Prosper Mérimée

Kasimir Leino

Prosper Mrime

The Project Gutenberg EBook of Prosper Mrime, by Kasimir Leino This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Prosper Mrime El?m?kerta ja teokset kirjallisuushistorialliselta kannalta
Author: Kasimir Leino
Release Date: May 30, 2006 [EBook #18473]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PROSPER MRIME ***

Produced by Tapio Riikonen

PROSPER MRIME
El?m?kerta ja teokset kirjallisuushistorialliselta kannalta
Yliopistollinen v?it?skirja
Kirjoittanut
KASIMIR L?NNBOHM [LEINO], filos. maist.
P?iv?lehden Kirjapaino, Helsinki, 1895.

ESIPUHE.
Valitessani v?it?skirjani esineeksi Prosper Mrimen, en suinkaan salannut itselt?ni niit? moninaisia vaikeuksia, joita meik?l?isiss? oloissa ty?skentelev?ll? tutkijalla helposti k?sitett?vist? syist? on edess??n, jos tahtoo saada aikaan edes osapuillekaan tyydytt?v?? monografiiaa h?nest?. Tiesin kyll?, ettei h?nest? ainakaan minun ty?h?n ryhtyess?ni viel? l?ytynyt mink??nlaista tarkempaa kirjallishistoriallista tutkimusta, vaikka kyll? sellaiset miehet kuin Taine, Sainte-Beuve, Georg Brandes, Emile Faguet, Jules Lema?tre, Saintsbury y.m. olivat h?nest? lyhempi? joko puhtaasti esteettisi? tai psykoloogisia esseit? julkaisseet. Perehdytty?ni n?ihin aloinkin jo eperoida koko yrityst?, sill? oli ehk? turhaa minun ruveta heid?n j?lki?ns? parsimaan.
Kun sitten Suomen Yliopiston varoista sain matkarahan kirjallisia opinnoita varten etup??ss? Pariisissa, ja tulin t?ten tilaisuuteen pitemm?n ajan v. 1890 ty?skentelem??n sik?l?isess?, runsaasti varustetussa Kansalliskirjastossa, selvesi minulle sent??n ennen pitk??, ett? jollen voisikaan tutkimuksellani vaikuttaa mink??nlaista uutta muutosta yll?mainittujen miesten antamaan yleiskuvaukseen t?m?n etevimm?n ranskalaisen novellistin kirjallisesta toiminnasta ja kirjailijaluonteesta, niin voin min? ehk? kuitenkin k?ytt?m?tt?mist? l?hteist? ammentamillani tiedoilla ja n?enn?isesti v?hempiarvoisilla, vaikka kyll?kin t?rkeill? seikoilla tieteellisesti tukea heid?n ylimalkaisempia lausuntojaan ja osaksi my?skin n?ytt?? tutkimukseni esineess? uusia, huomaamatta j??neit? puolia. T?llaisia k?ytt?m?tt?mi? l?hteit? oli m.m. Ranskan sanomalehdist?, jonka n?in sis?lt?v?n useita valaisevia asianhaaroja, ja niinik??n er?s Mrimen laajahko kirjeenvaihto (luonnontieteilij? Requien'in kanssa,) joka enimm?kseen oli julkaisematta ja s?ilytettiin Avignon'issa Calvet'n museon arkistossa.
J?lkim?inen, josta toivoin saavani vallan uusia asioita tutkimukseeni, osottausi kuitenkin sangen niukkaper?iseksi tietol?hteeksi. Kysymykseeni olivatko n?m? kirjeet kopioitavissa, sain nimitt?in mainitun museon esimiehelt? yst?v?llisen kirjeen, joka on p?iv?tty 23 p. toukokuuta 1890 ja jossa h?n ilmaisi minulle, ett? hra Requien oli j?tt?nyt kokoelmansa mainitulle laitokselle "sous certaines conditions", joihin m.m. kuului "de les tenir sous clef et de ne les communiquer qu'aprs un trs long laps de temps". Tosin ilmoitti h?n voivansa antaa niist? muutamia n?ht?v?ksi, mutta n?m? muutamat, joista itselleni kopiat toimitin, olivat jo osaksi hra Tourneux'n julkaisemia (teoksessa "Prosper Mrime, ses portraits, ses dessins, sa bibliothque") osaksi sis?lsiv?t ne vallan yksityisi? asioita sellaisessa muodossa, ettei niit? voinut julkaista.
Se toivo raukesi siis jotenkin mit?tt?miin. T?h?n eiv?t vastoink?ymiseni kuitenkaan p??ttyneet. Ollen monilta muilta toimilta estettyn? tarpeellisella tarmolla tutkimustani kiirehtim?st? sain viel? kestett?v?kseni senkin kolauksen, ett? er?s ranskalainen kirjailija Augustin Filon, joka persoonallisesti oli tuntenut Mrimen ja saanut useilta h?nen yst?vilt??n lukuisan joukon kirjeit? ja tiedonantoja k?ytett?v?kseen, m.m. Mrimen varsin sis?lt?rikkaat kirjeenvaihdot Albert Stapferin (vuosilta 1825-1870) ja -- leskikeisarinna Eugnien kautta -- kreivit?r Montijon kanssa, joka oli mit? parhaimmissa yst?vyyssuhteissa kirjailijamme kanssa aina vuodesta 1839 kuolemaansa saakka, ett? t?m? samainen Filon, Napoleon III:n pojan kotiopettaja, kev??ll? 1893 julkaisi Revue des deux Mondes'ssa laajaper?isen esseen v?it?skirjani esineest? ilmoittaen samalla, ett? se oli ainoastaan lyhennysote suuremmasta teoksesta.
Tutkimukseni oli silloin jo ehtinyt niin pitk?lle, ett? noin toinen puoli (8 painoarkkia) oli jo valmiiksi painettuna ja k?sikirjoitus niinik??n melkein kokonaisuudessaan viimeisteltyn?. Arvelin kuitenkin olevan turhaa jatkaa ty?t?, jonka toinen kaikin puolin suotuisemmissa oloissa ty?skentelev? ja kykenev?mpi mies oli ottanut sellaisen perinpohjaisen k?sittelyn alaiseksi. Ainakin katsoin t?ytyv?ni odottaa siksi, kunnes tuo luvassa oleva teos oli ehtinyt julkisuuteen n?hd?kseni oliko minulla sen j?lkeen en?? mit??n uutta esitett?v?n?. Viime vuonna se sitten ilmestyi nimell? "Mrime et ses amis" k?sitt?en yhteens? l?hes 400 sivua siihen luettuna kreivi Spoelberch de Lovenjoulin tekem? eritt?in tarkka luettelo Mrimen julkaisemista kirjoituksista ja teoksista. Mielihyv?kseni kuitenkin huomasin, ettei teos suinkaan ollut tyhjent?nyt ainetta yht? v?h?n kuin se oli tieteelliseksik??n aiottu. Tosin oli siin? minulle uusiakin tietoja, varsinkin Filonin julkaisemien arvokkaiden kirjeenvaihtojen kautta, mutta toisaalta keksin siin? my?skin vajavaisuuksia, todistamattomia v?itteit?, jopa virheellisyyksi?kin. Sik?li kuin tutkimukseni j?lkiosassa olen tarvinnut, olen h?nen kirjaansa my?skin hyv?kseni k?ytt?nyt. Mit? jo valmiiksi painettuun alkuosaan taas tulee, on mielest?ni riitt?v??, ett? erityisen? lis?n? julkaisen Filonin kirjasta y.m. saamani uudet tiedot Mrimen el?m?kerran alkupuoliskoon samoin kuin ne oikaisutkin, joihin olen n?hnyt syyt? olevan.
Kummastuksekseni huomasin muuten, ett? Filon on suunnitellut el?m?kertansa Mrimest? jotenkin samaan tapaan kuin min?. H?nkin on tahtonut kuvata h?net lapsuudesta hautaan saakka ymp?rist?ineen ja taustoineen, vaikka min?, esitt?ess?ni h?nt? suomalaiselle yleis?lle, luonnollisista syist? olen k?sitt?nyt velvollisuudekseni vet?? nuo kehysviivat hiukan leve?mmiksi kuin h?n. My?skin olen min? koettanut pysy? tieteellisemm?ll? pohjalla siin?, ett? olen kaikille v?itteilleni etsinyt todistuksia h?nen kirjeist??n, kirjoituksistaan tai teoksistaan ollen tiet??kseni ainoa, joka todella on yritt?nyt etsim??n h?nen mielipiteit??n ja n?k?kohtiaan niist? varsin hauskoista ja sis?lt?rikkaista kirjekokoelmista, jotka Mrimelt? on h?nen kuolemansa j?lkeen julkaistu. Kaikille n?ille aineksille en kuitenkaan ole v?it?skirjan ahtaihin rajoihin sijaa saanut ja mit? edemm?s ty?ni edistyi, sen varmemmaksi k?vi minulla k?sitys siit?, ett? tarkempi selonteko h?nen estetiikastansa
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 92
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.