Kauppahuone Playfair ja Kumpp

A free download from http://www.dertz.in

Kauppahuone Playfair ja Kumpp

The Project Gutenberg EBook of Kauppahuone Playfair ja Kumpp, by Jules Verne This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Kauppahuone Playfair ja Kumpp eli Pumpulilasti ja Syd?n
Author: Jules Verne
Release Date: December 12, 2005 [EBook #17295]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KAUPPAHUONE PLAYFAIR JA KUMPP ***

Produced by Tapio Riikonen

KAUPPAHUONE PLAYFAIR JA KUMPP.
eli
Pumpulilasti ja Syd?n
Kirjoitti
JULES VERNE
Suomennos
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1876.

I.
Laiva Delphin.
Ensim?inen virta, jonka aallot ovat vaahdonneet h?yryaluksen rattaansiipien alla, on Clyde. T?m? oli 1832. H?yryaluksen nimi oli Comet ja t?m? kulki s??nn?llisesti Glasgowin ja Greenochin v?li? kuuden peninkulman [peninkulmilla t?ss? kirjassa aina ymm?rret??n Englannin peninkulmia, joita menee noin 6 Suomen peninkulmaan] nopeudella tunnissa. Siit? ajasta asti on enemm?n kuin miljoona h?yryj? ja pakettiveneit? kulkenut yl?s ja alas t?m?n Skotlannin virrau vuota pitkin, ja asukkaiden tuossa isossa kauppakaupungissa luulisi siis jo hyvinkin harjaantuneen n?kem??n lhmeit? sill? merikulun haaralla, jota h?yryn avulla harjoitetaan.
Kuitenkin olivat Joulukuun 3 p?iv?n? 1862 Glasgowin likaiset kadut t?ytetyt lukemattomalla ihmislaumalla, jossa oli laivan-is?nti?, kauppiaita, tehtaan-haltijoita, ty?miehi?, merimiehi?, naisia ja lapsia, kaikki matkalla er??sen suureen, Kelwindock-nimiseen, Tod'ille ja Mac Gregor'ille kuuluvaan laivanrakennuslaitokseen. T?m? viimeinen nimi todistaa enemmin kuin kyllin, ett? Skotlannin yl?nk?l?isten kuuluisista j?lkeisist? oli tullut keinoilijoita ja ett? vanhain klanien kaikki l??nimiehet olivat luontuneet kelvollisiksi ty?miehiksi.
Kelwindock on muutamain minuutien matkan p??ss? kaupungista Clyde-virran oikealla rannalla. Sen ??nett?m?t lavat olivat kohta uteliaiden katsojain vallassa. Ei yht??n joutilaaksi j??nytt? paikkaa ollut rantasilloilla, varvin muureilla eik? makasiinien katoilla. Joella liikkui kaikenlaisia aluksia ristin rastin, ja Gowanin kunnaat vasemmalla rannalla olivat katsojia t?ynn? ett? vilisi.
Ei t??ll? kumminkaan ollut hommana mik??n erinomainen juhlallisuus; tahdottiin vain n?hd? er??n laivan l?ht?? veist?m?lt?. N?ytt?isi kuin Glasgowin asukkaiden pit?isi huolia aivan v?h?n tuonlaisista hommista; mutta kentiesi Delphin -- t?m? oli Todin ja Mac Gregorin rakentaman aluksen nimi -- oli jotenkin omituinen n??lt?ns?? Eip? ollutkaan, totta puhuaksemme. Se oli iso alus, noin viidentoista sadan tonnin kantavuutta, ter?slevyill? peitetty ja jota paljolla ty?ll? ja ??rett?mill? kustannuksilla oli koetettu saada niin nopeaksi kulussaan kuin mahdollista, sen kone, tehty Lancefieldin ty?pajoissa, oli kovavoimaiskone, ja sill? oli viidensadan hevoisvoiman nimellinen v?kevyys. Sit? pani liikkeelle yksi propelli kummallakin puolen per?vannasta, jotka molemmat oiivat aivan erill??n toisistansa. T?m? oli ihan uusi, Dudgeon de Millwalin keksim? laitos, joka antaa aluksille suuren nopeuden samalla kuin sallii niiden liikehti? sangen ahtaalla alalla. Mit? Delphinin syv?llykseen tulee, ei se ollut eritt?in suuri.
Tuntijat eiv?t sen suhteen erehtyneet, ja he syyst? siit? p??ttiv?t, ett? t?m? alus oli aiottu k?ym??n kohtalaisen syvill? vesill?. Mutta kaikista n?ist? erityisist? asianhaaroista ei k?ynyt mill??n muotoa tuota yleist? malttamattomuutta selitt?minen. Delphiniss? ei ollut mit??n enemmin tahi v?hemmin outomaista n?ht?v?? kuin monessa muussakaan aluksessa. Oliko siis sen l?ht? veist?m?lt? yhdistettyn? johonkin koneelliseen vaikeuteen, joka oli voitettava? Eip? niink??n. Clyde-virta oli jo helmaansa vastanottanut monta paljon kantavampaa alusta, ja Delphinin laskeminen vesille oli k?yp? niin mutkattomasti kuin suinkin maailmassa. Ty?t alkoivat heti kuu vesi seisahtui, samassa silm?nr?p?yksess? kun pakovesi alkoi tuntua. Kurikat paukahtivat yht'aikaa kuloja vasten, jotka olivat aiotut kohottamaan aluksen em?puuta. ennen pitk?? tutisi koko tuo kookas rakennus, ja niin v?h?n kuin se kohosikin, havaittiin kumminkin sen j?rkkyv?n asemaltansa. Vipuminen aikoi, se kiihtyi kiihtymist?ns?, ja muutamain silm?nr?p?ysten per?st? Delphin, j?tetty?ns? huolellisesti valitun lavansa, sukelsi Ciyde-virtaan, sakeiden, valkoisten savutuprujen keskelle. Sen per? hetkahti joen mutapohjaa vasten, mutta kohahti er??n j?ttil?isaallon harjalla, ja t?m? muhkea h?yry olisi vauhdissaan rusahtanut rikki rantasiltoja vasten Gowanin luona, jos eiv?t kaikki ankkurit, jotka yht'aikaa heitettiin alas hirmuisella jyt?k?ll?, olisi ehk?isseet sen vauhtia.
Delphin oli onnellisesti ja hyv?sti l?htenyt veist?m?lt? ja keinui nyt kauniisti virralla. Kaikki katsojat taputtivat k?si?ns?, aluksen nyt ollessa luonnollisessa elementiss??n, ja v?kevi? hurrahuutoja kuului molemmilta rannoilta.
Mutta mik? oli siis syyn? n?ihin huutoihin ja mieltymyksen osoituksiin? Varmaan ihastuneimpain katsojain olisi ollut sangen ty?l?s selitt?? innostustansa. Mik? erityinen mielenkiinto voi se siis olla, jonka t?m? alus nostatti? Mink?laista kauppaa varten se oli k?ytett?v?, sit? ei tietty, ja jos sit? kysyit noilta erin?k?isilt? parveilta uteliaita, niin syyst?p? taisit h?mm?sty? niist? erilaisista mielipiteist?, joita oli k?ym?ss? t?st? t?hdellisest? asiasta.
Kuitenkin pitiv?t paremman tiedon saaneet, taikka jotka luulivat niiden lukuun kuuluvansa, siin? yht? ett? t?ll? h?yryll? oli joku teht?v? toimitettavana siin? julmassa sodassa, joka silloin kymmennitteli Amerikan Yhdysvaltioita. Mutta sen enemp?? he eiv?t asiasta tienneet, eik? olis yksik??n heist? saattanut sanoa, oliko Delphin kaapparilaiva vaiko tavara-alus, oliko se liittolaisten aluksia vaiko Yhdysvallan laivastoon kuuluva.
-- Hurraa! -- huusi joku, vakuuttaen, ett? Delphin oli rakettu etel?-valtiota varten.
-- Hurraa, hurraa! -- huusi toinen, vannoen, ettei nopeampaa laivaa ollut kryss?illyt Amerikan rantavesill?.
Jos mieli taitaa sanoa jotakin vissi? t?ss? asiassa, niin t?ytyy olla osakas tahi ainakin hyvin uskottu yst?v? kauppahuoneessa Vincent Playfair ja Kumpp. Glasgowissa.
Vincent Playfair ja Kumpp. oli rikas, arvossa pidetty ja kokenut toiminimi. Sen p??mies kuului vanhaan, kunniassa pidettyyn