Maksimilian Aukusti Myhrberg

Maksimilian Aukusti Myhrberg, by Julius Krohn

The Project Gutenberg EBook of Maksimilian Aukusti Myhrberg, by Julius Krohn This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Maksimilian Aukusti Myhrberg
Author: Julius Krohn
Release Date: August 20, 2006 [EBook #19088]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MAKSIMILIAN AUKUSTI MYHRBERG ***

Produced by Tapio Riikonen

MAKSIMILIAN AUGUSTI MYHRBERG
Suomeksi kokoon pannut
J. KROHN
Werner S?derstr?m, Porwoo, 1881.

[T?h?n el?m?kertaan on k?ytetty kaikki tiedossa olewat hajalliset kirjoitukset Myhrberg'ist? ynn? my?s koko joukko wainajan sukulaisilta ja yst?wilt? saatuja suullisia tarinoita.]

Ruotsinwallan aikana oli hywin tawallista ett? ruotsalaisia miehi? l?hetettiin meid?n maalle wirkamiehiksi. Sill? lailla my?s saapui Suomeen wiime wuosisadan lopulla ruotuw?en kapteeni Antti Myhrberg, joka sai tulliherran paikan Raahen kaupunkissa. Eik? aikaakaan, niin kiintyi h?n uuteen kotiinsa wiel? lujemmilla kuin wirkawelwollisuuden siteill?; h?nen n?et onnistui saada omaksensa kaunis ja moniawuinen neiti Kristiina Sowelius, jonka suku -- perisuomalaista Sowioin kantaper?? -- oli Raahen wanhimpia, rikkaimpia. Yht?hywin muutti kapteeni Myhrberg sotawuonna 1808 takaisin synnyinmaallensa, lieneek? h?nen sitten, niinkuin muutamat kertowat, t?ytynyt soturina rient?? paikalleen armeijassa wai joku muu syy ollut waikuttimena. H?nen waimonsa ei kuitenkaan seurannut h?nt? Ruotsiin; h?n j?i lasten kanssa -- niit? oli wiisi poikaa ja yksi tyt?r -- asumaan Knuuttilan tilalle likell? Oulua, miss? kaupungissa kapteeni wiime aikoina oli tulliwirkaansa toimittanut.
Rouwa Myhrberg oli monin puolin eritt?in etew? nainen. H?nell? oli jalo syd?n, luja mielenlaatu ja luonnoltaan tawattomat hengen lahjat. N?it? wiimemainittuja h?n, koska ei siihen aikaan wiel? mit??n kouluja tytt?j? warten meid?n maassamme l?ytynytk??n, oli omin neuwoin harjoitellut ja kehitellyt. H?n oli oppinut ja lukenut paljon, warsinkin maantietoa ja historiaa koskewia kirjoja, niin ett? h?nt? yleisesti mainittiin puoleksi kunnioittawaisella, puoleksi pilkkailewaisella liikanimell? "Raahen kirjasto" (muuta kirjastoa ei silloin ollutkaan olemassa koko kaupungissa). Tieteellisten lukemistensa rinnalla oli h?n my?s kaunokirjallisuuttakin lukenut paljon enemm?n kuin useimmat naiset Suomessa h?nen aikanansa. Parempaa opettajaa ja kaswattajaa ei siis olisi woinut toiwoakaan noille is?tt?m?ksi j??neille lapsille. Pienest? pikaraisesta asti he jo kuuliwat ?idin suusta innokkaita tarinoita sek? muinais= ett? nyky=ajan mainioista jaloista miehist? ynn? my?s el?wi?, kirjallisia kertomuksia wieraista maista ja kansoista. Kaikesta t?st? kohosi heid?n mielens? ja halunsa jo aikaiseen tawallisista jokap?iw?isist? tapauksista ihmiskunnan ylimm?isiin pyrint?ihin ja tottuiwat heid?n silm?ns? laajempaan kuin oman kotinurkan piiriin.
Merkillist? ja sangen huwittamaa on kuulla kuinka n?m?t ?idin kertomukset aiwan eri lailla, kunkin erilaista luonnetta my?ten, waikuttiwat lapsiin. Muut weljekset -- joista useammat sitten tuliwat merikatteineiksi -- kuulteliwat mielimmin juttuja Kolumbus'esta tai muista matkaajoista kaukaisilla mailla. Mutta kolmas poika ei tyytynyt ennen kuin sai ?idin tarinoimaan Kreikan ja Rooman urhoista; silloin h?n wasta kuulteli koko syd?mmest??n, suu auki, silm??k??n r?w?ht?m?tt?.
T?m? poika, Mattias Aukusti [edellisen arkip?iw?isen nimen h?n sitten itse muutti runollisemmaksi Maksimilianiksi], syntynyt Raahessa Hein?k. 24 p. 1799, kuuluu olleen n??lt??n, terweydelt??n ja w?kewyydelt??n ilminen karhun pentu. Kaikki Myhrberg'in pojat oliwat riwakat kaikissa ruumiinharjoituksissa ja karskit kaikkia s?it? kest?m??n. Oikein Suomen poikien tawalla saattoi n?hd? heid?n tulikuumasta saunasta, punaisina kuin krawut, juoksewan ulos lumihankeen piehtaroimaan. Hiiht?misess?, uimisessa, weneenlaskussa, ampumisessa he oliwat mestareita. Kaikki muut woitti kuitenkin Mattias Aukusti woimallaan, taitawuudellaan ja pelottomuudellaan, niin ett? aina oli kumppaleittensa p??miehen? ja kuninkaana. T?h?n ylimm?iseen paikkaan wiel? wahwisti h?net leikkiweljein rakkaus, jonka h?n lujalla uskollisuudellaan yst?wyydess? sek? suoralla, jalolla syd?mmell??n oli taiwuttanut puolellensa.
Hyw? onni on s?ilytt?nyt meille pari hywin luonnetta kuwaawaista, hauskaa juttua t?st? Myhrberg'in wallattoman poikuuden ajasta. Pienen? paitaressuna lankesi h?n kerran kalliolle ja l?i suuren kuhmun otsahansa. Pikku mies tuosta ei parkaissut, ei ?l?ht?nyt, nousi waan wakawasti, mit??n wirkkamatta seisaalleen; mutta kun h?n sitten hattua p??h?ns? pannessa hawaitsi ettei saanutkaan paisunutta otsaansa siihen sis??n, kas silloin wasta kyyneleet silmist? purskahtiwat; kipu ei ollut h?nen wakawuuttaan woinut j?rk?hdytt??, siihen tarwittiin woimallisempi mielen liikutin -- harmistus. -- Toisessa tilaisuudessa taas, kun pojat myllym?ell? peuhaeliwat, Myhrberg sai hurjan mieli=johteen p??h?ns? ja tarttui ymp?rik?yw??n tuulimyllyn siipeen, muka lent?? yritt??kseen. Siipi, kohotettuaan h?nt? kappaleen matkaa ilmaan, sitten, niinkuin luonnollista oli, wiskasi h?net aika wauhtia j?lleen maahan, jossa pojalta molemmat k?siwarret katkesiwat. Walittamatta, itkem?tt? k?rsi Myhrberg kowaa kipuansa, antaen ??neti, niinkuin wanha sotasankari, tehd? waiwaisille j?senilleen kaikki tarpeelliset temput. Mutta n?hdess??n ?itins? itkew?n -- se olikin ensikerta, ett? h?n sit? oli n?hnyt -- t?? lujamielinen poikakaan ei woinut en?? pit?? syd?mmest? uhkuawia wesikarpaleita. Ajan ja paikan t?ydelliseksi kuwaamiseksi olkoon t?h?n wiel? lis?tty, ett? k?siwarsien sitojana ja parantajana ei ollutkaan mik??n oppinut l??k?ri, waan wanha wiisas akka, jonka huulien malosta wirtaeli yht? paljon loitsurunoja kuin k?dest? woiteita. Kumpainenko konsti siin? lienee tehnyt tehoisimman waikutuksen, j??k??n puhumatta; se waan on warma ett? moni Turkkilainen ja moni mun wastustaja sitten on saanut kowin hywin kokea, ettei Myhrberg'in luut tuosta katkeemisesta suinkaan olleet tulleet heikommiksi.
Oulun triwialikoulun l?pik?yty?ns? l?hetettiin Myhrberg 14=wuotisena Upsalaan asuma=oppilaaksi prow. Grennander'in luoksi. Niinkuin kerrotaan k?wi h?nelt? ruotsin kielen puhuminen sinne tullessa sangen kankeasti, sill? kotona ja koulukumppalein seurassa oli suomi ollut