoukon l?pi. T?st? syyst? soimattiin ja haukuttiin molempia naisia, koska h?iritsiv?t rukousta. Nuori tytt? tahtoi seisahtua, vaan naispalvelija raahasi h?nt? innokkaasti mukanaan.
"N?ettek? tuota perkeleen tyt?rt?", sanoi joku l?heisyydess?.
"H?n on er?s Caracamin [haukkumanimi, jolla perulaiset nimitt?v?t europalaisia] naisista!"
Muori tytt? seisahtui vihdoin vallan hurmautuneena. ?kki? l?i muulin ajaja h?nt? oikap??lle ja tahtoi pakottaa h?nt? notkistamaan polviaan, vaan ajaja oli tuskin koskenut h?neen, ennenkuin voimakas k?si kaatoi ajajan maahan. Silm?nr?p?yksen h?iri? seurasi t?t? ly?nti?, joka suoritettiin salaman nopeudella.
"Pakene neitoseni", kuiskasi lempe? ja kunnioittava ??ni nuoren tyt?n korvaan.
Tytt? k??nn?hti, kalpeana s?ik?hyksest? ja n?ki nuoren, pitk?n indianin, joka ristiss? k?sin pelotonna odotti vastustajaansa.
"Totta tosiaan, me olemme hukassa!" huusi naispalvelija taluttaessaan nuorta tytt?? pois.
Muulin ajaja, puolittain huumauksissa ly?nnist?, nousi seisaalle, mutta, ollen liian viisas kostaakseen niin rohkealle ja pelk??m?tt?m?lle vastustajalle kuin nuori indiani, l?hti pois ajaen muuliaan ja mutisten tyhji? uhkauksia.

II.
Liman kaupunki piileilee Rimacin jokilaaksossa, yhdeks?n franskalaista peninkulmaa joen suusta. Pohjassa ja id?ss? kohoaa maa aallontapaisesti ja t?m? seutu on Andien suuren vuorisel?nteen jatkona. Liman etukaupunkien tienoilla loppuu Luriganchon jokilaakso, jonka kaupungin edustalla alkavat San Christovalin ja Amancaien vuoriharjanteet muodostavat. Itse kaupunki sijaitsee joen toisella rannalla, vaan toisella puolella on etukaupunki San Lazaro ja molempia rantoja yhdist?? viisiholvinen silta, joka lep?? kohisevaan koskeen upotetuilla, ??rett?m?n suurilla kivi-arkuilla. K?velij?it? varten on penkki?, joilla keikarit venyttelev?t ruumiitansa kes?-illoilla ja joilta saattavat katsella kaunista koskea.
Kaupunki on 2 peninkulmaa [nim. Franskan, s.o. noin 3 virstaa] pitk? id?st? l?nteen ja ainoastaan 1 1/4 peninkulmaa leve? sillalta muureille. Muurit, 12 jalkaa korkeat ja 10 jalkaa paksut l?hinn? maata, ovat rakennetut "adobesta", auringossa kuivatuista tiilist?. Tiilet ovat tehdyt savesta ja olkisilpuista sek? ovat vallan sopivia kest?m??n maanj?ristyksi?. Vallissa on 7 porttia ja 3 ajoporttia ja vallinp??ss? on pienoinen linnoitus Sainte Catherine.
Sellainen on vanha "kuningaskaupunki", jonka Frans Pizarro perusti loppiaisena vuonna 1534. Kaupungissa on tapahtunut useita vallankumouksia ja viel?kin tapahtuu niit? tuon tuostakin. Lima oli muinoin Amerikan t?rkein tavarapaikka Tyynen meren rannalla. Liman tulee t?t? kiitt?? Callaon satamaa, joka 1779 rakennettiin omituisella tavalla. Annettiin vanhan rekatin joutua karille ja se t?ytettiin kivill?, soralla sek? kaitenlaisilla t?hteill?. Sitten paalutettiin se ymp?riins? rhizophorapaaluilla [er?s amerikalainen puunlaji], joita oli tuotu Guayaquillista ja jotka eritt?in hyvin voivat kest?? vedess? lahoamatta; t?ten v?hitellen syntyi se vankka perustus, jolla Callaon satamarakennukset lep??v?t.
Ilmanalansa puolelta, joka on lauhempi kuin Kartagenan ja Bahian, jotka kaupungit ovat samalla leveys-asteella Etel?-Amerikan toisella rannalla, Lima kuuluu Uuden mailman mit? suloisimpien kaupunkien joukkoon. Tuulella on kaksi suuntaa, jotka eiv?t vaihettele: tuuli joko k?y lounaasta ja j?htyy kulkiessaan Tyynen valtameren yli tahi k?y tuuli kaakosta ja silloin taasen on sit? raitistuttanut Cordillerien j?iset huiput.
Y?t ovat kauniit ja terveelliset t?ll? tropillisella leveys-asteella; ?isin on virvoittava kaste, joka tekee maan hedelm?lliseksi, vaikka taivas alati on sekeess?. P?iv?n kuluttua iltapuoleen viett?v?t Liman asukkaat mielell??n ylellisi? seurojaan nyt raitistuneissa huoneissaan pelaamalla l'hombrea, er?st? hispanialaista seurapeli?; kadut pian k?yv?t autioiksi ja ainoastaan ravintoloissa on nyt oluen- ja viinanjuojia.
T?n? iltana saapui nuori tytt? naispalvelijansa seurassa ilman muita seikkailuja Rimacin sillalle, jossa h?n seisahtui kuunnellen ep?selv?? h?lin??, joka h?nen s?ik?htyneess? mielikuvituksessaan tuli viel? kuuluvammaksi. Tytt? huomasi kuitenkin, ett? t?m? h?lin? oli ainoastaan muulien kellojen kilin?? sek? er??n Indianin vihellyksi?.
Nuori tytt?, jonka nimi oli Sara, joudutti matkaansa ja astui is?ns?, juutalaisen Samuelin huoneesen. H?nell? oli tummanv?rinen l?ninki yll??n,