Tieni varrella tapaamia 1

Tieni varrella tapaamia 1, by Maikki Friberg

The Project Gutenberg EBook of Tieni varrella tapaamia 1, by Maikki Friberg This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Tieni varrella tapaamia 1
Author: Maikki Friberg
Release Date: September 10, 2005 [EBook #16678]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TIENI VARRELLA TAPAAMIA 1 ***

Produced by Matti J?rvinen, Tuija Lindholm and Distributed Proofreaders Europe.

TIENI VARRELLA TAPAAMIA
I
Maikki Friberg
Ensimm?isen kerran julkaissut Naisten ??ni 1920.

Lukijalle!
Kun ihminen on nuori, potee h?n useinkin todellista ihmisn?lk??. Ei h?nt? tyydyt? yksinomaan kirjat ja lukeminen, sill? ei ne anna kaikkea sit?, mit? nuori mieli halajaa ja janoo, vaan h?n tahtoisi ennenkaikkea joutua kosketuksiin el?vien ihmisten kanssa, tavata sellaisia henkil?it?, jotka ovat totuutta etsineet, vaelluksellaan paljon kokeneet. ?T?ytyyh?n heill? olla jotakin jakaa, heill?, joilla jo on koottua henkist? p??omaa ja monta pulmallista kysymyst? ratkaistuna?, tuumii nuorena.
N?in tuumivat varsinkin 80- ja 90-luvun nuoret, sill? silloin oli maailma t?ynn? uusia, ihmeellisi? kysymyksi?, jotka panivat mielet palamaan ja aivot askartelemaan.
Silloin her?si minussakin tavaton halu joutua niiden ihmisten pariin, jotka ?tuossa usein uneksitussa suuressa maailmassa? suunnittelivat tulevaisuutta ja olivat ruvenneet ihmisel?m?? uusilta n?k?kulmilta valaisemaan. Ja havaittuani, etteiv?t elinkustannukset siell? olleet sen kalliimmat kuin Suomessakaan, pikemmin p?invastoin, l?hdin kev?isin, kouluty?n p??tytty?, Europan suurkaupunkeihin n?it? ?uutta aikaa valmistavia? ihmisi? tapaamaan. Olihan siell? paljon muutakin mielenkiintoista kuten suuret kokoelmat ja museot, teatterit ja oopperat, monenmoiset taideaarteet ja kauneusvaikutelmat, mutta ihmiset olivat kuitenkin enin puoleensa vet?v?t. Sinne paloi mieli, miss? heit? oli koossa, miss? he esittiv?t ajatuksiaan ja johtop??t?ksi?, joihin olivat tulleet.
Madame Sta?lista h?nen el?m?kertansa kirjoittajat hiukan pilkallisesti kertovat, ett? h?n oli valmis matkustamaan vaikka 500 peninkulmaa tavatakseen viisaan, nerokkaan ihmisen, mutta ett? moni kauneusilmi? sit?vastoin j?tti h?net kylm?ksi. T?m? on minua monasti lohduttanut. Koska niin suuri sielu kuin rva Sta?l kaipasi ihmisi? -- onko sitten ihme, ett? pienet niist? uneksivat.
Tied?n, ett? nuorten joukossa t?ll?kin hetkell? on monta, jotka syd?mess??n huokaavat: ?Voi jos p??sisi maailmaa katsomaan ja niit? henkil?it? tapaamaan, jotka siell? kulkevat uranuurtajina!? Mutta se on k?ynyt tavattoman vaikeaksi. Passinsaanti, joka ei ennenaikaan tuottanut mit??n hankaluutta, on nyky??n hyvin kire?ll?, meid?n huono valuutamme vaikuttaa, ett? t?ytyy olla tavallista rahakkaampi minnekk??n menn?kseen, ja sitten on maailma muutenkin nyky??n niin toisenlainen kuin ennen. Paljon kaunista on h?vitetty, kansat katselevat toisiaan karsaasti ja katkeruus kytee mieliss?. Ei ole muuta neuvoksi kuin odottaa, kunnes maailma hiukan tasaantuu ja sill? aikaa, paremman puutteessa, turvautua niihin vaikutelmiin, joita muut ennenaikaan ovat saaneet.
N?it? ihmisn?lk?? tuntevia nuoria muistellessani, ovat n?m? kuvaukset ihmisist?, joita tieni varrella olen tavannut, syntyneet. Ne eiv?t ole tavallisia el?m?kertoja, sill? ei niit? varten yleens? ole k?ytetty mit??n erityisi? l?hteit?, pikemmin ne ovat tuokiokuvia, jotka perustuvat siihen, mit? itse olen n?hnyt ja kuullut.
Tapaamiani on niin paljon, ett? valinta tavallaan on ollut vaikea, mutta koska meid?n aikaamme niin monessa suhteessa moititaan aineelliseksi ja kaiken ep?itsekk??n ty?n ylenkatsovaksi, olen tahtonut t?ll? kertaa enimm?kseen puhua sellaisista henkil?ist?, jotka ovat antautuneet uusien el?m?narvojen palvelukseen ja niiden hyv?ksi kaikkensa uhranneet.
Jos n?m? pienet kuvaukset voisivat hiukkasenkin lukijaa l?mmitt?? ja antaa h?nelle vain murusen siit? rohkaisevasta tunteesta ja iloisesta tulevaisuuden uskosta, jota kyseess? olevat henkil?t minulle ovat antaneet, ei niit? silloin suotta olisi pantu paperille.
Helsingiss?, marraskuussa 1920.
*Maikki Friberg.*

SIS?LLYS:
Eva Ingman ......................................... 1 Anna Berendsen ..................................... 17 Vaikutelmani Virosta ............................... 26 Hector Denis ....................................... 45 Alexander Herzenin tytt?ren luona .................. 57 Catherine Breschkovski ............................. 74 Kuuluisuuksien kesken .............................. 89 Personallisia muistoja Gina Krogista ............... 103 Professori Georg v. Gizucki ........................ 130 Yst?v?ni Auguste Fickert ........................... 138 Charlotte Schr?der ................................. 155 Liebknechtin puolisot .............................. 164 Ann Margret Holmgr��n ............................... 175 Bertha v. Suttner .................................. 186
(55 kuvaa)

EVA INGMAN.
Jouluk. 30 p:n? 1914 oli Helsingin p?iv?lehdiss? nimi *Eva Ingman* mustan kehyksen ymp?r?im?n?. Ken ei ennest??n tuntenut tuota nime?, ei luultavasti kiinnitt?nyt siihen mit??n huomiota, ken taas tunsi, s?ps?hti ja luki tarkalleen kaikki mit? siin? seisoi. Ja siin? kerrottiin, ett? Eva Vilhelmina Ingman kuoli Dresdeniss? jouluk. 18 p. 1914.
Se tuli kuin salama selke?lt? taivaalta, eih?n sit? edes ollut kuullut h?nen olleen sairaana. Ja siksi olikin niin vaikea k?sitt??, ett? Eva Ingman, joka tuntui ikuisesti nuorelta, iloiselta ja el?m?nhaluiselta, jota niin monet siteet liittiv?t el?m??n, jolla oli hiin paljon yst?vi?, ett? h?n oli mennyt pois. Eva Ingmanin kuva nousi silloin kauniina ja el?v?n? kaikkien h?nen yst?viens? silmien eteen, ja he sanoivat varmaan kaikki kuten min?kin: ?Eva oli monessa suhteessa poikkeusihminen, h?n oli sek? sis?llisesti ett? ulkonaisesti rotuihminen ja harvinaisuus?.
[Kuva: Eva Ingman kes?ll? 1908.]
Eva Ingmanilla oli l?mmin ja uskollinen suomalainen syd?n ja suuren maailman naisen k?yt?s ja esiintyminen. H?n oli kuollessaan 60-vuotias, mutta teki sen vaikutuksen kuin olisi h?n ollut parikymment? vuotta omaa ik??ns? nuorempi. H?n oli notkea ja kevyt kuin keijukainen, jaksoi astua pitki? matkoja, maalata tuntikausia kun oli kiireit? t?it?, kiert?? maita ja mantereita ja sitten taas seurustella ja huvitella. --