Tapani Löfvingin seikkailut

Kyösti Wilkuna
Tapani L?fvingin seikkailut

The Project Gutenberg EBook of Tapani L?fvingin seikkailut, by Ky?sti Wilkuna This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Tapani L?fvingin seikkailut
Author: Ky?sti Wilkuna
Release Date: August 13, 2004 [EBook #13171]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TAPANI L?FVINGIN SEIKKAILUT ***

Produced by Sami Sieranoja, Tapio Riikonen and PG Distributed Proofreaders

TAPANI L?FVINGIN SEIKKAILUT
Isonvihan aikana
H?nen oman p?iv?kirjansa pohjalla kertoellut
KY?STI WILKUNA
1918.

ALKULAUSE.
Niinsanotuilla seikkailukertomuksillakin on ep?ilem?tt? oma sijansa kunkin kansan kirjallisuudessa. Varsinkin poikavuosina ne ovat tavallisesti halutuinta luettavaa, ja l?yt??p? niist? moni kypsyneemm?ll?kin i?ll? tyydytt?v?? ajanvietett?. Ett? meill?kin on seikkailukirjallisuudella oma eik? suinkaan harvalukuisin lukijakuntansa, osoittaa se verraten runsas lukum??r? eriarvoisia seikkailukertomuksia, joita vuosien kuluessa on suomennettu tai vieraista alkul?hteist? mukailtu. Kun puhtaasti omintakeinen seikkailukirjallisuus meill? viel? toistaiseksi on melkein olematonta, niin pyyt?? t?m? ?Tapani L?fvingin seikkailut Isonvihan aikana? tehd? siin? suhteessa jonkinlaisen vaatimattoman aloitteen.
Tapani L?fving on kirjavista seikkailuistaan kirjoittanut itse lyhyen p?iv?kirjan. Siit? kuvasta p??tt?en, mink? h?n noissa p?iv?kirjamuistiinpanoissa itsest??n antaa, h?n on mit? onnistunein sotaseikkailija, ?lyk?s, rohkea, kylm?verinen ja aina neuvokas. Biografisessa Nimikirjassa lausuu h?nest? Yrj? Koskinen m.m.: ?L?fvingin luonteessa n?kyy olleen kummallinen sekoitus jumalisuutta ja uhkamielisyytt?. H?nen rohkeutensa ja sukkeluutensa sek? erinomainen taito muuttaa ruumiin ja kasvojen muotoa tekiv?t h?nest? varsin onnistuneen sissisoturin?.--L?fving on siis varsin kiitollinen p??henkil? seikkailukertomukselle--sit?kin enemm?n, kun h?nen vaiheensa sattuvat tuohon maallemme merkilliseen Isonvihan aikaan, josta moni j?nnitt?v? tieto viel? perim?tietona el?? aikalaistemme muistissa.
L?pi kirjan olen enimmiten tarkoin pysytellyt L?fvingin omien muistiinpanojen pohjalla, tyytyen laajemmin ja seikkaper?isemmin kertomaan vain erin?isi? j?nnitt?vi? kohtia, jotka L?fving p?iv?kirjassaan useinkin sivuuttaa vain muutamalla rivill?. Jos kertomuksessa ilmenisi joitakin v?h?isempi? historiallisia virheellisyyksi?, niin on syy niihin etsitt?v? L?fvingin omasta p?iv?kirjasta. Mutta teoshan onkin ennen kaikkea seikkailukirja nuorisolle, pyyt?m?tt?k??n varsinaisen historiallisen tai taidekirjallisuuden piiriin.
Nivalassa, 14. p:n? elok. 1911.
* * * * *

TOISEN PAINOKSEN JOHDOSTA
Loistavasti on kansamme nyt vapaussodassaan n?ytt?nyt, ettei se satavuotisen ven?l?isen sorron alaisena v?h??k??n kadottanut sotilaskunnostaan. Vapaustaistelumme antaa mielest?ni kuin uuden taustan kaikille niille tuhansille otteluille, joita esi-is?mme ovat ryss?? vastaan k?yneet. Entist? kirkkaammin havaitsemme nyt, ettei ainoakaan pisara vertamme vuotanut koskaan hukkaan n?iss? taisteluissa, vaan olivat kaikki kansamme menneetkin haavat nyt saavuttamamme vapauden hinnan ensi maksueri?. Kirkkaana piirtyk??n nyt mieleemme ja syd?meemme my?s L?fvingin sisukas sissihenki.
Nivalassa, kes?kuussa 1918.
KY?STI WILKUNA.
* * * * *

TAPANI L?FVINGIN SEIKKAILUT
I
* * * * *

ENSIMM?INEN LUKU.
_Syntym?ni ja nuoruusvuoteni. Minusta yritet??n tehd? kauppamiest?, mutta er?s korvapuusti katkaisee urani._
Ensi kerran n?in p?iv?nvalon--niin vakuuttaa kastetodistukseni--jouluaattona 1689. Vanhempani asuivat silloin Narvassa, miss? is?ni palveli konstaapelina sik?l?isess? varusv?ess?. Edelleen kertoo kastetodistukseni minun pari p?iv?? sen j?lkeen p??sseen kristillisen seurakunnan j?seneksi, ja koska kastaminen toimitettiin pyh?n Stephanin eli Tapanin p?iv?n?, tehtiin minusta tuon ensimm?isen marttyyrin kaima. Kun ?itini, joka oli hyvin jumalaapelk??v?inen vaimo, my?hemmin teroitti mieleeni kristinopin p??kappaleita, luki h?n usein Tapani-marttyyrin suuresta uskosta ja kuolemasta kehoittaen minua vaeltamaan el?m?ss?ni niin, ett? olisin kunniaksi saamalleni nimelle. Kuinka min? monivaiheisen ja kirjavan el?m?ni aikana olen onnistunut n?it? ?itini kehoituksia toteuttamaan, sen ratkaiskoon Jumala.
Ensimm?iset vuoteni kuluivat leikeiss? samanik?isteni kanssa Narvan valleilla. Kun me er??n? p?iv?n? olimme tapamme mukaan sotasilla ja min? muutaman ovelan kujeen avulla olin houkutellut viholliseni ansaan, taputti er?s vanha vartiosotilas, joka hymyillen oli seurannut leikki?mme, minua olalle ja sanoi: ?Mit? hyv?ns? sinusta, poika, tuleekin, niin varo vain, ettet hirsipuussa p?ivi?si p??t?!? My?hemmin johtuivat nuo vanhan sotilaan sanat usein mieleeni, kun kaulani oli v?h?ll? joutua nuoransilmukkaan.
Ollessani yhdeks?nnell? ik?vuodellani muuttivat vanhempani varsinaiseen kotimaahamme, johon is?ni olikin aina ik?v?inyt. Armon vuonna 1698 siirrettiin h?net toivomuksensa mukaan K?kisalmen varusv?keen, ja min? luonnollisesti seurasin ?itini kanssa mukana. Pari vuotta sen j?lkeen puhkesi tuo pitk?aikainen sota, jonka temmellyksiin min?kin enn?tin varttua osaa ottamaan. Inkerinmaalta alkoi tulvia pakolaisia Viipurin ja K?kisalmen seutuville, ja minun vilkas mielikuvitukseni sai ylt?kyllin ty?skentelyn aihetta. Minun ja ik?toverieni leikit muuttuivat yh? sotaisemmiksi ja jokainen meist? tahtoi n?ytell? nuoren Kaarlo-kuninkaan osaa. Jos ?itini kiitti Jumalaa, joka niin hyviss? ajoin oli johtanut meid?t pois ensimm?isen? sodan jalkoihin joutuneesta Narvasta, ajattelin min? sen sijaan monesti mielikarvaudella, etten tuon K?kisalmeen muuttomme takia saanut olla n?kem?ss? kuuluisaa Narvan taistelua, jossa kahdeksan tuhatta meik?l?ist? l?i pakosalle viisi kertaa suuremman vihollislauman. Mutta Herramme oli kyll? minunkin osalleni varannut ylt?kyllin sodan kohtaloita.
Ennenkuin siirryn edemm?s, on minun t?ss? esitelt?v? hiukan tarkemmin er?s k?kisalmelaisista leikkitovereistani, sill? h?nen el?m?npolkunsa tuli vastaisuudessa sangen kohtalokkaasti risteilem??n omani kanssa. H?n kuului kauniimpaan sukupuoleen, ollen itse?ni pari vuotta nuorempi tyt?n heilakka, jota virkku ja hieman vallaton luonteensa veti meid?n poikien joukkoon. H?n oli sotilaan lapsi kuten min?kin ja nimelt??n Hinriika, jonka me pojat lyhensimme milloin Hinniksi, milloin Riikaksi. H?n oli is?ns? ainoa lapsi ja oli jo varhain kadottanut ?itins?. Sen takia h?n oli p??ssyt hieman villiintym??n eik? n?ytt?nyt ollenkaan viihtyv?n omaan sukupuoleensa kuuluvien kainojen ik?toveriensa parissa. Muistan viel? el?v?sti, kuinka h?n er??n? p?iv?n? minun ollessani ensi aikoja K?kisalmessa ilmestyi meid?n poikasten keskelle ja suuret, ruskeat silm?t s?dehtien pyysi
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 57
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.