Oppikirja suomalaisen kirjallisuuden historiassa

B.F. Godenhjelm

Oppikirja suomalaisen kirjallisuuden historiassa

The Project Gutenberg EBook of Oppikirja suomalaisen kirjallisuuden
historiassa, by B. F. Godenhjelm This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Oppikirja suomalaisen kirjallisuuden historiassa
Author: B. F. Godenhjelm
Release Date: June 1, 2006 [EBook #18481]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK OPPIKIRJA SUOMALAISEN ***

Produced by Matti J?rvinen, Tuija Lindholm and Distributed Proofreaders Europe.

OPPIKIRJA SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN HISTORIASSA.
Kirjoittanut B. F. Godenhjelm.
Ensimm?isen kerran julkaissut Weilin & G??s 1884. Digitalisoitu vuonna 1900 ilmestyneest? nelj?nnest?, uudistetusta painoksesta.

Alkulause ensimm?iseen painokseen.
T?m?n kirjan tarkoitus on kahdenlainen, josta syyst? sen sis?llys on j?rjestetty kahteen jaksoon. P??teksti on kouluja varten toimitettu ja perustuu Helsingin Suomalaisessa Tytt?koulussa tehtyihin muistoonpanoihin. Lis?yksiin olen koonnut, mit? olen katsonut laajempaan oppijaksoon kuuluvaksi, jotta kirja kokonaisuudessaan voisi olla lyhyt, mutta johonkin m??rin t?ydellinen oppi- ja k?sikirja suomalaisen kirjallisuuden historiassa. T?m? laveampikin jakso on saanut alkunsa opetustoimestani yll?mainitussa opistossa: se vastaa p??asiallisesti sen jatko-opistossa suoritettavaa oppim??r??. Lis?yksiin on paitsi sit? pantu kaikenlaisia tarpeellisia selityksi?, esimerkkej? y. m., varsinkin semmoisia, joista opettaja voi saada aihetta lyhyemm?ss? oppijaksossa esitettyjen seikkojen tarkempaan valaisemiseen. Kertomus Kalevalan sis?llyksest? samaten kuin muutkin Kalevalaa koskevat laveammat selitykset on niin-ik??n sovitettu lis?yksiin, koska kouluissa tavallisesti, kun joudutaan kirjallisuuden historiaan, Kalevala jo on loppuun luettu ja oppilaat silloin tietysti jo ovat saaneet kuulla kaikki n?m? selitykset.
Suomalaisen kirjallisuuden historia on siin? suhteessa omituista laatua, ett? se ei voi supistaa ainettansa ainoastaan suomeksi ilmestyneihin kirjateoksiin, vaan ett? sen niiden ohessa t?ytyy pit?? silm?ll? koko sit? kansallista kehityst?, joka sen on tuottanut, s. o. suomalaisen kirjallisuuden historia on samalla suomalaisuuden historiaa. Sent?hden t?rke? sija on annettava Suomen kielen tieteelliselle tutkimukselle, ja samaten tulee semmoisiakin kirjoittajia huomioon ottaa, jotka voimallisesti ovat vaikuttaneet kansallistunnon tai kotimaisen sivistyksen varttumiseen ja niinmuodoin ainakin v?lillisesti edist?neet suomenkielist?kin kirjallisuutta, vaikk'eiv?t ole kirjoittaneet kansan omalla kielell?. Sellaiset miehet kuin Porthan, Arwidsson, Snellman, Castr¨¦n ansaitsevat kyll? kunniapaikkansa suomalaisen kirjallisuuden historiassa, vaikka heid?n teoksensa ovat latinan- tai ruotsinkielisi?. Eik? mainitsematta sovi j?tt?? noita ruotsinkielisi? runoilijoitakaan, Runeberg'i? etup??ss?, joilla on ollut niin suuri merkitys meid?n maan sivistyshistoriassa. Oikeimmaksi olen kuitenkin katsonut vaan lyhyelt? viitata heid?n kirjalliseen toimeensa, koska t?m? voipi saada oikean selvityksens? ainoastaan Ruotsin kirjallisuuden historiasta; muuten koulunuorisomme ruotsinkin tunneilla heihin tutustuu. -- Selitykset suomensukuisista kielist? ja Suomen kielen murteista pid?n sopivimpana koulu-opetuksessa liitt?? kirjallisuuden historiaan.
Tuskin tarvinnee sanoa, ett? kirjallisuuden historia koulussa on runsailla esimerkeill? valaistava ja ett? sen rinnalla siis pit?? lukea kirjallisuutta niin paljon, kuin aika suinkin my?nt??. Sent?hden olen koettanut mahdollisuuden mukaan lueteltujen teosten joukossa mainita semmoisia helposti saatavia runoja ja muita lyhyit? kappaleita, jotka koulussa sopivat esimerkeiksi. Eritt?in tahdon, mit? vanhempaan aikaan tulee, viitata tunnettuun kirjaan "Helmivy? suomalaista runoutta"[1]. -- Kaikkein uusin aika ei ole viel? historiaa eik? sit? siis voi samalla tapaa esitell? kuin edellisi? ajanjaksoja. Asianmukaisimmaksi olen katsonut suurimmassa lyhyk?isyydess? asettaa n?kyviin, mit? meill? t?t? nyky? on olemassa kansalliskirjallisuuden eri aloilla.
[1] Sen j?lkeen kuin t?m?n oppikirjan ensimm?inen painos ilmestyi, on tullut toinenkin suomalainen antologia, Leimun (Kustavi Grotenfelt'in) toimittama "V?in?l?" (1884 ja lis?vihko 1892, uusi t?ydennetty painos 1899), joka tarkoitukseltaan ja sis?llykselt??n vastaa "Helmivy?t?".
N?in l?het?n t?m?n kirjasen ulos maailmaan hyvin tiet?en, ett? teokseeni on saattanut puikahtaa paljokin erehdyksi?, semminkin kun se on ensimm?inen laatuansa eiv?tk? olot ole sallineet minun panna aivan runsaasti aikaa sen lopulliseen suorittamiseen.
Syrj?ss? Lopen pit?j?ss? Elokuulla 1884.
*Tekij?.*

Alkulause kolmanteen painokseen.
Ne muutokset ja lis?ykset, joita t?m?n kirjan nyt ilmestyv? kolmas painos on vaatinut, koskevat p??asiallisesti joko johdatusta ja ensimm?isi? aikakausia taikka nykyajan kirjallisuutta. Kielentutkimuksen uusimmat tulokset olivat huomioon otettavat, mit? suomalais-ugrilaisiin kieliin ja suomensukuisten kansojen vanhimpiin asuinpaikkoihin tulee, ja samaten my?s Kantelettaren osittainen uudistus, joka oli tapahtunut toisen painoksen julkaisemisen j?lkeen. Viime aikojen kuvailussa on edellisiss? painoksissa nuorina kirjailijoina, viel?p? aloittelijoinakin, mainittu monta, joiden asema kirjallisuudessa nyt jo on vakaantunut; niihin on tietysti nyt luotu enemm?n huomiota, ja uusia kirjailijoita on otettu lukuun nykyisen kirjallisuuden kokonaiskuvan t?ydent?miseksi. Kirjallisuutemme onkin juuri viime vuosikymmenen? niin suuresti karttunut, ett? entinen "loppukatsaus" on t?ytynyt kokonaan uudistaa. Kun t?lle kirjalle toissa vuonna tapahtui se odottamaton kunnia, ett? se herra E. D. Butler'in taitavalla k?dell? k??nnettiin Englannin kielelle, tein jo muutamia lyhyit? lis?yksi? englantilaista laitosta varten; mutta nyt olen katsonut tarpeelliseksi viel? tarkemmin esitt?? uusinta aikaa. Mainittakoon t?m?n yhteydess?, ett? uusi teksti jo valmistui Marraskuun loppupuolella ja ett? kirjallisuuden kehityst? siihen asti on pidetty silm?ll?. Ainoastaan pari viittausta muutamiin sen j?lkeen ilmestyneihin teoksiin on sittemmin lis?tty. -- Paitsi sit? on eri paikoin tehty parannuksia ja yleens? koetettu ottaa varteen, mit? viime aikojen tutkimus on tuonut ilmi.
Kaikille niille, joilta olen saanut yst?v?llisi? tiedon-antoja, etenkin toht. K. Grotenfelt'ille ja toht. K. Krohn'ille, pyyd?n saada lausua l?mpim?t kiitokset.
Helsingiss?, Tammikuulla 1898.
*Tekij?.*

Johdatus.

¡́ 1. Suomalainen kirjallisuus ja sen historia.
Kirjallisuudeksi sanotaan yhteisell? nimell? kaikki ne kansain henkiset tuotteet, jotka s?ilyv?t kirjoituksen avulla, ja jokaisella korkeammalle sivistyksen kannalle joutuneella kansalla on oma kirjallisuutensa. Kieli on
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 36
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.