Elämän hawainnoita VI: Rakkauden suurin uhri; Sortunut; Olkkos=Kaisa

ꖐA free download from http://www.dertz.in ----dertz ebooks publisher !----

El?m?n hawainnoita VI: Rakkauden suurin uhri; Sortunut; Olkkos=Kaisa

The Project Gutenberg EBook of El?m?n hawainnoita VI: Rakkauden suurin
uhri; Sortunut; Olkkos=Kaisa, by Pietari P?iv?rinta This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: El?m?n hawainnoita VI: Rakkauden suurin uhri; Sortunut; Olkkos=Kaisa
Author: Pietari P?iv?rinta
Release Date: February 3, 2005 [EBook #14894]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK EL?M?N HAWAINNOITA VI ***

Produced by Tapio Riikonen

EL?M?N HAWAINNOITA VI: Rakkauden suurin uhri; Sortunut; Olkkos=Kaisa
Kirj.
P. P?iv?rinta
WSOY, Porvoo, 1897.

RAKKAUDEN SUURIN UHRI.
Kun kertomusteni aineet owat useinkin niin ala=arwoisia kuin ne owat, saan min? yhdelt? ja toiselta kuulla mit? kummallisimpia kysymyksi? niiden tosiper?isyydest?. Ei ole pitk? aika siit?, kun er?s iso herra kysyi minulta: "Onko niiss? teid?n kertomuksissanne mit??n per???"
"On; kuinkas muutoin? per?h?n niiss? on", sanoin h?nelle h?mm?styksiss?ni.
"Ei t??ll? tiedet? mit??n semmoisista", sanoi h?n ja k??ntyi pois.
Niin herra. Mutta tuo lyhyt keskustelu teki minuun niin kummallisen waikutuksen. Mit?p? siit? tosiaankaan korkeat herrat tiet?w?tk??n, mit? mataloissa majoissa saadaan kokea ja k?rsi?. Milloin owat kerrankaan kurkistaneet k?yh?n m?kkiin, waikka tilaisuutta siihen l?ytyisi kaikkialla niin runsaasti? Milloin owat tutkineet alimman kansankerroksen el?m??, milloin tulleet tuntemaan heid?n sis?llist? ihmist?ns?, heid?n ilojaan, surujaan ja ponnistuksiaan, niin milloin? Ylellisyydess? kaikkien el?m?n tarwetten ymp?r?im?n? owat he kaswaneet wieraana kansalle jo pienuudesta pit?en. Sitten mieheksi tultuansa el?w?t he puutteetonta el?m?? ja liikenew?n aikansa wiett?? monikin heist? loistawissa seuroissa, pysyen wieraana wanhempanakin kaikelle kansan toiminnalle. Eiw?t he siis tied? sen puutoksista ja k?rsimisist? tuon taiwaallista; se on waan heille ik??nkuin jotain unenn?k??. Min? en suinkaan tahdo ket??n sortaa, sill? onhan heill?kin heid?n teht?w?ns?, ja kaikki owat tarpeellisia, mutta woi, woi! ei pit?isi kuitenkaan sanoa "ei t??ll? tiedet? mit??n semmoisista".--Jos minun pit?isi w?ltt?m?tt?m?sti olla warsinainen kirjailija, niin kirjoittaisin silloin unhotettujen, ylenkatsottujen historiaa, sill? kyll?h?n maailma aina isoisista huolen pit??. Ei tule t?m?k??n kertomus olemaan ylewist? aineista, sill? t?ss? kerrotaan enimm?sti waan turwe=tuwan asukkaista--seuratkaa minua nyt sinne hetkiseksi.
* * * * *
Ken kerrankaan on matkustanut Pohjanmaalla, lienee kai huomannut teitten warsilla siell? ja t??ll? turwe=m?kkej?. Tihe? asutus ja siit? seuraawa mets?n w?hyys on ollut syyn? niiden syntymiseen. Osa tilattomasta kansasta, tuntien toisen huoneen nurkassa asumisesta alentawaa waikutusta, on pyrkinyt saamaan omaa asuntoa, sill? onhan oma koti, oma liesi niin rakas, mieluisa ja kodikas, waikkapa se onkin waan tuommoinen turpeista rakennettu m?kki. Saatuansa jollain w?lipuheella haltuunsa jonkun palasen tuota kiwet?nt? ja mets?t?nt? ketoa, jota Pohjanmaalla niin runsaasti l?ytyy, ker??w?t he siit? s??nn?llisi? turpeita, joista he sitten jonkunlaisen sawiseoksen kanssa latowat huoneen, ja pian on asunto walmis. Haltuunsa saadun maan muokkaawat he sitten wiljamaaksi, ja niin tulee heist? aiwan w?h?ss? ajassa sanan t?ydess? merkityksess? "oman turpeen mies". Usein n?kee noiden turwe=m?kkien wanhuutensa t?hden kallistelleen ja w?yristelleen sinne t?nne, ja outo matkustaja pit?? niit? suurimpina wiheli?isyyden, siiwottomuuden, siweett?myyden ja ehk?p? ry?w?rienkin pesin?; niinp? min??n, ennenkun tulin tutustumaan sek? t?llien sis?puolen ett? itse asukasten kanssa. Tutustumisessani tulin huomaamaan, ett? useassa niiss? wallitsi hyw? siiwo ja puhtaus. Eip? ollut mik??n harwinainen asia, ett? turwe=sein?t oliwat sis?puolelta rapatut sileiksi ja siwellyt walkeiksi kuin posliini. Usean lattialla oli siistit, puhtaat matot ja akkunalaudoilla kukkaruukut t?ynn? mit? ihanimmasti rehoittawia kasweja ja kukkia. Huomasinpa silloin senkin, etteiw?t nuot turwe=tupien asukkaat olleetkaan mit??n maanalaisia konnia ja ihmiskunnan hylkyj?, waan oikeita, syd?mell? ja sielulla warustettuja ihmisi?, jotka woiwat tuntea, iloita, surra ja k?rsi?, aiwan niinkuin mitk?kin howien rikkaat asukkaat. Isoja rikkauksia ei heill? tosin l?ytynyt, mutta tyytyw?isyytt? oli heill? paljon runsaammassa m??r?ss? kuin monien onnellisemmalta n?ytt?w?in seassa.
Min? olin usein heid?n kanssaan tekemisiss? ja keksin heid?t niin rehellisiksikin, ett? olisin woinut heid?n haltuunsa uskoa waikka kuinka kalliin ja t?rke?n asian. Kaikenhaaran kautta tuliwat nuot matalain majain asukkaat niin tutuiksi, ett? talwipakkasilla ja pyryill? siwu matkustellessani, n?ytti niiden akkunoista loimottawa walkeakin puhteilla niin yst?w?llisesti liekehtiw?n ja ik??nkuin wilkuttaen kutsuwan minua huoneeseen. En joutanut joka kerralla k?yd? heit? terwehtim?ss? ja melkeinp? kadehdin ohi kulkiessani noita onnellisia, jotka pahallakin ilmalla saiwat rauhassa istua kotilieden ??ress?.
Semmoinen turwe=tuwan asukas oli Kristo Honkanenkin.
Mit? muutoin oli sitten tuo Kristo Honkanen? Ihminen, tawallinen ihminen waan--k?yh? mies, ei parempi eik? pahempi, ja kuitenkin on h?nest?kin jotain kerrottawaa.
H?n oli syntynyt k?yhist? wanhemmista ja siis k?yh? jo syntyiss??nkin. Aikaisin korjasi kuolema molemmat h?nen wanhempansa ja pikku Kristo j?i turwattomana awaraan maailmaan, niinkuin linnun poika, jolta em? on kuoliaaksi ammuttu. Pahaisena paitaressuna oli h?n jo pakotettu armoleiw?ll? henke?ns? el?tt?m??n. Tuo oli h?nelle kowin raskasta ja waikeata teht?w?? ja usein itki h?n kowaa kohtaloansa niin, ett? oli wedeksi rauweta: niin aikaisin oli h?nell? jo itsearwonsa tunto. Ei h?n ollut t?ytt?nyt wiel? kymment?k??n ik?wuottansa, kun h?n jo kaikenlaisilla toimilla ja palweluksilla koki ansaita leip?ns?. Ollen siiwo, n?yr? ja ty?teli?s, tuli h?n aiwan pian jokapaikkaan halutuksi palkolliseksi, ja sill? tawalla hankki h?n itselleen nopeasti sen yhteiskunnallisen aseman, mik? sill?