Iloisia juttuja I | Page 2

Kaapro Jääskeläinen
min? olen, kun en tuon vertaa tied? enk? tajua. Min? tuumaan, ett? ?tuoltapa ollaan Nilsi?n rajalta, ja viisaspa sit? olisikin, jos syntyiss??n jo tiet?isi kaiken maailman kompeet.?
Sitteh?n tuo selvitti, ett? t?m? nyt on se aina mainittu rautatie, ja siin? kulkevat vaunut pitkin kiskoja. On n?et py?riin sovitettu niin paraiksi koloa, ett? ne tien kohdalla pysyv?t.
No, saapihan tuon kumman n?hd? koht'sill??n.
Menin sitte min?kin muiden mukana piletin ostoon. Luukun takaa myym?mies tuskin raski nen?ns? ja toisen silm?ns? n?ytt??, kun kysyi, ett? mihin min? olen menev?. Arvelin itsekseni, ett? mit?h?n tuo sinuakin liikuttaa, kunhan itse tied?n. Mutta p??tin kumminkin vastata, ettei tuo p??se ylpe?ksi minua luulemaan: ?Niinp? tuo on maannut mieli mieless?ni, ett? menn? Helsinkiin Ville? katsomaan, ja on mulla v?h? viemisi?kin.? Vaikka olisin kuinka tinkinyt, ei alentanut hintaa 12 markasta 25 pennist?.
Sitte pantiin piletti taskuun ja l?hdettiin tien varrelle vorjailemaan. P?lyi siin? aina yksi ja toinen p?iv?nnousua kohden. Kohtapa alkaakin savua n?ky?, ja samassa kuuluu vinkaus semmoinen kuin olisi vahvanlaisella seip??ll? sikaa ly?nyt joku hyv?k?s.
Min? arvaan, ett? nyt se ?juna? vinkasi, ja tulla k?rr?tt??kin sielt? em? hamppua koko juna. Olihan semmoinen kuin olisi panna j?lekk?in ja nostaa py?rille kaikki Korpeiskyl?n m?kit -- ja olisivatpa saattaneet tarpeina menn? kaikkikin Nilsi?n m?kit, ennenkuin saisi mointa kyh?tyksi. Savu siit? tuprusi kuin h?yrylaivastakin. Mutta nyth?n sen hoksasin, ett? t?m? se onkin juuri se ?maamasiina?, josta kirkkoherran nappiotsa poika kertoi k?ydess?ni h?nt? kyyditsem?ss?. Seisottui se juna kuitenkin talon kohdalle, kuten ainakin hyv?laatuinen hevonen, ja sitte pist?yttiin pirttiin penkille istua vekottamaan.
Hetip? l?hdettiin liikkeelle, ensin hyvin hiljaa, mutta siit?h?n se vaan oli yltym??n p?in kuin Rytk?sen tappelu. Kohta se ravasi niin, ettei k?rsinyt ikkunasta katsoa ulos eik? silmi??n auki pit??. Ei sit? voi ihmisen kielell? sanoa, kuinka kovasti se kulki, paljoa kovemmin kuin pyssyn luoti. Niin sit? vaan menn? huristettiin, ja aina v?h? v?liin se seisottui hiukan henk?sem??n. Silloin v?h?n uskalsin silmi?ni raottaa -- ja my?s silloin, kun muutama sotaherra tuontuostakin k?vi n?pist?m?ss? piletin nurkkaa, ett? se pitemm?n p??lle n?ytti ihan rotan sy?m?lt?. Olisinhan min? tuon raskinut h?nelle kokonaankin antaa, vaan eip? se kelvannut, ennenkuin perill?.
2. Tulo Helsinkiin.
Helsinkiin tullessa oli tien varressa jo koko joukon isompi talo kuin muut sy?tt?paikat matkalla olivat olleet. Tulet ne olivat niin kirkkaat, ett? n?ki kuin p?iv?ll?, ja v?ke? oli vastassa jos mink? n?k?ist?. Katselin siin? ja toilailin, tokko Ville on arvannut tulla vastaanottamaan. Mutta vaikeapa sit? olisi tainnut olla tunteakaan muiden sotaherrain joukosta.
Seisoi tuossa muutama siviili-herrasmieskin, pitk? ja laiha kuin Niskalan kissa. Tosiaan olivat sill? niin pitk?t s??ret, ett? ihmeeksi minulle k?vi tuo uskallus, kun on rohennut semmoisille koiville nousta. H?nelt? min? kys?sin, ett? ?tokkohan tuntisit Taskis-Ville?, Keisarin kaartissa joka on?? Mutta tuopa ei ollut koko kuulevinaan. Jotakin vaan ?vinskastaan? m?l?hti, ja sitte l?hti astelemaan k?det sel?n takana ja keppi pitkin selk??.
Kun ei Ville? n?kynyt, l?ksin omin nokkineni k?velem??n. Sy?tt?talon edess? on iso tori, vaan se oli pime?, eik? n?kynyt muuta kuin iso joukko vossikoita, rinnan niin pitk?ss? riviss? kuin t?st? tuonne navettaan. Menin sitte yht? puhuttelemaan ja kysyin, ett? ?paljostako veisi Ville Taskiseen elikk? Keisarin kaartiin?? Uhkasi vied? 75 pennist?, mutta piti poliisilta ensin hakea lippu. -- Nuo ijankaikkiset piletith?n ovat tarpeen joka kohdassa, ei n?et p??se vossikallakaan ajamaan ilman niit?.
Sit?k?h?n varten niit? herroja kouluutetaan ja sy?tet??n, ett? sitte osaavat mokomia koukkuja asettaa?
L?hdet??n sitte ajamaan vieterirattailla kuin suuret herrat ja komesroodit pitkin katuja, joiden kahden puolen oli semmoisia kivirakennuksia, ett? Kuopion isoimpia taloja saisi panna viisi kuusi rinnakkain ja kolme nelj? p??llekk?in, eik? sittek??n syntyisi semmoisia.
3. Tahvo Taskisen vahtipalvelus.
Monen mutkan ja k??nteen per?st? tultiin er??n torin laitaan, jossa vossikka sanoi olevan kaartin kasarmin. Se oli hirve?n iso talo, kahta kauheampi kuin Jerusalemin temppeli Salomonin aikaan. Portin luona vahti er?s sotamies, jota ensin luulin Villeksi, vaan ei tuo sent??n Ville ollut. H?nelt? kysyin, tunteeko Ville Taskista, ja t?m? sanoi tuntevansa, kun viel? kuuluivat asuvan samassa plutuunassa.
Pyysin h?nt? viem??n minua Villen luo. Mutta h?n sanoi, ettei uskalla vahtipaikastaan liikahtaa. H?n koetti mulle neuvoa ja selitt??, miss? huoneessa Ville on, vaan en min? -- outo kun olin -- tuosta tullut hullua hurskaammaksi.
Siin? sit? aateltiin ja aprikoitiin, mutta juohtui sitte p??h?ni aika mukava keino. Min? pyysin sotamiehen antamaan mulle lakkinsa, p??llysnuttunsa ja kiv??rins?: min? j?isin vahtiin ja h?n menisi hakemaan Ville? ulos ja sanoisi h?nelle, ett? ukko Taskinen on tullut h?nt? tapaamaan.
Tuo nyt k?vi kuin naulaan. Min? j?in seist? j?k?tt?m??n, ja sotamies l?hti asialle. Siin? vuottelen, vuottelen hyv?n aikaa, eik? kuulu sotamiest? takaisin tulevaksi eik? Ville?. Jos tuo veitikka hyvinkin pistiin maata, arvelin, ja j?tti minut koko y?ksi seisomaan!
Astui sitte hyvin kiiltonappinen herra torin halki kasarmiin p?in. Sill?k?s oli helyj?, yksin kantap?iss?kin. Oli jos jonkinlaista silan solkea. Kun se tuli portille, min? ilman piloillani aloin pelotella, etten laske sis??n n?in y?n aikana. Se hihkasi:
?Mist? komppaniasta Te olette??
?Olempahan Korpeiskyl?n komppaniasta, Nilsi?n pit?j?n rajalta.?
?Humalassako sin? olet? -- Na pletscho! -- Vai etk? tunne toisen komppanian kapteenia??
?En toki tunne t?ss? hyv?ss? kyl?ss? muita kuin Villen -- jos lienette sattunut
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 27
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.