Kuningas Lear

Kuningas Lear



The Project Gutenberg EBook of Kuningas Lear, by William
Shakespeare This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost
and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it
away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License
included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Kuningas Lear
Author: William Shakespeare
Translator: Paavo Cajander
Release Date: August 8, 2005 [EBook #16490]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK
KUNINGAS LEAR ***

Produced by Tapio Riikonen

KUNINGAS LEAR
Kirj.

William Shakespeare
Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi 1883.

Näytelmän henkilöt:
LEAR, Britannian kuningas. RANSKAN KUNINGAS. BURGUNDIN
HERTTUA. CORNWALLIN HERTTUA. ALBANIAN HERTTUA.
KENTIN KREIVI. EDGAR, Glosterin poika. EDMUND, Glosterin
äpäräpoika. CURAN, hoviherra. OSWALD, Gonerilin hovimestari.
Eräs vanhus, Glosterin vuokramies. Lääkäri. Narri. Sotaherra,
Edmundin palveluksessa. Ritari, Cordelian seuruetta. Airut. Cornwallin
palvelijoita. GONERIL, | REGAN, | Learin tyttäret. CORDELIA, |
Ritareita Learin palveluksessa, sotaherroja, sanansaattajia, sotamiehiä
ja seuralaisia.
Tapahtumapaikka: Britannia.

ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
Ensimmäinen kohtaus.
Juhlasali kuningas Learin hovilinnassa. (Kent, Gloster ja Edmund
tulevat.)
KENTIN KREIVI. Luulin kuninkaan enemmän suosivan Albanian kuin
Cornwallin herttuata.
GLOSTER. Siitähän meistä aina näytti; mutta nyt, valtakunnan
jakajaisissa, ei tule ilmi, kumpaa herttuata hän suuremmassa arvossa
pitää, sillä osuudet ovat niin tasan mitatut, ett'ei turhan tarkinkaan
tietäisi, minkä osan valita.
KENTIN KREIVI. Eikö tämä ole poikanne, mylord?
GLOSTER. Onhan tuon kasvatus ollut minun huolenani; olen niin

usein punastunut tunnustaakseni häntä, että jo olen siinä kohden häpyni
kadottanut.
KENTIN KREIVI. En käsitä teitä.
GLOSTER. Mutta tuon pojan äiti hän käsitti mun hän; ja siitäkös hän
paisui, ja sai kuin saikin pojan kehtoonsa ennen kuin vuoteesensa
puolison. Hoksaatteko virheen?
KENTIN KREIVI. En saata toivoa tekemättömäksi virhettä, jonka
seuraus on noin muhkea.
GLOSTER. On minulla toinenkin poika, laillisella tiellä saatu ja vuotta
vanhempi tätä, vaan joka ei kuitenkaan ole rakkaampi mulle. Sillä
vaikka tämä veitikka tuli hiukan röyhkeästi mailmaan, ennen kuin
käskettiinkään, oli kuitenkin hänen äitinsä kaunis. Hauska huvi oli
häntä tehdä, ja äpäräpoika on kuin onkin lapseksi omistettava. --
Tunnetko, Edmund, tätä ylimystä?
EDMUND. En, jalo herra.
GLOSTER. Jalo herra Kent: muistele häntä tästä lähin kelpo
ystävänäni.
EDMUND. Nöyrin palvelijanne, herra kreivi.
KENTIN KREIVI. Oikein mun täytyy teitä rakastaa, ja pyydän saada
lähemmin tutustua teihin.
EDMUND. Koetan parastani sitä ansaitakseni.
GLOSTER. Hän on yhdeksän vuotta ollut ulkomailla ja lähtee kohta
jälleen. -- Kuningas tulee.
(Torventoitauksia kuuluu.) (Lear, Cornwall, Albania, Goneril, Regan,
Cordelia ja seuralaisia tulee.)
LEAR. Burgundian ja Ranskan prinssit, Gloster, Sisähän tuokaa.

GLOSTER. Kyllä, kuninkaani.
(Gloster ja Edmund lähtevät.)
LEAR. Salattu aikeemme nyt tulkoon ilmi. Tuo kartta tuokaa. --
Tietkää, kolmijakoon Panemme valtamme, lujasti päättäin Kaikk'
ijältämme puistaa työt ja huolet Nuorempain harteille, ja taakatoinna
Madella hautaa kohti. -- Cornwall, poikan', Ja te, Albania, poikan' yhtä
rakas, Vakava tuumamme on tällä hetkell' Ilmaista tytärtemme
myötäjäiset. Näin vastaisia riitoj' estääksemme. Burgundian ja Ranskan
prinssit suuret, Nuorimman tyttäremme kilpa-yljät, Tääll' ovat kauan
lemmen pyyteill' olleet Vaan vastint' odottain. -- No, tyttäreni, (Kun
pois nyt luovutamme hallituksen, Maan-omistuksemme ja valtatoimet)
-- Sanokaa, ken teist' enin meitä lempii? Ett' anti runsain tulis osaks
sille, Joll' ansio on suurin. -- Goneril, Esikko, puhu ensin.
GONERIL. Isä, rakkaamp' Olette mulle kuin voin kielin virkkaa,
Näköä, ilmaa, vapautt' armahampi, Kalliimpi kultaa, aarteit',
arvokkaampi Kuin elo, armo, terveys, soreus, maine, Rakkaampi kuin
isä koskaan lapselleen on. Sanoiksi kiel' on köyhä, henki heikko; Niin
teitä lemmin, ett'ei rajaa, määrää.
CORDELIA (syrjään). Cordelia, entä sä? Vait vaan ja lemmi.
LEAR. Maan kaiken tuon, tuost' aikain tuohon viivaan, Sen
vehmasmetsät, arot, kalavirrat Ja laajat niittymaat nyt annan sulle Sun
ja Albanian heimon iki-omaks. No entä toinen tytär, armas Regan,
Cornwallin vaimo? Puhu.
REGAN. Yhtä maata Ja yhden-arvoinen kuin siskon' olen. Mun
uskollinen sydämeni tuntee, Ett' tyynni lausunut mun lempen' on hän;
Mut jäljess' on hän sentään: minä vannon Vihollisikseni muut ilot
kaikki, Joit' aistimiston laaja piiri tarjoo, Ja kalliin kuninkaani lempi
ainoo Autuuten' on.
CORDELIA (syrjään). Kuink' on Cordelia köyhä! Ei niinkään sentään:
lempeni, sen tiedän, On rikkahampi kuin mun kieleni.

LEAR. Ikuiseks perinnöks jää sun ja lastes Tuo kauniin vallan laaja
kolmannes, Somuudelt', alalt', arvolt' yhtä hyvä Kuin minkä Goneril sai.
-- No, isäs riemu, Et huonoin, vaikka nuorin, jonka lemmest' Osuuttaan
kiistää Burgundian maito Ja Ranskan viinit, mitä sanot, osan
Runsaamman voittaakses kuin siskos? Puhu.
CORDELIA. En mitään, kuninkaani.
LEAR. Et mitään?
CORDELIA. En mitään.
LEAR. Tyhjästä tyhjä tulee; vielä kerran.
CORDELIA. Min' onneton en sydäntäni nostaa Voi huulilleni; niin ma
teitä lemmin Kuin tulee mun, en päälle enkä vaille.
LEAR. Cordelia! Kuinka? Sanas hiukan muuta, Menetät muuten onnes.
CORDELIA. Isä hyvä, Teilt' elon, hoidon, lemmen sain, ja teille, Niin
kuin mun tulee, hellyytenne maksan: Rakastan, kuulen, kunnioitan teitä.
Miks siskot otti miestä, jos teit' yksin He lempivät? Jos minut joskus
naidaan, Se mies, jok' ottaa valani, saa puoliks Vaan sydämen, ja
lemmen, uskon puoliks. En koskaan, niinkuin siskot, ota miestä, Jott'