Runot; Lyhyet kertomukset

A free download from www.dertz.in ----dertz ebooks publisher !----
The Project Gutenberg EBook of Runot; Lyhyet kertomukset, by Aleksis Kivi
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Runot; Lyhyet kertomukset
Author: Aleksis Kivi
Release Date: July 14, 2004 [EBook #12907]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
? START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK RUNOT; LYHYET KERTOMUKSET ***
Produced by Tapio Riikonen
RUNOT; LYHYET KERTOMUKSET
Kirj.
Aleksis Kivi
1916.
SIS?LLYS:
Mansikoita ja mustikoita -albumissa julkaistut runot
Unelma?Kaunisnummella
Kanervala
Saatesanat?Kanervankankaalla?Keinu?Joulu-ilta?Eksynyt impi?Anjanpelto?Karhunpyynti?Helavalkea??iti ja lapsi?Rippilapset?Uudistalon-perhe?Ruususolmu?Mies?Niittu?Ik?vyys?Mets?miehen laulu
Kirjallisessa Kuukauslehdess? julkaistut runot
Tornin kello?Ensimm?inen lempi?Lintukoto?Kaukamets??Sunnuntai?Uneksuminen?Sota?Onnelliset?Pohjatuuli?Lapsi?Alma?Myrsky
J?lkeenj??neet runot
Immen unelma?Impi ja ry?v?ri?J??hyv?iset?Kes?-y??Pilvilaiva?Suomenmaa?H?rk?-Tuomo?Paimentytt??Atalantta?Oli mulla kulta kaunoinen?Kontiolan kaski
Lyhyet kertomukset
Koto ja kahleet?Eriika?Vuoripeikot
MANSIKOITA JA MUSTIKOITA -ALBUMISSA JULKAISTUT RUNOT
UNELMA
Kerta seisoin, niin n?in unta,?Meren reunal vieraas maas;?Et??l siinti koti-ranta,?Sinne mielin tulla taas.
Mutta uni, joka ensin?Vei mun maastain, immest?in,?H?nen siivill?ns? lensin?J?lleen koti-maahan p?in.
Siirsin mielel intovalla?Pojes Suomeen ihanaan,?Siirsin vinhast pilvein alla,?Siks kuin l?ysin kunnasmaan.
Tuima tuuli pilvet poisti,?Kaunis p?iv? paisto taas;?Vuori loisti, viita loisti,?Koski pauhas koti-maas.
Impein eteheeni v?ikky:?Silm? iski salamoi,?Kiharien y?ss? l?ikky?Otsa niinkuin aamun koi.
Ihastelin otsan aamuu,?Mesi-huulii suutelin.?Suutelinko taivon haamuu??Hekumasta her?sin.
KAUNISNUMMELLA
Tapauksen tahdon kertoo, vaik'ei juuri?Ihmeellisen, mutta lempe?n ja hell?n.
?iti, lapsi helmas, illan paistees nukkui?Kaunisnummen kankahalle. Korkeet hongat?Humisivat ymp?rill?, p?iv?n loimo?L?nteen kallistui ja pilvet purjehtelit?Lumi-valkoisina sinert?v?l taivaal.--?Aurinkoa, joka kuumoittaa jo vaisust?Puitten v?lis, lapsi ihastelee;?Luulee ett? h?n sen k?sitt?is, ja j?tt???Uneksuvan ?itins, l?htee kulta-py?r???Hongan oksalt ottamaan ja katoo mets??n.--??iti her?yy ja pelol lastans kaipaa,?Rient?? h?nt? etsim??n ja etsii tuskal?Illan himeydes ymp?r Kaunisnummee.?Huutaa ei h?n tainnut, sill? ??ni?S?ik?yksest lankes. Vaitina h?n juoksi?Kanervaista maata my?den: poski poltti,?Veri suonis riehui, tuskan hiki-helmet?Juoksit otsalt ales. Se oil' sielun myrsky,?Joka ??net?inn? ?rjyvi ja polttaa.--?Vimmasta h?n py?rtyy, mutta ?tin-lempi?Iskee tulta taas ja mieli kirkastuvi?Ja h?n nousee, etsii kiivaammin kuin ennen.--?Mutta koska illan hymyilev? lamppu?Sammui t?yr??n taakse, seisoi lapsi y?ss??Kummastuneena ja syd?mmess? pelko.?L?hti j?lleen astelemaan ?itii kohden,?Astelikin ahkerast, mut joutui aina?Samaan paikkaan, josta vasta l?hti.?Y? jo pimeni ja ep?ilyksen tuska?Lapsen k?sitti ja itkem??n h?n p??tyi;?Itkun saattoi ?itin korviin lempee kaiku.??iti riensi vilkkaasti kuin ?inen haamu???nt? kohden, l?ysi lapsens kanervistost,?K??ri h?nen helmohins ja ilons?Muuttui niinkuin vaisuks unen-n??ks.--?Mutta aukenivat lopult kyynel-l?hteet,?Ett? kiiriit helmet kirkkaat sammuttamaan?Posken polttoo. Kelmeys nyt kaunis v?ikkyi?Kasvoillansa niinkuin it?-pohjan reunal,?Jossa valkeni jo p?iv?, sill? pian?Pohjolassa katoo kes?-y?sen h?m?r'.?Kelmeempi kuin ennen ?iti oli,?Kelmeempi kuin ennen lapsi ?itins helmas;--?Mutta hellemmin kuin ennen tytkyi syd?n?Syd?nt vastaan somas hiljaisuudes.?Myrskyy seuraa tyyneys, mut tyyneydes?K?vi onni-autuu'n hymisev? tuuli,?Hieno niinkuin louna-tuuli,?Joka, tultuansa yli vilja-pellon,?L?henevi meit? viherj?isel niitul.
KANERVALA
Runoelma
Lukija on n?iss? runoelmissa kohtaava useita p??telyhennyksi?, joita t?h?n asti kirjakieless? osittain ei liene ollenkaan--senlaiset lyhennykset ovat t?ss? toki hyvin harvat--osittain on s??st?v?isesti k?ytetty, ja silloin aina lyhennysmerkill?, mutta t?ss? ilman, ja joita h?n sent?hden aluksi ehk? oudoksunee. Vaan kun puhekieli, ainakin Etel?-Suomessa, n?it? lyhennyksi? k?ytt?? ja koska niiden k?ytt?misell? voidaan kielellemme lis?t? lyhyk?isi? ja varsinkin yksitavuisia sanoja, joita se tarvitsee, voidaksensa keve?mm?sti liikkua vaihtelevaisissa, uudemmissa runomitan laaduissa, uskaltaa tekij? pit?? mainituita lyhennyksi? luvallisina. Sallittakoon se olla h?nell? vakuutuksena, ett? suomenkieli on vastedes siin? suunnassa muodostuva. My?s hiljaan on Herra Kanslianeuvos E. L?nnrot tunnustanut noita lyhennettyit?kin s??nn?llisiksi. H?n lausuu (Katso ?Vanhoja ja Uusia Virsi? Suomalaisen Virsikirjan korjaamista varten?. Siv. 158): ?Kirjoittaisin ennemmin: uskos, uskoi, uskom, uskokam j.n.e. kuin uskoss', uskoll' uskomm', uskokaamm'. Miksi suomenki kielen sanoilla ei saisi paikoin olla kaksi p??tett?, toinen lyhempi toinen pidempi?? Niin h?n, ja sit? tapaa on h?n my?s k?ytellyt virsiss?ns?, vaikka toki harvemmin kuin tekij? t?ss? kirjassa.
KANERVANKANKAALLA
Kanervakankaalla sauvupi miilu?Honkien juurilla,?Vartija on sill? vakava ukko,?Partanen harmaap??;?H?n ahkerast nuijaansa k?yttelee,?Ja kumahtaa kanervakangas.
Taas kiven ??ress? istuuvi vanha?Kauhaansa veistellen,?Hohteessa tervasen, leimuvan kannon,?Syksysen taivaan ali,?Kosk korkea Pohjola tulta ly??Ja loistavat tuhannet t?hdet.
T?htien joukkoa katselee ukko,?Tyyneesti miettien:?Onko ne kynttil?i taivahan h?ist?,?Salista loistavast,?Tai hurskaitten kirkkaita henkii t??lt,?Nyt kunnian istuimil siell??
Mietteilee ukko ja ummistaa viimein?Silm?ns? unehen,?Kohtapa kuitenkin joutsenten liuta?Siivill? vinkuvil?Pois tienoihin etel?n kiit?en,?Taas unesta her?tt?? vanhan.
Vauhdilla vasaman j?n?nen juoksee?Ohitse nuotion,?Vainoo h?nt valkeakuononen kettu?Vikkel?st oikaisten,?Ja huhkain kuin keijunen Tuonelast?Heit hienoilla siivill? seuraa.
??ni nyt kaikuvi: ?Kankahan-Ranki,?Kiirehdi katsomaan?Kuolemaa kuusiston sankarin vanhan!??Nuotiolt vastataan:??En jouda, kosk suojella t?ytyy mun?T?ss' valkeal yst?v?? vanhaa.?
Hetken p??st ryske ja pauhina ankar?Tienoissa ymp?r k?y,?Jyskyyvi tanner ja oksiltans linnut?Lent?v?t s?ik?ht?in,?Ja kaatuipa kuusista korkein nyt,?Ja kuollut oil ?sankari vanha?.
Vartija nukkuu, mutta kosk taasen?Unest h?n her?yy,?Korkea, harteva Metsolan herra?Seisovi nuotiol;?H?n selk??ns? l?mmitt?? myh?illen?Ja pyhkeilee karheaa partaans.
Katsannol tyyneel, kaukana pelvost,?Huulilla hymyvil,?Kanervavuoteeltans katselee ukko?Kuningast ankaraa,?Mi viimein taas vakaasti astelee?Pois linnaansa himme??n, jylh??n.
N?k?j? kummia ilmestyy viel?,?Kauniita neitoja,?Tapion neitoja hyppelee ymp?r?Leimuvan valkean,?Ja kivens? juurelta hymyten?Heit katselee vartija vanha.
Kirkas kuin auringon paisteessa l?hde?On heid?n silm?ns?,?Seppele p??ss? on varsista puolan,?Helmens? mustikoist,?Ja rintojen py?reill? kunnahil?Kaks kaunista mansikkaa hohtaa.
Niinp?, kosk kankaalla pohjonen soittaa,?T?htien loistaes?Hyppelee Tapion impien joukko?Nuotion ymp?ril,?Ja katoo kuin sumut ja auereet,?Kuin myrskyss? s??ksien parvi.
Sammuvat t?hdet ja aurinko nousee?Id?st? kiirien,?Mets?silt vuorilta kaikuvi kauvas?Kuherrus terrien,?Ja oksilla pisarat kastehen?Nyt kirkkaina helmin? kiilt??.
Paimenet ukkoa katsomaan k?yv?t?Pilli? soitellen,?K?y h?nen luoksensa ampuja mets?st?Torvea soitellen,?Ja sillonpa piippunsa pilveilee,?Niin ukon kuin ampujan uljaan.
Sillonpa hymyten kertoilee ukko?Ihmei ja tarinoi?Metsolan tummista, kaikuvist linnoist,?Luolista Vuorelan;?S? kuultelet kanervavuoteella,?Ja hongiston kantele kaikuu.
Niinp? h?n, kyl?st? kaukana, viett???Aikansa, harmaap??:?Millon h?n istuu ja kauhaansa veist???Leimuval nuotiol,?Ja millon taas nuijiilee miiluans,?Ja kumahtaa kanervakangas.
KEINU.
Nyt kanssani keinuhun