Maksimilian Aukusti Myhrberg

Maksimilian Aukusti Myhrberg,
by Julius Krohn

The Project Gutenberg EBook of Maksimilian Aukusti Myhrberg, by
Julius Krohn This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost
and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it
away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License
included with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Maksimilian Aukusti Myhrberg
Author: Julius Krohn
Release Date: August 20, 2006 [EBook #19088]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK
MAKSIMILIAN AUKUSTI MYHRBERG ***

Produced by Tapio Riikonen

MAKSIMILIAN AUGUSTI MYHRBERG
Suomeksi kokoon pannut
J. KROHN

Werner Söderström, Porwoo, 1881.

[Tähän elämäkertaan on käytetty kaikki tiedossa olewat hajalliset
kirjoitukset Myhrberg'istä ynnä myös koko joukko wainajan
sukulaisilta ja ystäwiltä saatuja suullisia tarinoita.]

Ruotsinwallan aikana oli hywin tawallista että ruotsalaisia miehiä
lähetettiin meidän maalle wirkamiehiksi. Sillä lailla myös saapui
Suomeen wiime wuosisadan lopulla ruotuwäen kapteeni Antti
Myhrberg, joka sai tulliherran paikan Raahen kaupunkissa. Eikä
aikaakaan, niin kiintyi hän uuteen kotiinsa wielä lujemmilla kuin
wirkawelwollisuuden siteillä; hänen näet onnistui saada omaksensa
kaunis ja moniawuinen neiti Kristiina Sowelius, jonka suku --
perisuomalaista Sowioin kantaperää -- oli Raahen wanhimpia,
rikkaimpia. Yhtähywin muutti kapteeni Myhrberg sotawuonna 1808
takaisin synnyinmaallensa, lieneekö hänen sitten, niinkuin muutamat
kertowat, täytynyt soturina rientää paikalleen armeijassa wai joku muu
syy ollut waikuttimena. Hänen waimonsa ei kuitenkaan seurannut häntä
Ruotsiin; hän jäi lasten kanssa -- niitä oli wiisi poikaa ja yksi tytär --
asumaan Knuuttilan tilalle likellä Oulua, missä kaupungissa kapteeni
wiime aikoina oli tulliwirkaansa toimittanut.
Rouwa Myhrberg oli monin puolin erittäin etewä nainen. Hänellä oli
jalo sydän, luja mielenlaatu ja luonnoltaan tawattomat hengen lahjat.
Näitä wiimemainittuja hän, koska ei siihen aikaan wielä mitään kouluja
tyttöjä warten meidän maassamme löytynytkään, oli omin neuwoin
harjoitellut ja kehitellyt. Hän oli oppinut ja lukenut paljon, warsinkin
maantietoa ja historiaa koskewia kirjoja, niin että häntä yleisesti
mainittiin puoleksi kunnioittawaisella, puoleksi pilkkailewaisella
liikanimellä "Raahen kirjasto" (muuta kirjastoa ei silloin ollutkaan
olemassa koko kaupungissa). Tieteellisten lukemistensa rinnalla oli hän
myös kaunokirjallisuuttakin lukenut paljon enemmän kuin useimmat
naiset Suomessa hänen aikanansa. Parempaa opettajaa ja kaswattajaa ei
siis olisi woinut toiwoakaan noille isättömäksi jääneille lapsille.
Pienestä pikaraisesta asti he jo kuuliwat äidin suusta innokkaita

tarinoita sekä muinais= että nyky=ajan mainioista jaloista miehistä
ynnä myös eläwiä, kirjallisia kertomuksia wieraista maista ja kansoista.
Kaikesta tästä kohosi heidän mielensä ja halunsa jo aikaiseen
tawallisista jokapäiwäisistä tapauksista ihmiskunnan ylimmäisiin
pyrintöihin ja tottuiwat heidän silmänsä laajempaan kuin oman
kotinurkan piiriin.
Merkillistä ja sangen huwittamaa on kuulla kuinka nämät äidin
kertomukset aiwan eri lailla, kunkin erilaista luonnetta myöten,
waikuttiwat lapsiin. Muut weljekset -- joista useammat sitten tuliwat
merikatteineiksi -- kuulteliwat mielimmin juttuja Kolumbus'esta tai
muista matkaajoista kaukaisilla mailla. Mutta kolmas poika ei tyytynyt
ennen kuin sai äidin tarinoimaan Kreikan ja Rooman urhoista; silloin
hän wasta kuulteli koko sydämmestään, suu auki, silmääkään
räwähtämättä.
Tämä poika, Mattias Aukusti [edellisen arkipäiwäisen nimen hän sitten
itse muutti runollisemmaksi Maksimilianiksi], syntynyt Raahessa
Heinäk. 24 p. 1799, kuuluu olleen näöltään, terweydeltään ja
wäkewyydeltään ilminen karhun pentu. Kaikki Myhrberg'in pojat
oliwat riwakat kaikissa ruumiinharjoituksissa ja karskit kaikkia säitä
kestämään. Oikein Suomen poikien tawalla saattoi nähdä heidän
tulikuumasta saunasta, punaisina kuin krawut, juoksewan ulos
lumihankeen piehtaroimaan. Hiihtämisessä, uimisessa, weneenlaskussa,
ampumisessa he oliwat mestareita. Kaikki muut woitti kuitenkin
Mattias Aukusti woimallaan, taitawuudellaan ja pelottomuudellaan,
niin että aina oli kumppaleittensa päämiehenä ja kuninkaana. Tähän
ylimmäiseen paikkaan wielä wahwisti hänet leikkiweljein rakkaus,
jonka hän lujalla uskollisuudellaan ystäwyydessä sekä suoralla, jalolla
sydämmellään oli taiwuttanut puolellensa.
Hywä onni on säilyttänyt meille pari hywin luonnetta kuwaawaista,
hauskaa juttua tästä Myhrberg'in wallattoman poikuuden ajasta.
Pienenä paitaressuna lankesi hän kerran kalliolle ja löi suuren kuhmun
otsahansa. Pikku mies tuosta ei parkaissut, ei älähtänyt, nousi waan
wakawasti, mitään wirkkamatta seisaalleen; mutta kun hän sitten hattua
päähänsä pannessa hawaitsi ettei saanutkaan paisunutta otsaansa siihen

sisään, kas silloin wasta kyyneleet silmistä purskahtiwat; kipu ei ollut
hänen wakawuuttaan woinut järkähdyttää, siihen tarwittiin
woimallisempi mielen liikutin -- harmistus. -- Toisessa tilaisuudessa
taas, kun pojat myllymäellä peuhaeliwat, Myhrberg sai hurjan
mieli=johteen päähänsä ja tarttui ympärikäywään tuulimyllyn siipeen,
muka lentää yrittääkseen. Siipi, kohotettuaan häntä kappaleen matkaa
ilmaan, sitten, niinkuin luonnollista oli, wiskasi hänet aika wauhtia
jälleen maahan, jossa pojalta molemmat käsiwarret katkesiwat.
Walittamatta, itkemättä kärsi Myhrberg kowaa kipuansa, antaen ääneti,
niinkuin wanha sotasankari, tehdä waiwaisille jäsenilleen kaikki
tarpeelliset temput. Mutta nähdessään äitinsä itkewän -- se olikin
ensikerta, että hän sitä oli nähnyt -- tää lujamielinen poikakaan ei
woinut enää pitää sydämmestä uhkuawia wesikarpaleita. Ajan ja paikan
täydelliseksi kuwaamiseksi olkoon tähän wielä lisätty, että käsiwarsien
sitojana ja parantajana ei ollutkaan mikään oppinut lääkäri, waan
wanha wiisas akka, jonka huulien malosta wirtaeli yhtä paljon
loitsurunoja kuin kädestä woiteita. Kumpainenko konsti siinä lienee
tehnyt tehoisimman waikutuksen, jääköön puhumatta; se waan on
warma että moni Turkkilainen ja moni mun wastustaja sitten on saanut
kowin hywin kokea, ettei Myhrberg'in luut tuosta katkeemisesta
suinkaan olleet tulleet heikommiksi.
Oulun triwialikoulun läpikäytyänsä lähetettiin Myhrberg 14=wuotisena
Upsalaan asuma=oppilaaksi prow.