Olviretki Schleusingenissä; Leo ja Liina; Alma

꺾
Olviretki Schleusingeniss?; Leo ja Liina;?by Aleksis Kivi

The Project Gutenberg EBook of Olviretki Schleusingeniss?; Leo ja Liina;
Alma, by Aleksis Kivi This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Olviretki Schleusingeniss?; Leo ja Liina; Alma
Author: Aleksis Kivi
Release Date: July 5, 2004 [EBook #12824]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK OLVIRETKI SCHLEUSINGENISS ***

Produced by Tapio Riikonen

OLVIRETKI SCHLEUSINGENISS?; LEO JA LIINA; ALMA
Kirj.
Aleksis Kivi
1916.

OLVIRETKI SCHLEUSINGENISS?
N?ytelm?llinen osotelma nelj?ss? osassa

HENKIL?T:
PATRIK, kapteeni. TOMMI. ANTON. ARISTARKUS. TIMOTEUS. TITUS. MAKS. FUCHS. 1:N, 2:N, 3:S. MESTARI BONIFACIUS. FAUSTUS. GILBERT. MIKKEL, f?ntrikki. 1:N, 2:N. MAURA, kapakka-eukko. MARIANA, palvelijansa. MUORI KUNIGUNDA. Sotamiehi? ja naisia. Sotamiehi?. Kapteenia. Bayerilaisia. Preussil?isi?.
Tapaus: Schleusingeniss? Saksanmaalla, kes?ll? 1866.

Ensimm?inen Osa.
(Avoin paikka Schleusingeniss?: oikealla olvitoikka, Maura istuen sen takana; vasemmalla huone, er?s sotamieskortteeri; samalla puolella peremp?n? rahi, jossa Timoteus istuu vartijana kiv??ri k?dess? ja olvituoppi vieress?; perill? ja oikealla puolella on toinen rahi, jossa vartijana istuu Titus kiv??rinens? ja olvituoppinensa. Jokaiset, sek? sotamiehet ett? kapteeni, ovat tavattoman lihavia miehi? kovin punertavilla nenill?.)
TIMOTEUS. Maura, mun frouvani!
MAURA. Jaha, mun sankarini vieraasta maasta, mik? on toivonne?
TIMOTEUS. Ett? nukkuis toverini tuolla.
MAURA. Miksi toivotte niin?
TIMOTEUS. Hm!
MAURA. (Erikseen) Haa! min? jotain aavistan. No, miksi tempoellen syk?htelet taas, mun kurja leskisyd?mmeni? Aina levoton, aina juonikas ja kapinallinen! Mutta vaiti nyt, m?? luulen, ett? toivon saari siint??.
TIMOTEUS. Tuhannen peeveli?, ettei h?n nuku!
MAURA. Se nukkuminen tulis h?nelle kalliiksi. Ai, ai! miksi tahtoisitte koota tuhon myrskyj? toverinne kiirehelle?
TIMOTEUS. Tosi, ettei sotavartija saa nukkua, mutta ensimm?isen nukahduksen vahti-ajallamme, joka kest?? kaksi tuntia, saamme anteeksi, niin on kapteenin m??r?ys, vaihka onkin h?n kiivas mies. Siis h?nelle tuossa ei paljon harmia pienest? unesta mutta muille kenties iloa ja onnee.
MAURA. (Eriks.) Kymmenen vasten yht?, h?n lemmest? kanssani keskustella tahtoo. (Korkeest) Jaa, h?n valvoo eik? ole voimassanne h?nt? nukuttaa.
TIMOTEUS. Mutta teid?n voimassanne.
MAURA. Miten, uljas sankarini?
TIMOTEUS. Sen tuoppi oltta matkaansaattaa. H?n on jo huikeassa vauhdissa.
TITUS. (Eriks.) Mit? haastelee h?n tuolla eukon kanssa? Jonkun sanan kuulen, mutta yht??n en j?rjestyksess?. (Korkeest) Mit? livertelet siell??
TIMOTEUS. Vaiti, me saamme oltta, joka ei juuri vahingoita; sill? pitk? on vartijan aika.
TITUS. Totisesti.
TIMOTEUS. H?n on hyv? muori.
TITUS. Verraton.
MAURA. Jaa, te mukulat siin?. Kyll? min? teid?n annan. Sanosinpa jotain, mutta olkoon nyt sill??ns?. (Menee ja t?ytt?? Tiituksen tuopin olvella)
TITUS. Se vasta muori on.
TIMOTEUS. Niit? ensimm?isi?.
MAURA. Juo nyt ja istu kiltisti rahillas. (T?ytt?? my?s Timoteuksen tuopin) Sin?k? my?s, kanalja siin?.
TIMOTEUS. Muori kuin kultanen hein?suova! Hih!
MAURA. Juo nyt ja ole vait, sanon min?. (Menee istumaan toikkansa taakse)
TIMOTEUS. (Laulaa)
?Wenn das die Preussen vüsten, Das sie morgen sterben müsten.? Hurraa!
MAURA. (Eriks.) H?n nukuttaa toveriansa, joka jo n?ytt?? kovin uniseksi. (Mariana tulee Mauran huoneesta) Sin?k? siin? taas sinkoillen mun tiell?ni ja hyv?n tilaisuuden k?sist?ni saattaen pois? Mutta kyll? sun tied?n siirt?? t?st?. (Korkeest) Mit? siin? pyhiitt?v??? Tuopit ovat puhtaita kyll?. Mene tiehees, lunttu. Sinua en tarvitse venyttelem?ss? t?ss' toikan nokalla. Mene tiehees, sanon min?; mene sep?lt? hiivaa per??n. Paikalla, sin? lunttu!
MARIANA. (Eriks.) Sun rutto nielk??n, ?mm?. (Menee)
MAURA. (Ottaa salmikirjan ja lukee, huiskutellen itse?ns?) Hoh hoo!
TIMOTEUS. Ja jumalinen my?s.
MAURA. Hoh hoo, t?t? mailmaa! (Aina lukien)
TIMOTEUS. (Eriks.) Ah sin? noita-?mm? musta niinkuin saunan raunio ja kiukkuinen kuin ampiain! Ja h?n on rakastunut minuun, sen tied?n varmaan. Ha haa, ennen naskalis?kin kanssa morsiusvuoteeseen kuin syleilem??n t?t? peikkojen patrunessaa. Mutta tahdonpa kanssas leikitell? ja leikitess? voida niinkuin Otaheitiss? sek? ruuan ett? juoman puolesta. Niin; tyhm?p? on muotoni, mutta kas kuin l?ytyy toki, kelt??n luulematta, joku mitta vikkelyytt? t??ll?, luun ja nahaan v?liss?. (Laulaa)
?Wenn das die Preussen vüsten, Das sie morgen sterben müsten.?
(Titus on nukkunut)
MAURA. No kas, toivos on nyt t?yttynyt. H?n makaa makeasti. Mit? tahdot lapsikurjalle?
TIMOTEUS. Mit? meitist? oikein luulette, muori?
MAURA. Olettepa hyvi? vihollisija.
TIMOTEUS. Mutta minusta eritt?in?
MAURA. Paras viholliseni.
TIMOTEUS. Teid?n yst?v?nne. Onneton se, joka uskaltaa p??llenne vaan katsoa karsasti! H?nen manaan heti veriseen taisteloon.
MAURA. (Eriks.) Ihanat sanat! Mun aavistuksein visseydeksi muuttuu.
TIMOTEUS. M? tahdon teille kertoa er??n tarinan.
MAURA. M? tahdon kernaasti kuultella.
TIMOTEUS. K?vit kerran sotaa vastaan toinentoistaan kaksi heimolaista valtakuntaa. Rynk?sip? ?kisti vihollinen lauma viholliseen kaupunkiin ja otti siin? itsellens? majan. Kaupungissa oli er?s pulski muori ja majailipa luonansa my?s er?s pulski sotamies, ja rupesitpa viimein n?m?t kaksi kesken?ns? vaihettelemaan armahimpia silm?niskuja. Mutta kiiti taas joukko pois kuin leimaus ja katos kaupunkilaisilta tiet?m?tt?miin, mutta kas, koska vihdoin j?llen rauha hengitti, niin, peijakas vie! astuipa er??n? koreana iltana sen pulskin muorin huoneeseen se pulski sotapussikka. Noo, kuinka k?vi sitten? kysyy nyt frouva. Kuinka k?vi? He ovat nyt samaa lihaa ja verta, ja sankari on ilonen ravintolan is?nt? ja muori viel? ilosempa em?nt?.
MAURA. Kas noita vaan.
TIMOTEUS. Se on tarina vaan. Mutta tarina, eik? se todeksi muuttua taida, muori kultasein?
MAURA. (Erikseen) No nyt h?n on tehnyt lempens? ilmoituksen.
TIMOTEUS. Tarina, eik? se todeksi muuttua taida?
MAURA. O jaa, o jaa.
TIMOTEUS. (Eriks.) No nyt min? olen saanut: jaa. Toki, enp? ole mit??n luvannut, sent?hdenp? taidan rauhallisella omatunnolla nauttia h?nen hyvyytt?ns?