Helkavirsiä I-II | Page 3

t?m?n sukuinen,?ei murehi mennehi?,?riensi myrskyn? ratansa."
Paasi sein?ss? pakisi,?kuva haastoi kirjokulta:?"?sken sie sit? murehit,?kun on poikas mielipuoli."
Ylermi ylpe? is?nt??iski peitsen permantohon,?karahutti kankahalle;?n?ki pojan mielipuolen,?vy?lt? tapparan tapasi,?is? poikansa omansa?l?i tasaksi tanterehen.?Huuti suulla huikealla:?"Poika toinen teht?nehe?poika entist? ehompi."
Ylermi ylpe? is?nt??ajoi orhin akkunasta?messurahvahan rakohon;?tulta tuiski orhin turpa,?valoi silm?t valkeata,?enemm?n ylpe?n is?nn?n,?satulassa seisovaisen.
"T?ss' on mies t?m?n sukuinen,?ei anele armahdusta,?itse raudalla rakasti."
??ni pilvist? jyr?hti:?"?sken sie sit? anelet,?kun sa tullet Tuonen maille."
Ylermi ylpe? is?nt??tunsi lattian lahovan,?n?ki lieskan leimahtavan,?veti miekkansa verisen,?heitti kintahan kivehen?k?den kanssa poikki ly?dyn,?virkkoi viel? vierress?ns?:?"Ennen kirkko kaatunevi?kuin kinnas kivest? irki!?Ennen muurit murtunevi,?kuin sormi sein?st? murene!?Ennen aika tulkohonkin,?aika toinen, ankarampi,?joka ei kuololle kumarra,?ei matele Manalle mennen."
Kannusti oritta, liekit?l?i yli kultaisen kyp?r?n.--?Viel? on kivess? kinnas.
R?IKK? R??HK?.
Tuo turilas, R?ikk? r??hk?,?neuvoi tien viholliselle,?kahden kallion lomasta,?syksy-y?n? hiljaisena;?teki sen henkens? h?d?ss?.
Polttivat kyl?n poroksi,?surmasivat suuren kansan.?Yks on pirtti polttamatta,?se on pirtti R?ik?n r??hk?n.
Tuli toisen p?iv?n ilta.--?Palasi paennehetkin?yksi sielt?, toinen t??lt?,?kurkistellen, kuuristellen,?puita, pensaita p?lyen?ruumiille veristetyille,?raunioille rakkahille.
R?ikk? pirttins? ovella.?katselevi, kuuntelevi.?"Mit? etsit vanha vaimo?"
"Etsin kullaista kotia,?l?ysin suitsevat kypenet."
R?ikk? pirttins? ovella?kalpeana, kelme?n?.?"Mit? katsot kuoma kulta?"
"Katselen verist? veist?,?liek? veikon, liek? langon."
R?ik?n poika portahalla?itke? vetistelevi.?"Mit? itket poika parka?"
"Itken orhia iloista,?l?ysin tiuvun tien ohesta."
Piili R?ikk? pirttihins?,?elkes ukset, sulki salvat,?istui pankkonsa per?lle.?"Mit? tytt?ni murehit?"
"Miest? kaunoista murehin,?syyt? syntym?tt?m?ni."
Kuului jo salainen kuiske,?sisiliskona sihisi,?viikon vierren kyyn? kulki,?kuun mennen karhuna m?risi:?"Yks oli pirtti polttamatta,?miksi pirtti R?ik?n r??hk?n?"
R?ik?n vaimo valkeuinen?se sanan sanovi julki:?"N?ytti tien viholliselle,?neuvoi R?ikk? piilopirtit."
R?ikk? r?yhke? ?r?hti:?"Sen varsin valehtelitkin!?Vai onko n?kij? ollut?"
Vaimo valkea todisti:?"On ollut n?kij?t vankat,?t?hdet katsoi, kuuhut kuuli."
Ei ev?nnyt enempi R?ikk?,?hartiat alas jys?hti,?tunsi ilmi tullehensa;?otti k?yden orren p??lt?,?poikki permannon k?veli,?astui raskaasti tuvasta?siltapalkin painuessa.
K??ntyi h?n ovessa kerran:?"Vaimo, anna anteheksi,?kun sen tein, sinua muistin."
"Luoja armon antakohon."
Painoi kiinni pirtin uksen.--?Seisahti etehisess?,?siit? siirsihe pihalle,?pihalta ver?j?n suulle,?ver?j?lt? kaivotielle;?kaivotielt? korpitielle;?silm?ss?ns? y? ikuinen,?mieless?ns? murhe mykk?.
K??ntyi mies rajassa mets?n.--?N?ki h?n kullaisen kotinsa,?kuuli h?n kes?iset ??net,?savun saunasta sinisen,?karjankellojen kilin?n,?kaivonvintin vingahduksen,?tuvan uksen aukeavan,?emon aittahan menev?n.
Syd?n kiertyi synk?n miehen,?elo kaunis kangastihe,?askar autuas inehmon?maan kovalla kannikalla;?seisoi hetken, katsoi kaksi,?mets?n korpehen katosi.
TYYRIN TYTTI.
Tuo oli tyhj? Tyyrin tytti,?v?h? paimen pappilassa,?meni messuhun kes?ll?,?pisti piiat pilkkojansa:?"Tuossa Tyhj?t?r tulevi?vailla kirkkovaattehia."
Tuli itkien kotihin.--?Yksin y?hyet kutovi,?ometassa ompelevi,?joka neulan pist?m?lt??suli pistos syd?nalasta;?sai hamonen valmihiksi,?meni Herran huonehesen.
Kyseli kyl?inen kansa:?"Kuka Tuhkimo tulevi?vailla Herran helmil?it??"
Tuli itkien kotihin.--?Kes?n helmi? ker?si?karjan kaahlamo-sijoilta,?joka helmelt? hyv?lt??kuivui kyynel poskip??lt?;?p??rlyt rihmahan pujotti,?meni Herran huonehesen.
Seisoi sulhot tien ohessa?kullakin k?dess? kukka,?kukin kultansa varalta;?mink? otti neiti nuori,?se oli kiltti kirkkotielle,?mit? katseli k?dess?,?se oli kaunis karkeloihin,?mink? piilotti povelle,?se oli kaupattu kananen.
Tuo oli tyhj? Tyyrin tytti?kulki Herran huonehesen?ilman kukkaa.--
Impi rukka?istui itkien aholla.
Kulki Luoja karjatiet??muodossa maallisen urohon.?"Mit? itket impi sukka?"
"Tuota vaivainen valitan,?kun olen tyhj? Tyyrin tytti,?v?h? paimen pappilassa."
"Miksi et mene kisahan?"
"Kuinkapa min? kisahan,?kun ei mulla kumppalia."
Kukan antoi armo-Luoja:?"Sulho on sinulla suuri."
Karkeli kyl?inen kansa?kummulla v?lill? vetten,?auringon alimenossa;?siell? Tyyrin tyhj? tytti?suuren sulhonsa keralla.
Riensi riemuiten kotihin.--?Kukan k?tki lippahasen,?pani alle p??nalaisen,?kun her?si, avasi arkun:?oli kukka kultalehti.
Tuosta tunsi suuren sulhon,?jonk' oli kanssa karkeloinut?kummulla v?lill? vetten;?eik? itkenyt enempi.
LUOJAN LEIP?.
Kiesus Karjalan jumala?tuo oli karjan kaitsijana?ruman Ruotuksen talossa.
Ruoja Ruotuksen em?nt??pani konttihin ev?st?,?viisi leiv?n viipaletta,?kuusi suolaista kaloa,?leiv?t harmaassa homeessa,?kalat kaikki vuoden vanhat.
Kenp? kontinkantajaksi?
Kultaruusu, Ruojan tyt?r.
Virkahti kivelt? Kiesus:?"Miksi tuot minulle n?it??"
Lausui kaunis Kultaruusu:?"Ev??t on emon panemat,?itkut immen vieritt?m?t."
Kysyi Karjalan jumala:?"Mit? itket, miesten lempi?"
Puikutti punainen Ruusu:?"Osoa inehmon itken,?koko kohtalon kovuutta."
Mursi Luoja leiv?nkyrs?n,?pani palasen kannikalle.?"Siis kera pitoihin k?y?s!"
Nyrpisti nen??ns? Ruusu,?toki kuuli k?skij?t?,?s?i palan hyvill? mielin,?toisen miell? mielemm?ll?,?palat on parhainta nisua,?kalat kaikki vastasaadut.
Ihmetteli itseksens?.?Jo kysyikin Kiesukselta.
Hym?hti hyv? Jumala:?"Niin on laatu Luojan leiv?n.?Min osoa inehmon itkit,?sen mehustit s?rvint?si,?mink? kohtalon kovuutta,?sen sulostit suupaloja,?alla taivahan sinisen,?armo-luojan atrialla."
Juoksi, joutui kohin kotia,?ei ikin? isonnut Ruusu.
OTERMA JA KATERMA.
Oli kerran mies Oterma,?Otermalla veli Katerma,?kummallakin nainen nuori.
Ajoivat aamulla varahin?h?m?r?isen mets?n halki;?lauloi puussa Lemmon lintu:?"Ontuva on mies Oterma,?kaunoinen on mies Katerma,?hyv' on sy?d? Hiiden linnun?veljen maksoa verist?."
Veli vanhempi kirosi:?"Mit? laulat Hiiden lintu!"
Sanan saattoi nuorempainen:?"Raikui matkamme ratoksi."
Veljet huhdalta palasi?pimetess? talvip?iv?n;?paha hongasta pakisi:?"Verev? Oterman onni,?kapea Katerman nainen,?hyv' on sy?d? Hiiden linnun?naisen nuoren rintap?it?."
Katerma karahkan otti,?heitti Lemmon lenti?ist?.?"Mit? herja hellittelet!"
Veli vanhempi murahti:?"Lauloi mielt? miehen p??h?n."
Vieri aikoa v?h?isen,?hanget hohti, pyyt pyrisi,?kukertivat kukkoteeret;?virkkoi kaunoinen Katerma:?"Sin? sinne p?in er?st?,?min? t?nne ty?nteleime."
N?ki ontuva Oterma?edest?ns? pyyn putoovan,?kohtasi salossa veljen.?"Etp?s sie eronnutkana!"
Sanoi kaunoinen Katerma:?"Taisin kierte? kehe?."
Erosi er?h?n veljet,?kuuli kaunoinen Katerma?suhahtavan sulkanuolen.?"Miksi sie minua ammuit?"
Sanoi ontuva Oterma:?"Lienen liipaissut pahasti."
Vieri aikoa v?h?isen,?p?iv? paistoi, p?lvet nousi,?hanget suuretkin sulivat;?ei sula syd?nten routa?pime?ss? veljespirtin.
Astui veljet atrialle;?puhui nuorikko Oterman?Katermalle kaunihille:?"Sin? veljesi tapakin,?saamme toinen toisihimme!"
Virkkoi kaunoinen Katerma:?"Vuota, kun kylyhyn k?ymme!"
K?viv?t kylyhyn veljet;?kuiskasi Katerman nainen?Otermalle ontuvalle:?"Sin? veljesi tapakin,?sulta naista naurattavi!"
Sanoi ontuva Oterma:?"Vuota, k?ymme vuotehelle!"
Vieri veljet vuotehelle;?nousi kaunoinen Katerma,?kysyi vaimo vierell?ns?:?"Kunne kultani k?ke?t?"
Virkkoi kaunoinen Katerma:?"Annan orhille apetta."
Kuuli uksen ulvahtavan,?nousi nuorikko Oterman;?kysyi miesi kyljess?ns?:?"Minne mielit lintuseni?"
Vaimo vastasi verev?:?"Lehmil??v?ss? k?v?isen."
Pihalla neuvoa pitiv?t,?puhui kaunoinen Katerma:?"En verist? velje?ni,?avo on j?rvi rannan alla.?ved?n purjehen punaisen,?maille muille vierik??mme!"
Kuuli tuon Katerman nainen?halki harvan sintsin sein?n,?kiirehti tupahan tuosta:?"Joudu jo Oterma, juokse,?pursi aaltoja ajavi,?veli viepi veljen vaimon!"
Ilkkui ontuva Oterma:?"Menk?h?n, mik? menevi,?pohja on puhki purtosesta."
Toki nousi nostamatta,?orhin tallista talutti,?raikahutti rantatielle;?s?ikkyi vaimo viet?ess?:?"Oi Katerma, kaunoiseni!?Nousevi punainen pilvi?kotoisilta kukkuloilta."
Hymyi kaunoinen Katerma:?"?l? kultani kujerra!?Pilvi tuopi pitk?n tuulen."
Puhui nainen purjepuulta:?"Oi Katerma, kaunoiseni!?Aurinko alas ajavi?kotoisilta kukkuloilta."
Hymyi kaunoinen Katerma:?"?l? itke armahani!?Karit p?iv? katselevi."
Kuuli kapsavan kavion,?pahoin nuorikko parahti:?"Oi Katerma, kaunoiseni!?Veli v?lkkyen tulevi,?vy?ll?ns? vihainen viini."
Sanoi kaunoinen Katerma:?"Nyt taisi tuhomme tulla."
Souti vaimo, vieri venho,?meloi kaunoinen Katerma,?tunki tulva purtosehen,?huuti mies h?d?ss? hengen:?"Veli kuule velloasi!?Pelastanet naisen nuoren,?mie itse merehen mennen."
Sortui venho veen varahan,?joutui sormet soutimiksi,?ehti ontuva Oterma?rannalle