Lukemisia lapsille 2

The Project Gutenberg EBook of Lukemisia lapsille 2, by Zacharias
Topelius
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.net

Title: Lukemisia lapsille 2
Author: Zacharias Topelius
Release Date: July 16, 2005 [EBook #16314]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
0. START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK LUKEMISIA
LAPSILLE 2 ***
Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm
LUKEMISIA LAPSILLE.
Kirjoitti
Z. Topelius.
Tekijän luvalla suomennettu.
Kuvilla varustettu painos.
2:nen osa.
Ensimmäisen kerran julkaissut
Werner Söderström 1893.
Toisen osan sisällys:
Esipuhe kaikille hyville lapsille..................
siv. 1.
Pojalle.........................................

... " 5.
Tytölle.........................................
... " 9.
Kallis
kysymys..................................... "
12.
Pikku Valtterin merkilliset vaiheet................
" 17.
Luistelija......................................
... " 60.
Uuden vuoden
yö.................................... " 65.
Luonnon
salaisuus.................................. "
68.
Kun ruusuilla
maataan.............................. " 75.
Adalminan
helmi.................................... "
81.
Poika
Raahesta..................................... "
92.
Kevään
satu........................................ "
99.
Koivujen
juurella.................................. "
101.
Syyslaulu.......................................
... " 103.
Aallottaren
jäljet................................. " 104.
Satu Rutimosta ja Pilviparrasta....................
" 109.
Suojelusenkeli..................................
... " 119.
Saul ja
David...................................... "
153.
Kirkkaalla
jäällä.................................. "
156.

Verna
Roosa........................................ "
158.
Valvaan
kynä....................................... "
161.
Sampo
Lappalainen.................................. "
169.
Joululaulu......................................
... " 184.
Satu seitsemästä
sisaruksesta...................... " 186.
Varpunen
Joulu-aamuna.............................. "
189.
Urholan
linna...................................... "
191.
Lintu
sininen...................................... "
197.
ESIPUHE KAIKILLE HYVILLE LAPSILLE.
Olipa kerran lintu Suomen metsässä. Hän lauleli hongille ja kuusille,
koivuille ja pihlajille; kissankello niityllä kuuli hänen äänensä ja ruo'ot
rannalla kuuntelivat hänen laulujansa. Hänen oikea kotonsa oli tuo
suuri erämaa, taivaan pilvet olivat hänen veljensä ja sisarensa,
kellahtava kanervikko hänen kätkyensä ja tuulet ja aallot hänen
lapsuutensa kehtolaulut.
Silloin enkeli käveli metsässä ja sanoi lintuselle: lauleleppas lapsille!
Lintu sanoi: minun ääneni on heikko; tokkohan lapset kuuntelisivat
minua?
Enkeli sanoi: laulele sydämmesi pohjasta, niin he kuuntelevat sinua.
Mitä ma laulan? kysyi lintu.
Enkeli vastasi: lauluja ja satuja. Laulele Jumalan ylistystä; laulele

Hänen kaikkivaltiaisuudestansa ja Hänen hyvyydestänsä. Laulele
luonnon ihanuudesta ja Luojan viisaudesta; laulele, kuinka Jumalan
henki vallitsee mailmassa ja vaikuttaa kaikki kaikissa. Laulele myöskin
siitä hyvästä, jota löytyy maan päällä, hurskaudesta ja hyvistä avuista,
rohkeudesta ja vilpittömyydestä, nöyryydestä ja armeliaisuudesta.
Laulele vapaasti ja iloisesti. Laulele päivänpaistetta itse surunkin yöhön,
mutta laulele aina jalosti, että jääpi niinkuin heijastus korkeudesta
elämän rajuimpiinkin leikkeihin.
Lintu sanoi: hyvä enkeli, tahtoisin mielelläni täyttää tahtosi. Mutta sinä
tiedät minut vähäpätöiseksi olennoksi, puuttuvaiseksi, tiedät minut
ainoastaan yhdeksi monesta tuhannesta suuressa metsässä. Kuka on
antava minulle voimaa niin tärkeään toimeen kuin laulaminen lapsille
on? Eiköhän lapset kuulu Jumalan valtakuntaan? Ja sinä tahdot, että
minä, joka kannan maan tomua, siivilläni ja myrskyjä sydämmessäni,
puhuisin Jumalan valituille!
Enkeli sanoi: itsestäsi et voi täällä mitään. Vaikka olisitkin valkoinen
kuin lumi ja vaikka sinulla olisi paratiisilinnun kieli ja salakielisen
suloisimmat liverrykset, ja taitaisit laulaa aamuruskon laulut maailman
alusta asti, niin tämä kaikki olisi tyhjää ilman Jumalan voimatta, ja
sinun äänesi kuolisi soinnutonna, niinkuin hietajyvänen vierii meren
pohjaan. Mutta rukoile sydämmessäni ylhäältä voimaa; katso, silloin
työ ei enää ole sinun, vaan Hänen, joka sinun lähetti, ja joka on
heikoissa väkevä.
Lintu sanoi: minä teen niin, kuin olet sanonut. Ja hän lauloi.
Nyt, hyvä lapsi, tulevat hänen laulunsa ja satunsa sinulle Suomen
metsästä, puiden haituvien lailla, joita tuuli tuopi siemenien kera
keväällä. Suomen lapset, tahdotteko kuunnella sanoja, joita lehdet ja
oksat puhuvat?
Sinä rakas ystävä, sinä Jumalan valittu, sinä, joka kuulut Jumalan
valtakuntaan ja pienin kirkkain silmin katselet sisään taivaasen, sinulle
tahdon sanoa sanasen tästä kirjasta. Se on mitä pienimpiä kirjoja eikä se
sisällä paljon viisautta. Se lentää linnun siivillä yli kukkien, lehtien: se
leikkii ajatusten kanssa. Mutta soisin mielelläni, että enkelin siivestä

olisi edes yksi sulka jäänyt linnunsiipihin. Soisin niin mielelläni, että
tämäkin kirjanen ja hänen siskonsa kuuluisivat Jumalan valtakuntaan.
Jos joskus huomaisit sen houkuttelevan sinua erilleen Jumalasta, niin
heitä se pois tyköäsi, sillä parempi on, että se upotettaisiin meren
syvyyteen, kuin että se, niinkuin Vapahtajamme sanoo, "pahentaisi
yhden näistä pienistä".
Mutta minä tahtoisin myöskin mielelläni antaa sinulle raittiin, iloisen ja
rohkeamielisen kirjan. Jumala ei tahdo, että me itkustellen
vaeltaisimme halki maailman, vaan päin vastoin, että tekisimme työtä
innolla ja toivossa, palvelijoina Hänen valtakunnassansa. Maailmassa
löytyy ainoastaan yksi suuri suru, ja se suru on synti, kun rikomme
Jumalatamme vastaan. Rukoilkaamme sentähden, ett'emme tällä
suurella surulla raskauttaisi Hänen isällistä sydäntänsä, ja näin me
iloisina elämme Hänen ijankaikkisen armonsa päivänpaisteessa.
Rakas Isä taivahissa, sinä, jonka ääni ei puhu meille ainoastaan virsien
säveleistä, vaan myöskin linnun viserryksestä ja lähteen lirinästä ja
lapsen viattomista leikeistä,