Väinölä

A free download from www.dertz.in

The Project Gutenberg EBook of Väinölä, by Various
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Väinölä
Helmivyö suomalaista runoutta
Author: Various
Release Date: August 7, 2006 [EBook #18998]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
0. START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VÄINÖLÄ
***
Produced by Tapio Riikonen
VÄINÖLÄ
Helmivyö suomalaista runoutta
Toimittanut
LEIMU [Kustavi Grotenfelt]
Werner Söderström, Porvoo, 1899.
SISÄLLYS:
Kansanrunoutta:

Eräskummainen kantele
Miksi en laulaisi
Muinaiset aiat paremmat

Auringon tervehdyssanat
Missä armahani?
Armahan kulku

Neien laulu
Kun tämä kana katovi
Oisko linnun lentoneuvot
Pois
on mennyt meistä toinen
Jäämmä mansikat mäelle
Kaksi kaunista
yhessä
Käy unonen kätkyehen
Ilo ilmahan katosi
Soitappas sorea
neito
Monimorsiamellinen
Sorea sotainen tauti
Veli-surmaaja

Kultani kukkuu, kaukana kukkuu
Kultaansa ikävöivä
Kolm' on
miehellä pahoa
Kummaistako kuuleminen
Kyll' on kystä
aitassamme
Piispa Heinrikin surma
Mataleenan vesimatka
Inkerin
sulhot
Antero ja Kaloniemen neito
Meren neito ja metsän sulho

Kuollutta kultaansa ikävöivä neito
Pahan luovutussanat
Kalmistoon
manaus
Tuulta vastaan
Metsämiehen sanat
Oluen synty
Mikael Agricola.
Esipuhe
Hemming Maskulainen.
Keväällä
Teinien ilosta
Juhana Cajanus.
Katoovaisuudesta
Mattias Salamnius.
Jesuksen syntymisestä
Pääsiäisjuhlan säätämisestä
Anterus Aschelinus.
Suomen iloääni Narvan voitosta
Sakari Lithovius.
Kaarle XII:n kuolemasta

Heinrikki Lilius.
Kehtoruno
Gabriel Calamnius.
Siitä suuresta surkeudesta, joka Suomessa oli v. 1714 ja 1715 Hääruno
Astrildista
Abraham Achrenius.
Onnentoivotus väitökseen
Juhana Frosterus.
Jumalan Pyhästä laista
Tuomas Ragvaldinpoika.
Ylhäisen lapsen haudalla
Heinrikki Achrenius.
Kaiku
Papin rouville Vapun päivänä
Frans Mikael Franzén.
Ruhtinaalle
Heikki Väänänen.
Lystillinen runolaulu kummasta kalakukosta
Paavo Korhonen.
Runo Suomen kielestä
Häälaulu
Jaakko Juteini.

Laulu Suomessa
Laulu elämän nautinnosta
Menestys Suomessa

Lapsen laulu leskelle
Pentti Lyytinen.
Kestikievarin virasta
Lapsen virsi
Pietari Makkonen.
Laulajan alkusanat
Ilolaulu Suomen kielen kasvannosta
Ei ou yksin
elänyttä
Olli Kymäläinen.
Kiitos Luojalle hyvästä vuoden tulosta
Punkaharjusta
Pietari Ticklén.
Leivoselle
Laulajat
Abraham Poppius.
Perhosen synty
Kukkasen taivas
Lauluni
Punnittu Amor

Valistuksen vaikutus
Eerikki Ticklén.
Neidon valitus
Kaarlo Akseli Gottlund.
Kedolla
Kaipaus
Nainen
Elias Lönnrot.
Suomen synty
Laulu Anakreonin tapaan
Kallio.

Soidin
Huolissaan runoileva
Oma maa
Milloin muistelet minua?

Kiiltomato
Kultaperhoset
Konstantin Schröder.
Vait!
Illalla
Anton Alfthan
Juhana Freedrikki Granlund.
Kevät
Kotomaamme
Eerikki Aleksanteri Ingman.
Elias ja Anna
Pietari Hannikainen.
Kevätlaulu
Ystävätön
Mäen lasku
Toivo ja rakkaus
Antti Puhakka.
Tuhman Jussin juttureissu
Surulaulu 1850 v:n kiellosta
Juhana Bäckvall.
Lauloi ennen laululaumat
Frans Pietari Kemelli.
Pohjan kesä
Pääskyselle
Antero Varelius.
Uimalaulu
Rakkaus
Pietari Mansikka.
Merimiehen runo
Oravan valitus
Mietelmiä

Antti Räty.
Nuorelle runottarelle
Uskotoin ystävä
Ehtoolla
Laulajan koti
0. Oksanen. Savolaisen laulu Suomen valta Porrassalmen marssi
Koskenlaskian morsiamet Etelälle Tuopa tuopi tuiman tunnon
Porthanin kuvapatsaan paljastettua Runebergin muistoksi
Jaakko Räikkönen.
Suomelle
Tyytymättömät
Yrjö Koskinen.
Suomen salossa
Milloin Pohjolan nähdä saan?
Aleksis Kivi.
Kaukametsä
Keinu
Pohjatuuli
. Tuokko. Birger Jaarlin linna
Suonio.
Suksimiesten laulu
Varpunen
Hyljätty äiti
Vieras lippu

Feeniläiset
Pää pystyyn
Luettuani »Säkenien» toisen parven

Runebergin kuvapatsasta paljastaessa
Virsi kotimaan puolesta
Bernhard Freedrikki Godenhjelm.
Gezelius
Suomen herääminen
Aleksanteri Rahkonen.
Imatralla
Leivo
Käen kukunta
Kevätlaulu
Olli Vuorinen.
Leivo
Luistinretki

Paavo Cajander.
Vapautettu kuningatar
Kuva
0. Oksaselle Hämeenlinnan lyseekartanon vihkiäisissä Oi jos oisi
Arvi Jännes.
Herää Suomi!
Väinölän lapset
Karjala
Vaimolleni
Päästökirja
Oprille
Kuinka Giovanni Genovesesta tuli Ruotsalainen
Juhana Heinrikki Erkko.
Laulu Vuoksella
Hämäläisen laulu
Lemminkäisen laulu
Lapsen
osa
Neiti Iisa Aspin haudalla
Veldes-laakso
Hän
Nyt ja sitten

Vanha mummo
Paimenelta
Uno von Schrowe.
Morsian
Oi terve Magyar!
Pieni mierolainen
Iisa Asp.
Aallon kehtolaulu
Juhani Pietari Hannikainen.
Karjalaisten laulu
Lauluun pyyntö
Miel'-alani
Kirkkovenheessä
Kaarlo Kramsu.
Santavuoren tappelu
Ilkka
Juhani Vilhelmi Snellman
Mustalainen

Kosken partaalla
Ensimmäinen leivo
Jooseppi Mustakallio.
Karjalassa
Paimenen pyhä
Pääskylle
Alpo Noponen.

Suokoon taivas nousuvuoden!
Ei ole taivas kaukana
Irene Mendelin.
Nuorisolle
Maalleni
Kansansa halveksioille
Talven lapsi
Valter Juva.
Pohjanmaa, Häme, Karjala
Kirkkomatkalla
Vielä ne huojuu
honkapuut
Severi Nyman.
Oksaselle
Revontulet
Hätäapu-lista
Itätuulessa
Kasimir Leino.
Kansalleni
Soitto ennen ja nyt
M. A. Castrénille
Memento mori

Myrskylintu
Sunnuntaiaamuna
Mustat silmät
Niinkuin merten
myrskysäillä
Larin Kyösti.
Rekilaulu
Kulkuripoika
Takamailla
Ilmari Calamnius.
Sydänmaan lammella
Ne tahtovat
Suomussalmi
Haltiat
Hilja Hahnsson.
Erkon »Ainoa» katsellessa
Et konsanaan
Eino Leino.
Marjatan laulu
Aino neiti
Kiputytön laulu
Kuvernöörin koira

Minun mieleni on kuin lampi
Kuin musta ja valkea
Hanget soi

Helsinki sumussa

Alkupuhe toiseen painokseen.
Jätti kantelon jälille,
Soiton Suomelle sorean.
Kun »Väinölä» nyt viisitoista vuotta ensimmäisen painoksen
ilmestyttyä uudestaan lähtee tietänsä etsimään suomalaisiin koteihin,
niin se jo tuntee taipaleet ja talot, eikä sen ole tarvis vieraana esitteleidä.
Sen tarkoitus on antaa näytteitä paraasta alkuperäisestä runoudesta,
erittäinkin lyyrillisestä ja ballaadintapaisesta, mikä Suomen kielellä on.
Joskus on kuitenkin otettu mukaan joku keskinkertaisempikin runoelma,
joka on aikakautensa tai runoiliansa luonnetta kuvaava. Asiaan
perehtynyt on huomaava, että mikäli vanhempaan taiderunouteen tulee,
»Väinölän» uusi painos, vielä enemmän kuin edellinen, valikoimassaan
lähenee Julius Krohnin »Helmivyötä», niin esim. Anterus
Aschelinuksen, Abraham ja Heinrikki Achreniuksen, Abraham
Poppiuksen y.m. suhteen. Syynä siihen on, että allekirjoittanut jo
ensimmäistä painosta toimittaessani joskus katsoin Julius Krohnin
vaalin olevan paraan, vaikka arvelin syytä olevan unhotuksesta pelastaa
muutaman toisenkin huomattavan runon ja sentähden asettaa sen
»Helmivyössä» jo julkaistun sijalle. Tätä syytä ei enää ole olemassa ja
olen näissä tapauksissa nyt palannut »Helmivyön» kannalle.
Näinä raskaina aikoina, jolloin mustat pilvet synkistyttävät valtiollisen
taivaamme, on mieli hetkeksi etsivä virkistystä Väinön kantelon
helkynnästä. Vaikka Suomen runous onkin köyhä, Euroopan
suurempien, rikkaampien kansojen kirjallisuuden rinnalla, voidaan
kuitenkin siitäkin löytää monta kirkasta, unhottumatonta helmeä.
Ehkäpä voidaan »Väinölästäkin» saada se vakaumus, että Suomen
kansa on kyennyt luomaan omintakeisen kansallisen sivistysmuodon,
joka antaa sille oikeuden elää omaa erikois-elämäänsä ja jota vastaan
kaikki katehien sortoyritykset ovat olevat turhat.
Tämä toinen painos on mahdollisuuden mukaan varustettu tekiäin
muotokuvilla. Niiden hankkiminen on joskus ollut varsin vaikea, ja
antanut aihetta laajaan kirjevaihtoon; lukia nähdessään monet
ystävälliset kasvot paikallaan kirjassa, ei aavistane mitä puuhaa on ollut,
ennenkuin ovat