Valoa kansalle | Page 2

hankkia itselleni oppilaitakin. Opettaminen onkin tullut aivan kuin toiseksi luonnokseni; pelk??np? vaan ett? se k?y ilmi puhuessani sellaistenkin kanssa, jotka eiv?t ole oppilaitani -- mutta sit? en voi auttaa.
KANTTORI. Sit? en suinkaan ole huomannut, Hanna. Kuinka mielell?ni olisin oppilaasi, kun vaan saisin aina kuulla puhettasi!
HANNA, varoittaen sormellaan. Joko taas! Mutta nyt j?t?n sinut hetkeksi yksin, jollet pahastu; sitten jatkamme.
(Aikoo menn?.)
II. Kohtaus.
Entiset. Rouva Turholm ja assessori Grasman tulevat sivuovesta.
ASSESSORI. Pelj?styttek? meit?, hyv? neiti?
HANNA. En suinkaan, herra assessori, mutta minun t?ytyy rient?? oppilaitteni luokse.
(Menee.)
ASSESSORI. Min? ihmettelen ett? neiti Sommar palaa noin terveen? seminarista. Olen kuullut ett? siell? oppilaita vaivataan niin paljon, ett? varsinkin naiset kaikki palaavat sielt? kivulloisina, ja seuraus siit? on se, ett? kun sitten jonkun vuoden ovat kovassa ty?ss?, kehnoissa huoneissa ja typer?n kansan keskuudessa, kuolevat niinkuin k?rp?set. On sekin systeemi?!
ROUVA. Hannasta p??tt?en sellaiset jutut ovatkin paljasta lorua.
ASSESSORI. Olkoonpa vaan; mutta miksi tarvitsee kansan, huomatkaa kansan opettajan lukea kaiken maailman tieteit?, niinkuin ei v?hemm?nkin oppinut voisi lapsille neuvoa lukemista, kirjoitusta ja hiukan luvunlaskua.
ROUVA. My?nt?netteh?n kuitenkin ett? niill?, joiden tulee kansan sivistyst? kohoittaa, t?ytyy olla itsell?ns? korkeampi sivistys?
ASSESSORI. Niin, niin, en min? suinkaan tahdo ruveta teid?n kanssanne kansan sivistyksest? kiistelem??n! -- (Huomaa kanttorin.) Onhan t??ll? kanttorikin -- hyv?? p?iv??!
ROUVA. Te teette minulle hyv?n ty?n, herra kanttori, jos pid?tte seuraa assessorille sill? aikaa kuin min? pist?yn talouden toimissa. Is?nn?tt?m?ss? talossa t?ytyy, n?ette, em?nn?n itsens? liikkua joka paikassa.
ASSESSORI. ?lk?? mill??n muotoa antako meid?n h?irit? toimianne.
(Rouva menee.)
III. Kohtaus.
Assessori ja Kanttori.
ASSESSORI. Neiti Sommar on rouva Turholmin sisarentyt?r, eik? niin?
KANTTORI. Niin on.
ASSESSORI. Ja ainoa perillinen?
KANTTORI. Sit? en ole koskaan tiedustellut, mutta onhan se mahdollista -- jollei rouva Turholm viel? mene uudestaan naimisiin.
ASSESSORI. H?n on varsin siev? ihminen.
KANTTORI. Niin todellakin, ik??ns? erinomaisen pulska viel?.
ASSESSORI. Min? tarkoitan neiti Sommaria.
KANTTORI. Ah!
ASSESSORI. Mutta yhdest? toiseen -- teill?h?n kuuluu olevan varsin suuri vaikutus n?ill? tienoilla, herra kanttori.
KANTTORI. Minun vaikutus-alani on hyvin v?h?inen.
ASSESSORI. Sit? mahtavampi on vaikutuksenne tuolla alalla, min? tied?n sen. Olettehan te kaikkien yritysten johtajana t??ll?, etenkin niinsanottujen "kansallisten".
KANTTORI. Menestyksemme niiss? yrityksiss? ei mahtane kateutta her?tt??.
ASSESSORI. Mit?p? nyt kateudesta -- mutta tunnustaa t?ytyy ett? te olette toimelias mies: hoidatte virkaanne nuhteettomasti, kokoilette rahoja teaatteria ja kouluja varten, l?het?tte onnentoivotuksia johtaville miehillenne, annatte lausuntoja sivistyksen perusasioissa, ratkaisette mik? kieli on oleva opetuksen pohjana kouluissa, ynn? muuta, mik? saattaa syd?mellisesti huvittaa kaikkia, jotka tiet?v?t, ettei teill? viel? ole kansakouluakaan.
KANTTORI. Te tied?tte varsin hyvin, herra assessori, ett? kansakoulu on p??tetty t?nne perustettavaksi ja ett? ainoastaan varain puute sen toimeen panemista est??.
ASSESSORI. Varain puute! Siin?p? satutitte juuri arimpaan kohtaan. Sen sijaan ett? tuhlaatte aikaanne ja varojanne kaikenlaisiin puuhiin, joista ei teill? ole v?hint?k??n hy?ty?, tulisi teid?n edist?? varallisuutta paikkakunnallanne. Maanviljelys, karjanhoito -- kas siin? avara vaikutus-ala jokaiselle tosikansalaiselle. Jos niist? pidett?isiin enemm?n huolta, niin olisi kyll? varoja kansakoulujenkin rakentamiseen eik? tekisi mieli matkimaan kaikkia hullutuksia mit? Helsingiss? tehd??n, ja tottelemaan sielt? tulevia komentosanoja.
KANTTORI. Min? ymm?rr?n kyll? mit? te hullutuksiksi sanotte; mutta suuresti erehdytte, jos luulette t??ll? Helsingist? tulevia komentosanoja toteltavan. Ja mit? matkimiseen tulee, niin harva jotakin merkitsev? aate lienee helsinkil?inen. Muualla ne syntyv?t, vaikka niit? siell? muodostellaan, niinkuin pajassa, jossa on taitavimmat sep?t takomassa. Ja sep?tkin ovat siell? vieraita, muualta tulleita, taikka mainitkaa minulle joku mainio helsinkil?inen... Meist?, nimitt?in kansasta, ovat aatteet l?hteneet ja kansasta ovat l?hteneet ne miehet, jotka aatteita kehitt?v?t ja puollustavat. Eik? meill? olisi oikeutta heit? kannattaa, heit? rohkaista, heille menestyst? toivoa?
ASSESSORI. Min? tied?n tuon: kaikki hyv? tulee niinkutsutuista "syvist? riveist?".
KANTTORI. Eih?n se teit? peloittane?
ASSESSORI. Mit? viel?! -- Mutta palatkaamme taloudelliselle alalle. Te sanotte ett? kunnalla ei ole kylliksi varoja oman koulun rakentamiseen, ja kuitenkin ukot vastustavat kaikkea, mik? voisi varallisuutta n?ill? seuduilla kohoittaa. Niinp? on par'aikaa kysymys er??st? tehdasliikkeest?, jonka harjoittamiseen, omituista kyll?, vaaditaan kunnan lupaa, vaikka ammatti itsess??n ei ole mit??n luvatonta -- ik??nkuin vapaus ei siin? olisi yht? hy?dyllist? kuin muissakin elinkeinoissa. Er?st? tehdasliikett?, sanon ma, aloitettaisiin t??ll?, mutta kuntalaiset eiv?t siihen suostu.
KANTTORI. Tarkoitatte luultavasti Pilbladin ja kumppanien aikomusta rakentaa t?nne viinapolttimo?
ASSESSORI. Aivan oikein, sit? tarkoitan. Asia olisi minullekin varsin t?rke?.
KANTTORI. Teill? sanotaan olevan kolmas osa tuossa ai'otussa polttimossa.
ASSESSORI. No, ei juuri sen vuoksi. Vaan, n?ettek?s, minulla on maatalo, josta ei ole paljon mit??n hy?ty? kun sen tuotteita ainoastaan pitk?n ja vaivaloisen kuljetuksen j?lkeen voi saada kaupaksi. Mutta jos t??ll? olisi polttimo, saisin viljastani kelvollisen hinnan; polttimosta tuodulla rankilla ja ravalla voisi el?tt?? runsaasti karjaa, ja kun karjasta saadaan lantaa ja lanta on maanviljelyksen perustus, niin syntyisi siit? kiertokulku, mik? jokaisella kierroksella kohoittaisi varallisuutta askeleen ylemm?ksi. Ja huomatkaa: tuo etu ei olisi yksin minulla, vaan koko paikkakunta sit? nauttisi -- yhteist? hyv?? min? tarkoitan. Sen vuoksi olisi eritt?in hyv?, jos te, jolla on suuri luottamus pit?j?l?isten keskuudessa, neuvoisitte heit? paremmin etuansa ymm?rt?m??n.
KANTTORI. Herra assessori, minun is?ni kuoli viinaan.
ASSESSORI. Luultavasti sen vuoksi ett? h?n nautti sit? liiaksi; -- sill? tavalla saattaa l?hdevedell?kin itsens? tappaa.
KANTTORI. Mutta jos is?ni olisi l?hteesen kuollut, niin ei kukaan voisi minua pakoittaa siit? en??n vett? ottamaan.
ASSESSORI. Te ymm?rr?tte minua v??rin. Nyt ei olekaan puhetta