Aliina

Kauppis-Heikki
戴Aliina

The Project Gutenberg EBook of Aliina, by Kauppis-Heikki This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Aliina
Author: Kauppis-Heikki
Release Date: February 14, 2005 [EBook #15061]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK ALIINA ***

Produced by Tapio Riikonen

ALIINA
Kirj.
Kauppis-Heikki
WSOY, Porvoo, 1921.

ALIINALLE:
Toivon sulle Suomen nuorten apuansa antavan, voimia ja valistusta kodin hyv?ks kantavan.

I.
Tyynt? j?rven pintaa pitkin juosta viill?tti pieni h?yrylaiva, tuoden joukkoa kirkolta kotiin. Lumireen muotoiset lainerivit j?iv?t j?ljelle, leveniv?t ja loiskahtelivat sitten lehtoisia rantoja vasten, per?ytyiv?t ja loiskahtivat viel? kerran, sotkien rantaveden, jossa pienet kalanpoikaset itse?ns? kasvattelivat. Laiva vihelsi pitk?n, kimakan vihellyksen, hidastutti vauhtiansa ja pys?htyi Lahnaniemen laituriin. Renkipojat olivat laivan kiinnitysk?ytt? vastaanottamassa. Lahnaniemen is?nt?, Matti Auvinen, ja pari vaimonpuolta tuli laivasta maihin.
--Joudettaisiinko me v?h?n hupia ajamaan? kysyiv?t laiturilla olleet rengit is?nn?lt??n.
--Joutaahan nyt, sanoi Auvinen tuupaten takkinsa pielustaa kiinnemm?ksi, se kun pyrki aukenemaan.
Laiva vihelt?? tuikautti lyhyet hyv?stins? ja alkoi jatkaa matkaansa. Auvinen katseli laivan menoa, kunnes laiturille j??neet vaimot olivat menneet ulommaksi, l?hti sitten nousemaan pihaan, mutta pist?ytyi kumminkin viel? rannalla olevaan verkkohuoneeseen, jonka nurkkaan k?tki jotain poveltaan. Sielt? h?n k?veli pihaan, jossa oli kotona em?nt? ja yksi piika. Lapset olivat menneet pellon takaa aholta marjoja katselemaan.
--Terveisi? kirkosta, sanoi Auvinen leppoisella ??nell? ja alkoi heitt?? takkiansa.
--Kiitoksia paljon, vastasi em?nt?.--Aikaisinpa nyt laiva joutuikin.
--Joutuihan se, kun ei tarvinnut k?yd? Pitk?ss?lahdessa ja muutenkin on n?in tyyni.
--Saarnasiko siell? nyt Hovin nuori maisteri, niinkuin menn? pyh?n? arvelivat.
--Maisteri saarnasi ja kyll? siit? tulee hyv? pappi, kehui Auvinen.
--Vai hyv?sti saarnasi. Mist? se olikaan t?m?n p?iv?n teksti ... niin, kun Vapahtaja opetti kansaa venheest?.
--Siit? juuri, todisti Auvinen.--Ja niist? verkoista ja kaloista. Kyll? se puhui kerrassaan hyv?sti, ei luulisi niin nuorelta miehelt? sill? lailla l?htev?n.
--Viel?k?h?n tuo saarnaa t?n? kes?n?.
--Ei tied?.
--Olisi k?yt?v? kuulemassa... Mutta sinullahan mahtaa olla n?lk?, huomasi em?nt?.--K?y Vappu noutamassa leip?? ja voita ruokahuoneesta, min? otan keittokupin uunista.
Auvinen istui p?yd?n taakse.
--Nyt on niin hyv? s??, ett? siet?? laskea verkot j?rveen, puheli h?n k??nnelless??n leip?kannikkaa, jonka Vappu juuri toi.
--V?syksiss?h?n sin? olet nyt kirkosta tultuasi, s??litteli em?nt?.-- Heitt?? ennen huomenna.
--Huomenna saattaa jo tuulla, enk? min? niin v?syksiss? ole, kehui Auvinen naurahdellen.
--Mihin lienev?t rengitkin pist?ytyneet.
--Pian min? ne viskaan tuonne niemen kupeelle vaikka Vapun kanssa.
--Kun eiv?t lehm?t enn?tt?isi tulla kotiin, arveli em?nt?.
--Lehm?in tulolle sielt? ollaan jo takaisin. Mene vain Vappu kantamaan verkkoja veneeseen, min? t?ss? v?h?n puraisen.
Vappu katsahti salavihkaa kumpaisenkin palveltavansa silmiin ja l?hti ulos.
--Enp?h?n muistanut sanoa, ettei kanna niit? harvoja verkkoja, sanoi Auvinen ja riensi pala suussa per?st?.
Portailla tavoitti h?n Vapun ja neuvoi sille hiljaa, mist? kohdasta l?yt?? mit?kin. Sanottuansa palasi h?n ateriaansa jatkamaan, mutta suoritti sen pian ja l?hti rantaan.
Lapset tulivat marjasta ja toivat v?hi? l?yt?j??n ?idilleenkin maisteltavaksi.
--Joko is? on tullut kirkolta? kysyi Aliina, vanhin lapsista, jota h?nen ?itins? piti toisten valvojana.
--Jo tuli, vaan meni rantaan; kuului k?yv?n verkot heitt?m?ss?, selitti ?iti.
--Saisinko min?kin menn? is?n kanssa? kysyi Aliina.
--Mene vaan, jos tapaat viel? rannasta ja ottanee.
Aliina l?hti kiireesti rantaan. H?n oli ollut aina lasten seurassa ja pysynyt siten mielelt??n lapsena, vaikka ik?? oli jo l?hes viisitoista vuotta.
Rannassa olivat veneet viel? paikoillaan, eik? niiden luona n?kynyt ket??n. Aliina katseli ymp?rilleen ja huomasi verkkohuoneesta liikett?. Viel? ovat verkkoja ottamassa, ajatteli h?n hyvill??n ja k??ntyi sinne. Kumpainenkin oli kurkottamassa verkkoa orrelta.
--P??senk? min?kin j?rvelle? kysyi Aliina kynnyksen yli.
--Ka, johan se on Aliina tullut marjasta, sanoi Auvinen iloisesti, k??nt?en p??t?ns?.--Mihink? toiset lapset j?iv?t?
--Ne j?iv?t ?idin luokse.
--Vaan jos ?idin on liikuttava askareillaan, niin olisit sin? lasten luona.
--Min? kysyin ?idilt? ja lupasi.
--No kyll?h?n sin?, vaan tulee niin paljon verkkoja, ettei oikein sovikaan.
--Min? soudan toverina.
--Ei se kahden soutaminen sovellu verkkoja laskiessa.
Auvinen otti viimeiset verkot ja toi veneeseen.
--Tuolta n?kyv?t tulevan toisetkin lapset. Min? annan t??lt? taskusta rusinoita, jakele niit? ja menk?? sitten toisella veneell? t?h?n rantamalle soutelemaan.
H?n kaivoi taskustaan pienen paperipussin ja lykk?si veneenkin valmiiksi lapsille j?rveen. Aliina ei en?? pyrkinyt, sill? toisetkin olisivat alkaneet tahtoa yhteen matkaan. Ja olihan heill? nyt itsell??nkin vene ja rusinoita lis?ksi.
Verkon heitt?j?t l?htiv?t soutelemaan pitkin rantaa niemen taa ja lapset j?iv?t ratustelemaan namusiansa. Sitten he ker?ytyiv?t veneeseen ja iloista meteli? pit?en melaskoivat kaislikossa. Kului heilt? kotvan aikaa, ennenkuin kyll?styiv?t. Rantaan palattuaan ryhtyiv?t viel? karttupiilosille. Yksi kerrallaan asettui veneen kokkaan kuurottamaan ja toiset sill? aikaa juoksivat mik? minkin m?tt??n taa tai verkkohuoneen suojaan. Usein oli verkkohuoneen sis?ss?kin joku piilossa ja muutamalla kerralla kutsui Aliina sinne Mari-nimisen sisarensa toverikseen.
--Et arvaa, mink? min? t??lt? nurkasta ?sken l?ysin.
--Mink?? kysyi Mari uteliaana.
--El? sano toisille, niin min? n?yt?n, varoitti Aliina.
--No, en sano, lupasi Mari.
Aliina veti nurkasta vanhan verkon takaa pullon.
--Mit? siin? on? uteli Mari.
--Taitaa olla viini?, arveli Aliina asettaen nen?ns? pullon suulle.
--Kenenk?h?n se on?
--En tied?.
--Maistetaan.
--Ei maisteta, kenen lienee. Kuurottamassa ollut tuli etsim??n ja heid?n t?ytyi panna pullo paikoilleen, jotteiv?t toiset n?e.
L?mpim?n?, kauniina iltana ei ollut lapsilla kiirett? pihaan. Piilosilla-oloon kyll?stytty??n siirtyiv?t he polskuroimaan rantamalle veteen, jossa kivien kupeilta ajelivat kiinni pieni? mateenpoikia. Suuri oli
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 27
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.