David Copperfield I

Charles Dickens

David Copperfield I

The Project Gutenberg EBook of David Copperfield I, by Charles Dickens This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: David Copperfield I David Copperfield nuoremman el?m?kertomus ja kokemukset
Author: Charles Dickens
Translator: Waldemar Churberg
Release Date: April 17, 2006 [EBook #18186]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK DAVID COPPERFIELD I ***

Produced by Tapio Riikonen

DAVID COPPERFIELD I
David Copperfield nuoremman el?m?kertomus ja kokemukset
Kirj.
CHARLES DICKENS
Englannin kielest? suomentanut
Waldemar Churberg
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1879.

SIS?LLYS:
1. Min? synnyn. 2. Min? huomaan. 3. Minulle tapahtuu muutos. 4. Min? joudun ep?suosioon. 5. Min? l?hetet??n pois kotoa. 6. Tuttavieni luku laajenee. 7. Ensim?inen lukukauteni Salem House'ssa. 8. Lupa-aikani. Varsinkin er?s onnellinen iltapuoli. 9. Min? viet?n muistettavan syntym?p?iv?n. 10. Minua laiminly?d??n ja minusta pidet??n huolta. 11. Min? aloitan el?m?? omin p?in, mutta en ole siihen mieltynyt. 12. Koska en enemm?n rakasta el?m?? omin p?in, teen suuren p??t?ksen. 13. Seuraus p??t?ksest?ni. 14. T?tini tekee p??t?ksens? minun suhteeni. 15. Min? alan uudestaan. 16. Min? olen monessa kohden toinen poika. 17. Joku ilmaantuu. 18. Takaisinkatsaus. 19. Min? katselen ymp?rilleni ja huomaan jotakin. 20. Steerforth'in koti. 21. Pikku Em'ly. 22. Muutamia vanhoja n?kym?it? ja muutamia uusia ihmisi?. 23. Min? huomaan Mr. Dick'in puheen todeksi ja valitsen ammattini. 24. Ensim?inen ylellisyyteni. 25. Hyvi? ja pahoja enkeleit?. 26. Min? joudun vankeuteen. 27. Tommy Traddles. 28. Mr. Micawber'in haasto-kinnas. 29. Min? k?yn taas Steerforth'n kodissa. 30. Er?s kato. 31. Er?s suurempi kato.

ENSIM?INEN LUKU.
Min? synnyn.
Joudunko min? itse oman el?m?ni sankariksi, vai tuleeko joku muu t?h?n paikkaan, sit? saavat n?m?t sivut osoittaa. Aloittaakseni el?m?nkertomustani el?m?ni alusta, mainitsen, ett? synnyin (niinkuin minulle on juteltu, ja niinkuin min? uskon) er??n? perjantaina kello kaksitoista y?ll?. Oli huomattu, ett? kello rupesi ly?m??n ja min? rupesin huutamaan yht'aikaa.
Mit? syntym?p?iv??ni ja -hetkeeni koskee, ilmoitti imett?j? ja muutamat muut viisaat naapurin-eukot, jotka olivat ahkerasti ajatelleet kohtaloani monta kuukautta ennen, kuin meid?n oli mik??n mahdollisuus silm?st? silm??n tutustua, ensiksi, ett? min? olin m??r?tty onnettomaksi el?m?ss?ni, ja toiseksi, ett? olin oikeutettu n?kem??n henki? ja haamuja; jotka molemmat lahjat heid?n luulonsa mukaan v?ltt?m?tt?m?sti kuuluvat kaikille onnettomille lapsille, jotka syntyv?t perjantaisin aamu-y?st?, olivatpa kumpaa sukupuolta hyv?ns?.
Minun ei tarvitse t?ss? puhua mit??n ensim?isest? kohdasta, sill? paremmin, kuin mik??n muu, n?ytt?? el?m?nkertomukseni, oliko ennustus oikea vai v??r?. Kysymyksen toisen puolen suhteen tahdon ainoastaan muistuttaa, ett?, jollen sylilapsena nauttinut t?t? perint?ni osaa, min? en ole viel? siihen k?siksi p??ssyt. Mutta min? en valita ollenkaan, ett? t?m? omaisuus on minulta pid?tetty, ja jos se t?ll? haavaa sattuisi olemaan jollakulla muulla, j??k??n se h?nelle vaan minun puolestani.
Min? synnyin, onnenlakki p??ss?; lakki ilmoitettiin sanomalehdiss? myyt?v?ksi halpaan hintaan, viiteentoista guineaan. Puuttuiko meriv?elt? siihen aikaan rahaa vai uskoa ja luottivatko enemm?n korkkiv?ihin, en tied?; koko minun tietoni on se, ettei tehty, kuin yksi tarjomus, ja senp? teki er?s lakimies, joka harjoitti vekseli-kauppaa ja lupasi kaksi puntaa puhtaassa rahassa sek? lopun sherryss?, mutta ei ottanut korkeampaan summaan vakuuttaaksensa itse??n hukkumisen vaarasta. Ilmoitus peruutettiin sen vuoksi t?ydell? tappiolla -- sill? mit? sherryyn tulee, oli rakkaan ?iti parkani sherry siihen aikaan kaupaksi torilla -- ja kymmenen vuotta j?lest?p?in heitettiin onnenlakista arpaa alhaalla meid?n paikkakunnassa; osan-ottajia oli viisikymment? ja hengelt? maksettiin puoli kruunua sill? ehdolla, ett? voittaja tarjoisi viiden shillingin edest?. Min? olin itse l?sn? ja muistan, ett? minusta tuntui oikein ik?v?lt? ja h?pe?lliselt?, kun osa omasta itsest?ni t?ll? tapaa pantiin menem??n. Onnenlakin voitti, muistaakseni, vanha lady,[1] jolla oli kori k?sivarrella ja joka sangen vastahakoisesti otti esiin m??r?tyt viisi shillingi?, koko summa puolipennyiss? ja puolikolmatta penny? vailla -- t?t? koetettiin turhaan ??rett?m?n suurella ajankululla ja isolla luvunlaskun haaskauksella saada h?nt? ymm?rt?m??n. Se on tosi-asia, jota kauan siell? p?in katsoivat merkilliseksi, ettei h?n koskaan hukkunut, vaan kuoli voitonriemulla vuoteessansa toisella kymmenett? ik?vuodellansa. Min? olen kuullut, ett? h?n viimeisiin saakka ennen kaikkia ylpeili siit?, ettei h?n ollut koskaan el?iss?ns? liikkunut vesill?, paitsi jollakin sillalla, sek? ett? h?n teet?ns? juodessaan (johon h?n oli eritt?in mieltynyt) loppuunsa asti lausui suuttumustansa merimiehist? ja muista, jotka uskalsivat l?hte? mailmaa "kiertelem??n". Suotta pyydettiin osoittaa h?nelle, ett? muutamat hauskat kapineet, ehk? teekin niihin luettuna, olivat saaneet alkunsa t?st? moitittavasta menetyksest?. H?n vastasi yh? pontevammin ja vaistomaisesti tiet?en moitteensa voiman: "pois kaikki kiertelemiset."
Etten itse nyt rupeisi "kiertelem??n", palaan syntyyni.
Min? synnyin Blunderstone'ssa, Suffolk'issa, taikka "niill? tienoin", niinkuin Skotlannissa sanotaan. Min? olin kalmannos. Is?ni silm?t olivat ummistuneet t?m?n mailman valolta kuusi kuukautta ennen, kuin minun silm?ni aukenivat sille. Minusta tuntuu kummalliselta, my?skin nyt, kun ajattelen, ettei h?n koskaan n?hnyt minua; mutta viel? kummallisemmalta tuntuu se h?m?r? muisto, joka minulla on ensim?isest? lapsellisesta yhteydest?ni h?nen valkoisen hautakivens? kanssa kirkkomaalla, ja se sanomaton s??li, jota minun oli tapa tuntea siit?, ett? se makasi yksin??n ulkona mustassa y?ss?, samalla kuin pikkuinen vierashuoneemme oli l?mmin ja valoisa valkeasta ja kynttil?ist? ja asuntomme ovet -- t?m? tuntui minusta v?listi melkein
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 184
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.